Ylijohtajan tervehdys

Metsä – Tieto – Osaaminen – Hyvinvointi

Metla päivitti viime vuonna strategiansa ja kiteytti sen otsikossa mainittuihin neljään sanaan, joista muodostuu merkittävä arvoketju. Visionamme on, että metsien kestävä ja ennen kaikkea monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille. Kansallisen metsäohjelman visiona on puolestaan, että Suomen metsäala on vastuullinen biotalouden edelläkävijä. Biotaloudesta tai toiselta nimeltään vihreästä taloudesta kaavaillaan uutta taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin perustaa. Kaiken tämän edellytyksenä on paitsi uusiutuvat luonnonvarat, niin myös tieto ja osaaminen. Kuitenkin saman aikaisesti kun luonnonvaratutkimuksen kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti, valtiontalouden tilanne on tiukka – on saatava aikaan enemmän vähemmällä. Tämä edellyttää aivan uusia tapoja toimia. Nyt jos koskaan kaivataan monesta eri syystä todellista uusiutumista. Mielestäni yksi keskeisimmistä suomalaisen yhteiskunnan uusiutumisen esteistä on vaikeus ylittää sektorirajat. Monet toimintomme ovat aivan liian siiloutuneita. Voikin kysyä, olemmeko jumittuneet pönttöihimme ja kangistuneet kaavoihimme?

Samoin luonnonvarastrategian taustaraportissa todetaan, että Suomen luonnonvarahallinto ja -tutkimus ovat voimakkaasti sektoroituneita, koska hallinnon ja tutkimuksen organisointi pohjautuu pääasiassa erilaisten luonnonresurssien jaotteluun ”metsät, vedet, mineraalit jne”. Luonnonvaroihin liittyviä kysymyksiä tulisikin tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Tarvitaan kokonaisvaltaista systeemistä lähestymistapaa, joka ottaa huomioon eri ilmiöiden ja yksittäisten toimintojen keskinäiset yhteydet ja vuorovaikutukset.

Uskon, että metsäresurssimme yhdessä uuden tiedon ja huippuosaamisen kanssa on osa vastausta kysymykseen, mistä suomalaiset elävät tulevaisuudessa. Aivan samalla tavalla kuin aikanaan kiviihiili ja metallivarat nostivat Keski-Euroopan maita vaurauteen ja sittemmin öljy niitä maita, joista sitä löytyy, myös metsä on uskomattoman monisisältöinen, rikas luonnonvara, jonka käytöt ulottuvat puubiomassan jalostuksesta biodiversiteetin ja ekosysteemipalvelujen globaaliin turvaamiseen. Jossain siellä välissä ovat terveyttä tuovat virkistyskäytön muodot ja luonnosta löytyvät lääkeaineet. Me olemme vasta vähitellen oivaltamassa, mitä kaikkia mahdollisuuksia metsään ja puubiomassaan sisältyy.

Metsään ja puubiomassaan perustuvan uudenlaisen tuotannon kehittäminen vaatii jatkuvaa korkeaa tutkimuspanostusta, innovointia ja tuotekehittelyä, pitkäjänteisesti. Meidän tulee myös rohkeasti ylittää perinteisiä raja-aitoja uudistuaksemme. Muun kuvitteleminen on toiveajattelua.

Hannu Raitio
professori, ylijohtaja