Viranomaistehtävät

Valtakunnan metsien inventointi (VMI)

Asetus Metsäntutkimuslaitoksesta määrää Metlan tehtäväksi metsävarojen ja metsien terveydentilan seurannan. VMI tuottaa ajantasaista, luotettavaa tietoa Suomen metsien puuston määrästä ja kasvusta, metsien tilasta, hakkuumahdollisuuksista ja monimuotoisuudesta. VMI:n maastomittausten perusteella tulokset saadaan luotettavasti koko maalle ja suuralueille, esimerkiksi metsäkeskuksille. Mittaukset tehdään ryppäinä sijaitsevilla maastokoealoilla, ja koealarypäistä muodostuva säännöllinen verkko kattaa koko Suomen. VMI:n mittaustietoja hyödynnetään nyt myös metsäkeskusten  laserkeilaukseen pohjautuvassa metsäsuunnittelussa. VMI:n asiantuntijapalveluille on kasvavaa käyttöä kansainvälisissä tehtävissä kuten EU:n tarvitseman metsätiedon kokoamisen suunnittelussa ja kehitysmaiden inventointien tukemisessa ilmastonmuutokosen hillitsemiseksi. Vuoden 2011 aikana VMI:n henkilöstöä osallistui Tansanian, Nepalin ja Vietnamin inventointien suunnitteluun.

 

Metsätilastollinen tietopalvelu

Metsätilastollinen tietopalvelu julkaisee ja kehittää metsäsektoria koskevia tilastoja osana Suomen virallista tilastoa (SVT). Tilastot julkaistaan ensijaisesti verkkopalveluissa, ja lisäksi Metsätilastollisessa vuosikirjassa ja tilastotiedotteissa. Metsätilasto tuottaa viikkotilastoja puukaupasta ja kuukausittain tietoja puukaupasta, hakkuista ja metsätuotteiden ulkomaankaupasta. Vuositasolla metsätilasto tuottaa tietoja mm. metsänhoito- ja metsänparannustöistä, puun teollisesta ja energiakäytöstä sekä metsätalouden kannattavuudesta. Vuonna 2011 otettiin konkreettisia edistysaskeleita puukauppatilastoinnissa, joka on metsätilastojen eniten käytetty osa. Kantohintojen raportointi hakkuutavoittain käynnistyi vuoden alussa. Lisäksi metsätilasto kehitti markkinoille uuden puukaupan apuvälineen: raakapuun nimelliset kantohintaindeksit. Myös energiapuun markkinaseurannan suunnittelu käynnistyi esiselvityksellä.

 

Kasvihuonekaasujen laskenta ja raportointi

Metsäntutkimuslaitos laskee ja raportoi metsätaloudesta ja osin myös muusta maanäytöstä ja maankäytön muutoksista aiheutuvat hiilinielut ja päästöt Suomen kasvihuonekaasuinventaarioon. Nielu- ja päästöarviot toimitetaan vuosittain Tilastokeskukselle, joka toimittaa ne edelleen YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle ja EU:n komissiolle. Vuoden 2011 aikana kehitettiin metsämaan kivennäismaiden maaperän hiilivaraston muutosten laskentaa sekä Kioton pöytäkirjan mukaista raportointia.

Metsien terveydentilan seuranta

Kuvat: Metla/Erkki Oksanen

Suomi on osallistunut vuodesta 1985 ICP Forestin ja vuodesta 1995 EU:n metsien terveydentilan seurantaohjelmiin. Vuosina 2009-2011 Euroopan metsien terveydentilan seuranta toteutettiin EU:n Life+ ohjelman rahoittamana FutMon-hankkeessa. Keskeisenä tehtävänä on täyttää kansalliset ja kansainväliset metsien tilaan liittyvät raportointivelvoitteet. Metsien tilan seuranta on jaettu kahteen eri tasoon, joista Laaja-alaisen seurannan (Taso I) tarkoituksena on tuottaa vuosittain yleiskatsaus metsien tilan ja puiden kunnon (neulas- ja lehtikato, värioireet ja tuhot) alueellisista ja ajallisista vaihteluista. Intensiivisen seurannan (Taso II) avulla seurataan ja tutkitaan erilaisten stressitekijöiden vaikutuksia metsäekosysteemien toimintaan metsien kunnossa tapahtuvien muutosten taustalla olevien syy-seuraussuhteiden selvittämiseksi. FutMon-hankkeessa seurantaverkkoa ja -menetelmiä kehitettiin ilmastomuutoksen ja ilmansaasteiden vaikutusten arvioimiseksi.

 

Metsänjalostus

Toiminnan sisältönä on toteuttaa pitkän aikavälin jalostusohjelmaa ”Metsänjalostus2050” sekä osallistua MMM:n siemenhuolto-ohjelman toteuttamiseen. Valtakunnallinen toteutusvastuu pitkän tähtäyksen metsänjalostusohjelman edistämisestä on hankkeella ”Metsänjalostus- ja siemenviljelyohjelmat”. Jalostustyön etenemistä seuraa Metsän­tutkimulaitoksen asettama Metsänjalostuksen neuvottelukunta.

Metsäpuiden geenivarat

Kuva: Metla/Erkki Oksanen

Suomen metsien geneettisen monimuotoisuuden säilyttämisestä huolehditaan Kansallisen kasvigeenivaraohjelman mukaisesti. Käytännön työt sisältävät geenivarojen kartoittamisen, geenireservimetsäverkoston luomisen, sivupuulajien kokoelmien perustamisen ja ylläpidon sekä tiedottamisen. Tehtävään liittyy runsaasti kansainvälistä yhteistyötä. Vuonna 2011 laadittiin FAO:lle kansallinen raportti State of the Forest Genetic Resources in Finland. Metsägeneettinen rekisteri huolehtii jalostusaineistojen, metsägeneettisen tutkimuksen aineistojen sekä sellaisten perusaineistojen, jotka on virallisesti hyväksytty kaupallisen metsänviljelyaineiston tuotantoon, dokumentoinnista ja tietojen säilyttämisestä. Tietoja tarvitsevat metsänjalostajat, tutkijat sekä metsänviljelyaineiston kauppaa valvovat viranomaiset.

Metsätuhotietopalvelu

Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä on seurata metsätuhoja aiheuttavien kasvitautien ja tuhoeläinten esiintymistä ja leviämistä. Metsätuhotietopalvelu hoitaa metsätuhoihin liittyvää palvelu- ja neuvontatoimintaa. Metsäkeskukset ja metsälautakunnat sekä ne valtion virastot ja laitokset, joilla on hallinnassaan metsäalueita, ovat velvollisia avustamaan Metsän­tutkimuslaitosta tehtävän suorittamisessa. Seurannan tuloksista toimitetaan vuosittain selvitys maa- ja metsätalousministeriölle. Metsäpatologian tutkimus keskittyy pääasiassa metsien sienitauteihin, metsäeläintieteen tutkimus puolestaan metsien hyönteis- ja selkärankaistuhoihin kuten hirvi- ja myyrätuhoihin. Useissa tutkimushankkeissa selvitetään myös maaperä- ja ilmastotekijöiden sekä ihmisen toiminnan vaikutuksia metsäekosysteemiin.

Tuhotiedotteet

 

Kasvinsuojeluaineiden tarkastus

Toiminnan tavoitteena on metsätalouden käyttöön tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden biologisen tehokkuuden ja käyttökelpoisuuden tarkastus hyvän testaustoiminnan mukaisesti. Menettely perustuu lakiin kasvinsuojeluaineista sekä Euroopan unionin direktiiviin. Valmisteen käyttötarkoituksesta riippuen tarkastus tehdään useampivuotisina kenttä­kokeina, kasvihuone- tai laboratoriokokeina. Kokeiden perusteella selvitetään valmisteen teho haluttuun kohteeseen, sopivat käyttömäärät ja -ajankohdat sekä kasvatettavien kasvien vioitusriskit. Tietoja tarvitaan valmisteiden rekisteröintiä varten ja osana valmisteiden käyttöohjeiden laadintaa. Lisäksi hankkeella on valmiudet tehdä markkinoilla olevien kasvinsuojeluaineiden käyttötutkimusta neuvonnan, koulutuksen ja sitä kautta ammatinharjoittajien hyväksi.

 

Puutavaran mittauslain mukaiset tehtävät

Tehtävät koostuvat puutavaran mittaukseen liittyvien erimielisyyksien ratkaisemisesta virallisella mittauksella, puutavaran tehdasmittauksen valvonnasta ja asiakkaiden avustamisesta mittaukseen liittyvissä asioissa. Työpanokseltaan merkittävin on tehdasmittauksen valvonta, jolla varmistetaan kaikkien mittauspaikkojen säännösten mukaiset toimintatavat ja luotettavuus puutavaran mittauksessa.

Metlalla on lakisääteinen tehtävä puutavaranmittauksen kehittäjänä. Metlan on tarvittavin tutkimuksin selvitettävä laissa määritettyjen mittausmenetelmien perusteet ja annettava lausuntonsa puutavaranmittauksen neuvottelukunnan käsittelyä varten. Lisäksi Metla avustaa neuvottelukuntaa mittausohjeiden laadinnassa.

Vuonna 2011 tärkeänä tehtävänä oli puutavaran mittauslain uudistamisen valmistelutyö. Metla osallistui lakia valmistelevan työryhmän työskentelyyn. Lisäksi Metlan vetämänä työskenteli erillinen asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä oli mittausmenetelmien harmonisointi ja uudistaminen osana lakiuudistusta. Tähän liittyen Metla tutki puutavaran mittausmenetelmien tarkkuutta. Valmistelutyö ja työryhmien työskentely jatkuvat vuonna 2012.

 

Suojametsäalueen metsien uudistumisen seuranta

Metsälain (1996) ja Valtioneuvoston päätöksen (1998) perusteella Metsäntutkimuslaitos (Metla) seuraa suojametsäalueen metsien sekä Lapin ja Oulun läänin korkeiden alueiden metsien uudistumista ja tekee asiasta selvityksen maa- ja metsätalousministeriölle ja Suomen metsäkeskukselle (entisille alueen metsäkeskuksille) 10 vuoden välein. Ensimmäinen selvitys tehtiin vuonna 2001 ja toinen selvitys vuonna 2011.

Vuoden 2011 selvityksessä todettiin, että 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ilmasto on ollut metsän uudistumiselle suotuisa. Lämmin ilmastojakso on vaikuttanut siihen, että taimettuminen on onnistunut vähintäänkin tyydyttävästi ja että taimikuolleisuus on pysynyt alhaisena.

Metsänviljely- ja luontaisen uudistamisen tutkimukset osoittavat lämpösumman ja maaston korkeuden vaikuttavan merkittävästi metsän uudistamisen onnistumiseen ja taimien alkukehitykseen. Metsien uudistamisessa ei ole kuitenkaan viime aikoina ollut erityisiä ongelmia sen enempää korkeilla alueilla kuin suojametsäalueella. Metsän uudistuminen on onnistunut ilmastollisesti kaikkein ankarimmillakin seuduilla, vaikka taimettuminen on kestänyt kauemmin, taimien alkukehitys on ollut hitaampaa ja taimien kuoleminen on ollut runsaampaa kuin alavammilla ja eteläisemmillä alueilla.

Metsätuhoilla ei ole ollut suurta vaikutusta havumetsien menestymiseen. Erilaisten tuhosienten ja -hyönteisten leviäminen aikaisempaa elinaluettaan pohjoisemmaksi viittaa kuitenkin siihen, että alati muuttuva ilmasto voi tulevaisuudessa entistä enemmän vaikuttaa tuhojen määrään ja vakavuuteen pohjoisimmilla ja korkeimmilla metsäalueilla. Siksi tuhonaiheuttajien vaikutuksia havumetsien uudistumiseen ja kasvuun sekä niiden tuhoutumiseen tulee jatkuvasti seurata. Tunturi- ja hallamittarin laaja-alaiset tuhot Pohjois-Lapin tunturikoivikoissa eivät niinkään vaikuta metsätalouteen. Ne vaikuttavat kuitenkin porotalouden edellytyksiin ja asukkaiden kotitarvepuun saantiin.

 

Lisätietoa viranomaistehtävistä