Tutkimuksen strategiset vaikuttavuusalueet

1) metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta
Tavoitteena: Puuhun ja metsäbiomassaan perustuva elinkeinotoiminnan vahvistuminen, tuotteiden ja palveluiden arvon kasvaminen sekä että metsäalan taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset toimintaedellytykset ja hyväksyttävyys paranevat.

2) metsät ja yhteiskunta
Tavoitteena metsien aineettomiin palveluihin perustuvan elinkeinotoiminnan lisääntyminen ja monipuolistuminen

3) kestävät metsänkasvatusketjut
Tavoitteena on, että kestävät metsänkasvatusketjut mahdollistavat metsien monipuolisen käytön muuttuvissa oloissa.

4) metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot.
Tavoitteena, että tietovarantoja käytetään jatkuvasti laajasti ja tehokkaasti biotalouden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tutkimusohjelmien tuloksia vuonna 2011

Bioenergiaa metsistä -tutkimus- ja kehittämisohjelma (BIO)

kesto: 2007-2011
ohjelman johtaja:  Antti Asikainen

Valmistuneiden tulosten mukaan vaikutukset esimerkiksi metsämaan happamuuteen, maaveden ravinnepitoisuuteen ja hienoaineksen huuhtoutumiseen eivät poikkea merkittävästi aines­puu­hakkuiden vastaavista. Tutkimuksissa havaitut jäljelle jäävän puuston kasvutappiot ovat käytännön korjuukohteilla pieniä, sillä inventointituloksissa n. 30 % latvusmassasta on havaittu jäävän korjuukohteelle. Lisäksi pienpuun korjuussa ollaan siirtymässä entistä enemmän karsitun energiapuun menetelmään. Metsäenergian ekonomisen kestävyyden varmistaminen nousi keskeiseksi tutkimusteemaksi ja Metla on vienyt sen myös käynnissä olevan IEA-bioenergy Task 43:n -tutkimusagendalle. Metlan edustaja osallistui FAO:n ja IEA:n julkaiseman puupolttoaineiden kestävää tuotantoa ja käyttöä käsittelevän Criteria and indicators for sustainable woodfuels raportin kirjoittamiseen.

Ohjelma on tuottanut tutkimustietoa energiapäätöksenteon tueksi myös yksittäisten laitoshankkeiden raaka-ainehankinnasta ja sen ympäristövaikutuksista. Metla on noussut EU:n johtavaksi metsäenergian tutkimuslaitokseksi ja koordinoi mm. aiheen COST-verkostoa.

Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MKL)

kesto: 2007-2011
ohjelman johtaja: Juho Rantala

Ohjelman sisältö jakautui kolmeen teema-alueeseen, jotka olivat metsänhoitotöiden koneellistaminen, metsätalouden palvelutuotannon kehittäminen ja metsänhoitoketjujen teknis-taloudellinen hallinta.

• Koneelliseen metsänhoitoon kehitettiin ohjelmakauden aikana useita uusia istutus- ja taimikonhoitolaitteita.
• Metsätalouden palvelutuotannon kehittämisen tutkimustyöstä näkyvimpiä esimerkkejä ovat viranomaistoimintojen ja liiketoimintayksikön eriyttäminen metsäkeskusorganisaatiossa, vireillä olevat metsätalouden rahoituslakien uudistukset ja esitykset metsänhoitomaksun käyttökohteiden tarkentamisesta.
• Uuudistamisketjujen teknis-taloudellinen tarkastelun lisäksi erityistä huomiota kiinnitettiin metsänhoitotöiden laadunhallinnan kehittämiseen. Kuusen istutuksessa kustannustehokkaimmaksi ja myös kannattavimmaksi menetelmäksi havaittiin mätästys, jonka osuus kaikista maanmuokkauksista on yli kaksinkertaistunut viime vuosina. Taimikonhoidossa osoitettiin, että kuusen viljelyssä sekä varhaisperkauksen että taimikonharvennuksen uudistamisketju on taloudellisesti kannattavampi ja riskittömämpi vaihtoehto kuin yhden taimikonhoitokerran uudistamisketju.
• MKL-ohjelman ja metsänhoidon teknologian osaamisryhmän käyttöön perustettiin Metsänhoitopalvelut -verkkoportaali, jolla tehostetaan edelleen tutkimuksen ja käytännön metsätalouden välistä tiedonvaihtoa.

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut –tutkimusohjelma (PUU)

kesto: 2009 – 2013
ohjelman johtaja: Henrik Heräjärvi

• Männyn stilbeeneiden käyttöä lahonsuoja-aineina tutkittiin yhteistyössä Itä-Suomen, Oulun, Aalto-yliopiston ja Åbo Akademin kanssa. Todettiin pientenkin stilbeenipitoisuuksien heikentävän lahottajasienten kasvua.
• Kuljettajaa opastavien älykkäiden järjestelmien käyttömahdollisuuksia metsäkoneissa tutkittiin perehtymällä teollisuudessa ja liikennevälineissä käytössä oleviin menetelmiin
• Tuotettiin tietoa kuusikoiden kesäaikaisen korjuun onnistumisesta erilaisilla teknisillä puusto- ja juuristovaurioita välttävillä ratkaisuilla.
• Piha- ja ympäristörakentamisen tuotteiden ja palvelujen kysyntää ja tarjontaa tutkittiin kyselytutkimuksena yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Laadun ja käyttömukavuuden lisäksi piharakentamisessa on olennaista design ja yksilöllisyys.
• Yhteistyössä Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa kehitettiin optiikkaan perustuva mentelmä lämpökäsitellyn puun käsittelyprosessin jälkikäteisarviointiin. Jatkotutkimus osoittaa menetelmän tuotteistamismahdollisuudet.
• Ohjelmassa avattiin Pohjoinen mänty -sivusto suomen- ja englanninkielisenä versiona. Sivusto tukee mäntyä jalostavaa puutuoteteollisuutta markkinoinnissa ja menekinedistämisessä.

Hyvinvointia metsistä (HYV)

kesto: 2008-2013
ohjelman johtaja: Liisa Tyrväinen

• Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelmassa tuotettiin vuonna 2011 päivitetyt Ulkoilutilastot 2010, jotka julkaistiin Metinfon LVVI-sivustolla ja Metlan työraportteja -sarjassa.
• Aalto yliopiston ja Metlan yhteisessä Kestävä Matkailualue MATKA -hankkeessa julkaistiin laajan matkailijakyselytutkimuksen tulokset, johon osallistui yhteensä 2200 matkailijaa Lapissa.
• MMM:n ja Metlan rahoittamassa projektissa ”Valtakunnallinen metsämaiseman herkkyysluokitus kehitettiin ja sovellettiin herkkyysmallia Kainuun ja Kuusamon vaaramaa-alueella. Tulokset parantavat edellytyksiä tehostaa metsien käyttöä esimerkiksi tunnistamalla maisemallisesti herkimmät alueet ja kohdistaa intensiivinen maisemanhoito herkimmille alueille.
• Metsän matkailu- ja virkistyskäyttö liiketoimintamahdollisuutena -hankkeessa selvitettiin luontomatkailuyritystoiminnan laajuutta, jonka tulokset raportoitiin Metlan Työraportteja-sarjassa.(linkki)

Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa (MIL)

kesto: 2007-2012
ohjelman johtaja: Elina Vapaavuori 

EU:n ilmastopoliittinen tavoite lisätä uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin v. 2020 mennessä on haastava. Koska metsäbiomassan saatavuus tulee vastaan, muiden uusiutuvien energiamuotojen osuutta on kasvatettava. Suomessa metsähakkeen käyttötavoitteisiin päästään, jos kotimaisen saha- ja vaneriteollisuuden tuotanto kasvaa. Muutoin päätehakkuista ei saada riittävästi hakkuutähteitä ja kantobiomassaa. Sahatavaran ja vanerin kulutuksen kasvu edistää myös ilmastonmuutoksen hillintää.

Jos keväät varhentuvat, aikaistuva jäiden, lumien ja roudan sulaminen lyhentää talvihakkuuaikaa ja pidentää sulan maan aikaa aiheuttaen haasteita puunkorjuulle. Talvitulvat voivat yleistyä ja aiheuttaa juuriston happivajeen vuoksi kasvutappioita. Routaolojen muutokset tulee ottaa huomioon kasvuennusteissa ja metsänhoitosuosituksissa.

Malliennusteiden mukaan metsien ja maaperän hiilivarastot kasvavat ilmaston muuttuessa talous- ja luonnonmetsissä, mutta ovat luonnonmetsissä suuremmat kuin talousmetsissä. Ilmastonmuutoksen liittyen on varauduttava bioottisiin tuhoihin.

Suometsätalous tutkimusohjelma (SUM)

kesto: 2008-2011
ohjelman johtaja: Jukka Laine

Ohjelman aikana yhteistyössä kehittämiskeskus Tapion kanssa tuotettiin mm. turvemaiden uusi korjuujälkikriteeristö. Samoin tarkasteltiin kriittisesti ns. kerralla kuntoon -toimintatavan vaikutuksia suometsien kasvatuksen kannattavuuteen. Kunnostusojitustarpeen todettiin merkittävästi vähenevän suopuustojen varttuessa ja itse puuston huolehtiessa kuivatuksesta. Tarpeettoman ojituksen välttäminen sekä tehokkaat vesiensuojelumenetelmät uudistushakkuiden yhteydessä todettiin tärkeimmiksi keinoiksi suometsätalouden haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Suometsien lannoituksen puustovaikutukset mallinnettiin liitettäväksi MOTTI-simulaattoriin. SUM-ohjelman tutkijat osallistuivat aktiivisesti Kansallisen suostrategian valmisteluun ja strategiaan on sisällytetty suuri osa ohjelman keskeisistä tuloksista.

 

Lisätietoa Metlan tutkimuksesta