Viranomaistehtävät

Valtakunnan metsien inventointi (VMI)

Asetus Metsäntutkimuslaitoksesta määrää Metlan tehtäväksi metsävarojen ja metsien terveydentilan seurannan. VMI tuottaa ajantasaista, luotettavaa tietoa Suomen metsien puuston määrästä ja kasvusta, metsien tilasta, hakkuumahdollisuuksista ja monimuotoisuudesta. VMI:n maastomittausten perusteella tulokset saadaan luotettavasti koko maalle ja suuralueille, esimerkiksi metsäkeskuksille. Mittaukset tehdään ryppäinä sijaitsevilla maastokoealoilla, ja koealarypäistä muodostuva säännöllinen verkko kattaa koko Suomen. Pienempiä alueita varten on kehitetty satelliittikuvapohjainen monilähdeinventointi, jolla tuloksia saadaan entistä pienemmille alueille kuten kunnille tai muille pienalueille. Syksyllä 2010 VMI-koealaverkostoa hyödynnettiin myös kesän 2010 myrskytuhojen laajuuden arvioinnissa. Uudelleen mitatuilta VMI-koealoilta myrskyissä tuhoutuneen puuston määräksi arvioitiin runsaat 8 miljoonaa kuutiometriä.

Metsätilastollinen tietopalvelu

Metsätilastollinen tietopalvelu laatii ja julkaisee metsäsektoria koskevia tilastoja osana Suomen virallista tilastoa (SVT). Tilastot julkaistaan Metinfo-verkkopalveluissa sekä Metsätilastollisessa vuosikirjassa ja tilastotiedotteissa. Eniten käytetään puumarkkinoita koskevia tietoja. Tilastopalvelu tuottaa viikoittain tilastoja puukaupasta ja kuukausittain tietoja puukaupasta, hakkuista ja metsätuotteiden ulkomaankaupasta. Puukauppatilastointia kehitettiin ottamalla vuoden 2011 alusta käyttöön kantohintojen raportointi hakkuutavoittain. Vuositasolla tuotetaan tilastoja myös mm. metsänhoito- ja metsänparannustöiden työmääristä ja kustannuksista, puun teollisesta ja energiakäytöstä sekä metsätalouden kannattavuudesta.

Kasvihuonekaasujen laskenta ja raportointi

Hanke vastaa YK:n ilmastosopimuksen mukaisesta, maankäyttöön ja maankäytön muutoksiin liittyvästä kasvihuonekaasujen raportoinnista ja raportoinnin kehittämisestä mukaan lukien Kioton sopimuksen mukainen raportointi. Metlan vastuulla on arvioida metsämaan ja kosteikkojen päästöt, sekä nielut. Metsämaan päästöt ja nielut ovat pääasiassa biomassan, kuolleen orgaaniseen aineen ja maaperän hiilivaraston muutoksia.

Metsien terveydentilan seuranta

Kuvat: Metla/Erkki Oksanen

Suomi on osallistunut vuodesta 1985 ICP Forestin ja vuodesta 1995 EU:n metsien terveydentilan seurantaohjelmiin. Vuosina 2009-2011 Euroopan metsien terveydentilan seuranta toteutetaan EU:n Life+ ohjelman rahoittamana FutMon-hankkeessa. Keskeisenä tehtävänä on täyttää kansalliset ja kansainväliset metsien tilaan liittyvät raportointivelvoitteet. Metsien tilan seuranta on jaettu kahteen eri tasoon, joista Laaja-alaisen seurannan (Taso I) tarkoituksena on tuottaa vuosittain yleiskatsaus metsien tilan ja puiden kunnon (neulas- ja lehtikato, värioireet ja tuhot) alueellisista ja ajallisista vaihteluista. Intensiivisen seurannan (Taso II) avulla on tarkoitus seurata ja tutkia metsäekosysteemien toimintaa ja syy-seuraussuhteita ja käyttää tätä tietoa selitettäessä metsien kunnossa tapahtuneita muutoksia, joita on havaittu taso I:n aloilla. FutMon-hankkeessa seurantaverkkoa ja -menetelmiä kehitetään ilmastomuutoksen ja ilmansaasteiden vaikutusten arvioimiseksi.

Metsänjalostus

Toiminnan sisältönä on toteuttaa pitkän aikavälin jalostusohjelmaa ”Metsänjalostus2050” sekä osallistua MMM:n siemenhuolto-ohjelman toteuttamiseen. Valtakunnallinen toteutusvastuu pitkän tähtäyksen metsänjalostusohjelman edistämisestä on hankkeella ”Metsänjalostus- ja siemenviljelyohjelmat”. Jalostustyön etenemistä seuraa Metsäntutkimulaitoksen asettama Metsänjalostuksen neuvottelukunta.

Metsäpuiden geenivarat

Suomen metsien geneettisen monimuotoisuuden säilyttämisestä huolehditaan Kansallisen kasvigeenivaraohjelman mukaisesti. Käytännön työt sisältävät geenivarojen kartoittamisen, geenireservimetsäverkoston luomisen ja sivupuulajien kokoelmien perustamisen sekä tiedottamisen. Metsäpuiden geenivarat -hanke huolehtii kokoelmien ylläpidosta ja tarvittaessa uudistamisesta. Metsägeneettinen rekisteri huolehtii jalostusaineistojen, metsägeneettisen tutkimuksen aineistojen sekä sellaisten perusaineistojen, jotka on virallisesti hyväksytty kaupallisen metsänviljelyaineiston tuotantoon, dokumentoinnista ja tietojen säilyttämisestä. Tietoja tarvitsevat metsänjalostajat, tutkijat sekä metsänviljelyaineiston kauppaa valvovat viranomaiset.

Metsätuhotietopalvelu

	Kuva: Metla/Erkki Oksanen

Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä on seurata metsätuhoja aiheuttavien kasvitautien ja tuhoeläinten esiintymistä ja leviämistä. Metsätuhotietopalvelu hoitaa metsätuhoihin liittyvää palvelu- ja neuvontatoimintaa. Metsäkeskukset ja metsälautakunnat sekä ne valtion virastot ja laitokset, joilla on hallinnassaan metsäalueita, ovat velvollisia avustamaan Metsäntutkimuslaitosta tehtävän suorittamisessa. Seurannan tuloksista toimitetaan vuosittain selvitys maa- ja metsätalousministeriölle. Metsäpatologian tutkimus keskittyy pääasiassa metsien sienitauteihin, metsäeläintieteen tutkimus puolestaan metsien hyönteis- ja selkärankaistuhoihin kuten hirvi- ja myyrätuhoihin. Useissa tutkimushankkeissa selvitetään myös maaperä- ja ilmastotekijöiden sekä ihmisen toiminnan vaikutuksia metsäekosysteemiin.

Vuoden 2010 tuhotiedotteet

Kasvinsuojeluaineiden tarkastus

Toiminnan tavoitteena on metsätalouden käyttöön tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden biologisen tehokkuuden ja käyttökelpoisuuden tarkastus hyvän testaustoiminnan mukaisesti. Menettely perustuu lakiin kasvinsuojeluaineista sekä Euroopan unionin direktiiviin. Valmisteen käyttötarkoituksesta riippuen tarkastus tehdään useampivuotisina kenttäkokeina, kasvihuone- tai laboratoriokokeina. Kokeiden perusteella selvitetään valmisteen teho haluttuun kohteeseen, sopivat käyttömäärät ja -ajankohdat sekä kasvatettavien kasvien vioitusriskit. Tietoja tarvitaan valmisteiden rekisteröintiä varten ja osana valmisteiden käyttöohjeiden laadintaa. Lisäksi hankkeella on valmiudet tehdä markkinoilla olevien kasvinsuojeluaineiden käyttötutkimusta neuvonnan, koulutuksen ja sitä kautta ammatinharjoittajien hyväksi.

Puutavaran mittauslain mukaiset tehtävät

Tehtävät koostuvat puutavaran mittaukseen liittyvien erimielisyyksien ratkaisemisesta virallisella mittauksella, puutavaran tehdasmittauksen valvonnasta ja asiakkaiden avustamisesta mittaukseen liittyvissä asioissa. Työpanokseltaan merkittävin on tehdasmittauksen valvonta, jolla varmistetaan kaikkien mittauspaikkojen säännösten mukaiset toimintatavat ja luotettavuus puutavaran mittauksessa. Metlalla on lakisääteinen tehtävä puutavaranmittauksen kehittäjänä. Metlan on tarvittavin tutkimuksin selvitettävä laissa määritettyjen mittausmenetelmien perusteet ja annettava lausuntonsa puutavaranmittauksen neuvottelukunnan käsittelyä varten. Lisäksi Metla avustaa neuvottelukuntaa mittausohjeiden laadinnassa. Vuonna 2010 Metla laati asiantuntijaselvityksen puutavaran mittauslainsäädännön uudistamistarpeista. Metla tulee toimimaan asiantuntijana lainsäädännön uudistamisessa.

Suojametsäalueen metsien uudistumisen seuranta

Toiminta perustuu metsälakiin sekä Valtioneuvoston päätökseen suojametsistä. Metsäntutkimuslaitos seuraa suojametsäalueen metsien sekä Lapin ja Oulun läänin korkeiden alueiden metsien uudistumista ja tekee asiasta selvityksen maa- ja metsätalousministeriölle 10 vuoden välein. Ensimmäinen selvitys tehtiin vuonna 2001 ja seuraava tehdään vuonna 2011. Asiaan liittyvän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa metsien uudistamismenetelmistä, jotka soveltuvat alueen hidaskasvuisten ja vähätuottoisten metsien uudistamiseen pienillä uudistamiskustannuksilla, ovat kannattavia ja aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa metsien muille käyttömuodoille ja luonnon monimuotoisuudelle.

Lisätietoa