Ylijohtajan tervehdys

Suomen metsäsektori eli vuonna 2009 historiansa vaikeinta kriisiä. Yleinen taloustilanne heikkeni edelleen, mikä johti paperi- ja puutuotteiden kysynnän ja viennin huomattavaan vähenemiseen. Edellisenä vuonna alkaneet paperiteollisuuden tuotannon rajoitukset ja tehtaiden sulkemiset jatkuivat Suomessa ja muualla Euroopassa. Sahateollisuuden tuotanto supistui ja sulkemissuunnitelmia julkistettiin. Taantuma alensi yksityismetsätalouden kannattavuutta. Vuoden loppuun voimassa ollut verohuojennus vilkastutti puukauppaa loppuvuonna, mutta silti lähes ainoaksi puukaupan valopilkuksi jäi energiapuu. Epävarmuus Venäjän puun tuontitulleista jatkui.

Kasvava huoli metsäteollisuuden ja metsätalouden kilpailukyvystä johti laajaan strategiatyöhön monissa organisaatioissa. Keskeisenä haasteena nähtiin puun saatavuuden parantaminen. Esimerkkeinä strategiatyöstä ovat työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) työryhmineen, maa- ja metsätalousministeriön Kansallisen metsäohjelman arviointiin liittyvä tulevaisuustyö, metsäalan edistämisorganisaatioiden uudelleenjärjestämisen arviointityö ja hallituksen ”metsäpaketti”. Metsäsektorin merkitys korostui myös valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ilmasto- ja energiapolitiikasta. Vuoteen 2010 siirryttäessä tukena on jatkuva, vahva strategiatyö. Tämä antaa toiveita metsäalan kehittymisestä ja paremmasta tulevaisuudesta, vaikka lähiajan suhdannenäkymät ovat heikot. Merkittävään talouskasvuun ei tärkeillä vientimarkkinoilla vielä ylletä.

Valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteuttaminen sekä sektoritutkimuslaitosuudistus aiheuttivat yhä runsaasti keskustelua. Uutena muutosprosessina nousi esiin metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke. Metla oli edustettuna kehittämishankkeen johtoryhmässä ja tutkimustiedon siirto-työryhmässä. Proaktiivisena vastauksena sektoritutkimusjärjestelmän uudistamiseksi perustettiin luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNET. Sen tavoitteena on lisätä tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, parantaa tuottavuutta ja vahvistaa kansainvälistä kilpailukykyä.

Tammikuussa 2009 maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila linjasi, että Metlan toiminta Kannuksessa, Kolarissa ja Punkaharjulla jatkuu osana uusia alueyksiköitä. Alueyksikköuudistuksen yhteydessä valmisteltiin vuoden 2006 strategisten linjausten ja tulossopimuksen mukaisesti siirtyminen prosessiorganisaatioon. Siksi valtioneuvoston asetus metsäntutkimuslaitoksesta sekä työjärjestys ja taloussääntö uudistettiin. Vuoden 2010 alusta voimaan tullut organisaatiouudistus on erittäin merkittävä muutos.

Metlan strategian ja tulostavoitteiden mukaisesti voimavaroja kohdistettiin entistä enemmän tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä tiedon ja teknologian siirtoon. Ulkopuolista tutkimusrahoitusta onnistuttiin hyvin lisämään. Toiminnan painopiste siirtyi yhä vahvemmin Metsiin perustuvan yritysja elinkeinotoiminnan ja Metsien yhteiskunnallisen merkityksen -painoaloille.

Metla edistää toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista tuottamalla tietoa ja osaamista sekä harjoittamalla tiedon ja teknologian siirtoa tutkimusohjelmien avulla. Vuonna 2009 Metlassa oli kahdeksan omaa monitieteistä tutkimusohjelmaa. Uusina ohjelmina aloittivat Uudistuvat puutuotearvoketjut ja hankintaratkaisut sekä Metsien hyvinvointivaikutukset. Metla oli vahvasti mukana Metsäklusteri Oy:n ja CLEEN Oy:n tutkimusohjelmien toteutuksessa ja valmistelussa. Merkittävä panos kohdistui myös Kansallisen metsäohjelman 2015 ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman toimeenpanoon, seurantaan sekä työryhmätyöskentelyyn. Lisäksi edistettiin työ- ja elinkeinoministeriön johtamaa metsäalan strategista ohjelmaa.

Metla raportoi osaltaan YK:n ilmastosopimuksen edellyttämät kasvihuonekaasujen päästötiedot. Ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan edellyttämää raportointia kehitettiin uudistamalla metsien kasvihuonekaasulaskenta. Ilmastoneuvottelijoille tuotetuilla tiedoilla ja arvioilla oli suuri merkitys, kun määriteltiin Suomen kantaa metsien roolista ja nielujen laskentatavoista.

Metlan tutkimustoiminnassa on juuri nyt ajankohtaisia ja vaikuttavia aihealueita. Tutkimusta on kyetty kohdistamaan yhteiskunnan kannalta keskeisimpiin aiheisiin.

Julkaisutoiminta säilyi aikaisempien vuosien hyvällä tasolla. Tutkimusviestintää tehostettiin julkaisemalla yli 40 uutiskirjettä 15 aihealueelta sekä yli sata tutkimustiedotetta, joista osa ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. Loppuvuodesta otettiin käyttöön AlphaGalileo-palvelu, jonka kautta tiedotteet saadaan entistä paremmin englanninkielisen kielialueen median ja tiedetoimittajien käyttöön. Tutkijat pitivät asiakkaille lähes 800 esitystä kotimaassa ja ulkomailla. Vuosikertomus julkaistiin ensimmäistä kertaa ainoastaan sähköisesti. Uudistettiin wwwsivustoa ja otettiin sisäisen viestinnän tehostamiseksi käyttöön uusi sosiaalisen viestinnän alusta. Käynnistettiin selvitystyö sosiaalisen median käyttöönoton mahdollisuuksista ja tarpeista.

Vuoden 2009 tärkeimpiä kansainvälisiä metsätapahtumia oli YK:n metsäfoorumi (UNFF-8), jonka yhteydessä julkistettiin kansainvälisten tiedemiesten raportti ihmisten ja metsien sopeutumisesta ilmastonmuutokseen. Suuren huomion saaneen raportin laatimista johti Metlan professori Risto Seppälä. Metla oli mukana myös Joensuu Networking Week -tapahtuman sekä Biogeomon-symposiumin järjestelyissä. Suomi-Japani-metsäntutkimusseminaari vahvisti hyvin alkanutta yhteistyötä Metlan ja Japanin metsäntutkimusorganisaatioiden välillä. Valmisteltiin ulkoministeriön tuella kolmea kehitysmaihin suuntautuvaa hanketta, joiden avulla pyritään parantamaan metsäntutkimuksen edellytyksiä Latinalaisessa Amerikassa, Keniassa, Vietnamissa ja Nepalissa.

Sisäisistä kehittämishankkeista mainittakoon tiedonhallinnan kokonaisjärjestelmän kehittäminen, laboratorioiden informaatiojärjestelmän (LIMS) yhteishankinta Elintarviketurvallisuusviraston kanssa sekä sähköisen työpöydän ja matkanhallintajärjestelmä Travelin käyttöönotto. Toteutettiin tietohallinnon kokonaisselvitys, jonka tavoitteena on tuottavuuden parantaminen Metlan tietojenkäsittelytehtävissä ja tutkimustoiminnan tiedon hallittavuuden ja tutkimustulosten siirron edellytysten parantaminen. Uudistusten täytäntoonpano toteutuu seuraavan parin vuoden aikana.

Johtoryhmän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asiantuntemuksen lisäämiseksi sisäinen tarkastaja osallistui johtoryhmän kokouksiin. Sisäisen tarkastuksen raportit käsiteltiin johtoryhmässä.

Tuottavuusohjelman mukaista henkilötyövuosikehystä ei saavutettu, koska luontaisen poistuman avulla vähennystä ei ollut mahdollista toteuttaa. HTV-kehys on erityisen suuri haaste vuodelle 2011, jolloin esitetty leikkaus on moninkertainen verrattuna luontaiseen poistumaan.

Vuonna 2009 Metla suuntasi toimintaansa strategian mukaisesti ja saavutti hyvin asetetut tulostavoitteet. Tuottavuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus paranivat entisestään. Henkilöstörakenteen kehittäminen ja etenkin uuden osaamisen rekrytointi, ulkopuolisen rahoituksen lisääminen sekä henkilöstön työkyky ja jaksaminen ovat tärkeitä tulevaisuuden haasteita.

Hannu Raitio
Ylijohtaja