Viranomaistehtävät

Valtakunnan metsien inventointi (VMI)

Asetus Metsäntutkimuslaitoksesta määrää Metlan tehtäväksi metsävarojen ja metsien terveydentilan seurannan. VMI tuottaa ajantasaista, luotettavaa tietoa Suomen metsien puuston määrästä ja kasvusta, metsien tilasta, hakkuumahdollisuuksista ja monimuotoisuudesta. VMI:n maastomittausten perusteella tulokset saadaan luotettavasti koko maalle ja suuralueille, esimerkiksi metsäkeskuksille. Mittaukset tehdään ryppäinä sijaitsevilla maastokoealoilla, ja koealarypäistä muodostuva säännöllinen verkko kattaa koko Suomen. Pienempiä alueita varten on kehitetty satelliittikuvapohjainen monilähdeinventointi, jolla tuloksia saadaan entistä pienemmille alueille kuten kunnille tai muille pienalueille.

Metsätilastollinen tietopalvelu

Metsätilastollinen tietopalvelu laatii ja julkaisee metsäsektoria koskevia metsätilastoja osana Suomen Virallista Tilastoa (SVT). Metsätilastolla on omia tiedonkeruita ja se myös jalostaa muiden tilastontuottajien keräämiä aineistoja. Omaan tiedonkeruuseen perustuvia ovat muun muassa hakkuita, metsänhoito- ja -parannustöitä ja puun energiakäyttöä käsittelevät tilastot. Metsätilastot julkaistaan Metsätilastollisessa vuosikirjassa ja Metsätilastotiedotteina sekä metsätilaston verkkopalvelussa.

Kasvihuonekaasujen laskenta ja raportointi

Hanke vastaa YK:n ilmastosopimuksen mukaisesta, maankäyttöön ja maankäytön muutoksiin liittyvästä kasvihuonekaasujen raportoinnista ja raportoinnin kehittämisestä mukaan lukien Kioton sopimuksen mukainen raportointi.

Metsien terveydentilan seuranta

Kuvat: Metla/Erkki Oksanen

Suomi on osallistunut vuodesta 1985 ICP Forestin ja vuodesta 1995 EU:n metsien terveydentilan seurantaohjelmiin. Vuosina 2003–2006 voimassa olleen asetuksen mukaisesti metsien seuranta oli EU:n tukema viranomaistoiminto, jota vuosina 2007 ja 2008 jatkettiin Metlan oman budjetin turvin. Keskeisenä tehtävänä on täyttää kansalliset ja kansainväliset metsien tilaan liittyvät raportointivelvoitteet. Metsien tilan seuranta on jaettu kahteen eri tasoon, joista Laaja-alaisen seurannan (Taso I) tarkoituksena on tuottaa vuosittain yleis­katsaus metsien tilan ja puiden kunnon (neulas- ja lehtikato, värioireet ja tuhot) alueellisista ja ajallisista vaihteluista. Intensiivisen seurannan (Taso II) avulla on tarkoitus seurata ja tutkia metsäekosysteemien toimintaa ja syy-seuraussuhteita ja käyttää tätä tietoa selitettäessä metsien kunnossa tapahtuneita muutoksia, joita on havaittu taso I:n aloilla.

Metsänjalostus

Toiminnan sisältönä on toteuttaa pitkän aikavälin jalostusohjelmaa ”Metsänjalostus2050” sekä osallistua MMM:n siemenhuolto-ohjelman toteuttamiseen. Valtakunnallinen toteutusvastuu pitkän tähtäyksen metsänjalostusohjelman edistämisestä on hankkeella ”Metsänjalostus- ja siemenviljelyohjelmat”. Jalostustyön etenemistä seuraa Metsän­tutkimulaitoksen asettama Metsänjalostuksen neuvottelukunta.

Metsäpuiden geenivarat

Kuva: Metla/Erkki Oksanen

Suomen metsien geneettisen monimuotoisuuden säilyttämisestä huolehditaan Kansallisen kasvigeenivaraohjelman mukaisesti. Käytännön työt sisältävät geenivarojen kartoittamisen, geenireservimetsäverkoston luomisen ja sivupuulajien kokoelmien perustamisen sekä tiedottamisen. Metsäpuiden geenivarat -hanke huolehtii kokoelmien ylläpidosta ja tarvittaessa uudistamisesta. Metsägeneettinen rekisteri huolehtii jalostusaineistojen, metsägeneettisen tutkimuksen aineistojen sekä sellaisten perusaineistojen, jotka on virallisesti hyväksytty kaupallisen metsänviljelyaineiston tuotantoon, dokumentoinnista ja tietojen säilyttämisestä. Tietoja tarvitsevat metsänjalostajat, tutkijat sekä metsän­viljelyaineiston kauppaa valvovat viranomaiset.

Metsätuhotietopalvelu

Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä on seurata metsätuhoja aiheuttavien kasvitautien ja tuhoeläinten esiintymistä ja leviämistä. Metsätuhotietopalvelu hoitaa metsätuhoihin liittyvää palvelu- ja neuvontatoimintaa. Metsäkeskukset ja metsälautakunnat sekä ne valtion virastot ja laitokset, joilla on hallinnassaan metsäalueita, ovat velvollisia avustamaan Metsän­tutkimuslaitosta tehtävän suorittamisessa. Seurannan tuloksista toimitetaan vuosittain selvitys maa- ja metsätalousministeriölle.

Kasvinsuojeluaineiden tarkastus

Toiminnan tavoitteena on metsätalouden käyttöön tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden biologisen tehokkuuden ja käyttökelpoisuuden tarkastus hyvän testaustoiminnan mukaisesti. Menettely perustuu lakiin kasvinsuojeluaineista sekä Euroopan unionin direktiiviin. Valmisteen käyttötarkoituksesta riippuen tarkastus tehdään useampivuotisina kenttä­kokeina, kasvihuone- tai laboratoriokokeina. Kokeiden perusteella selvitetään valmisteen teho haluttuun kohteeseen, sopivat käyttömäärät ja -ajankohdat sekä kasvatettavien kasvien vioitusriskit. Tietoja tarvitaan valmisteiden rekisteröintiä varten ja osana valmisteiden käyttöohjeiden laadintaa. Lisäksi hankkeella on valmiudet tehdä markkinoilla olevien kasvinsuojeluaineiden käyttötutkimusta neuvonnan, koulutuksen ja sitä kautta ammatinharjoittajien hyväksi.

Puutavaran mittauslain mukaiset tehtävät

Tehtävät koostuvat puutavaran mittaukseen liittyvien erimielisyyksien ratkaisemisesta virallisella mittauksella, puutavaran tehdasmittauksen valvonnasta ja asiakkaiden avustamisesta mittaukseen liittyvissä asioissa ja epäselvyyksissä. Työpanokseltaan merkittävin on tehdasmittauksen valvonta, jolla varmistetaan kaikkien mittauspaikkojen säännösten mukaiset toimintatavat ja luotettavuus puutavaran mittauksessa. Metlalla on lakisääteinen tehtävä puutavaranmittauksen kehittäjänä. Metlan on tarvittavin tutkimuksin selvitettävä laissa määritettyjen mittausmenetelmien perusteet ja annettava lausuntonsa puutavaranmittauksen neuvottelukunnan käsittelyä varten. Lisäksi Metla avustaa neuvottelukuntaa mittausohjeiden laadinnassa.

Suojametsäalueen metsien uudistumisen seuranta

Toiminta perustuu metsälakiin sekä Valtioneuvoston päätökseen suojametsistä. Metsäntutkimuslaitos seuraa suojametsäalueen metsien sekä Lapin ja Oulun läänin korkeiden alueiden metsien uudistumista ja tekee asiasta selvityksen maa- ja metsätalousministeriölle 10 vuoden välein. Ensimmäinen selvitys tehtiin vuonna 2001 ja seuraava tehdään vuonna 2011. Yleistavoitteena on tuottaa tietoa metsien luontaiseen uudistamiseen perustuvista menetelmistä, jotka soveltuvat alueen hidaskasvuisten ja vähätuottoisten metsien uudistamiseen pienillä uudistamiskustannuksilla mutta ovat silti kannattavia, ja aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa metsien muille käyttömuodoille ja luonnon monimuotoisuudelle.

Lisätietoa