
Anne Luhtala, Kansainvälisen toiminnan koordinaattori
Vuoden 2009 tärkeimpiä kansainvälisiä metsätapahtumia oli YK:n metsäfoorumi, joka kokoontui New Yorkissa kahdeksatta kertaa. Metsäfoorumin yhteydessä julkistettiin johtavien tiedemiesten raportti ihmisten ja metsien sopeutumisesta ilmaston muutokseen. Suuren kansainvälisen huomion saaneen raportin laatimista johti Metlan professori Risto Seppälä.
Tärkeä globaali metsäalan tapahtuma oli myös kuuden vuoden välein FAO:n järjestämä Maailman metsäkongressi, joka pidettiin Buenos Airesissa lokakuussa 2009. Metlan tutkijat järjestivät kongressissa kolme oheistapahtumaa ja pitivät useita esitelmiä kongressin istunnoissa.
Myös Suomessa järjestettiin tärkeitä kansainvälisiä metsätapahtumia, joissa Metla oli järjestäjänä tai mukana järjestelyissä. Toukokuussa Metla isännöi yhdessä Euroopan metsäinstituutin ja Joensuun yliopiston kanssa eurooppalaisten metsäntutkijoiden sekä metsäpolitiikan ja metsäalan käytännön asiantuntijoiden verkostotapahtuman Joensuu Networking Week, joka kokosi noin 40 osallistujaa 15 Euroopan maasta. Kesä-heinäkuun vaihteessa Metla järjesti yhdessä Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa ekosysteemien käyttäytymistä pohtivan Biogeomon -symposiumin, johon osallistui 400 henkilöä 32 maasta. Syyskuussa 2009 Metla järjesti lisäksi Suomi-Japani -metsäntutkimusseminaarin, jonka merkitys oli erityisen suuri, sillä se oli ensimmäinen jatkuvaksi tarkoitetusta seminaarisarjasta ja vahvisti tuntuvasti hyvin alkanutta yhteistyötä Metlan ja Japanin metsäntutkimusorganisaatioiden välillä.
Metlassa vieraili useita ulkomaisia metsäalan vaikuttajia, heidän joukossaan mm. Etelä-Korean metsäntutkimuslaitoksen KFRI:n johtaja Wang Yong Choi, Maailman maa- ja metsätalouskeskuksen ICRAFin johtaja, Frances Seymour ja Nepalin pääministeri Pushpa Kamal Dahal. Metlan kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta (Scientific Advisory Board - SAB) kokoontui v. 2009 Metlan Rovaniemen tutkimusyksikössä erityisaiheenaan metsien virkistyskäyttö. SABin jäsenet tulevat Ruotsista, Kanadasta, Venäjältä, Ranskasta ja Yhdysvalloista.
Metlassa oli käynnissä yli kaksikymmentä Euroopan Unionin rahoittamaa tutkimushanketta, joista suurin osa sai rahoituksen tutkimuksen ja kehityksen seitsemännestä puiteohjelmasta (7PO). Lisäksi Metlassa valmisteltiin yli kaksikymmentä(*) uutta hanke-esitystä rahoitettavaksi Euroopan Unionin eri ohjelmista. Viidessä hakemuksessa Metlan tutkija oli koordinaattorina. Tärkein kansainvälistä verkottumista edistävä ohjelma Metlalle oli COST, jonka hankkeissa ja hallintoelimissä toimi noin kaksikymmentä Metlan tutkijaa ja professoria.
* = 12 EU:n T&K Puiteohjelmaan, 5 EU:n Life + ympäristöohjelmaan, 2 EU:n Interreg-ohjelmaan, 2 IEE (Intelligent Energy Europe) -ohjelmaan.
Metlan perinteisesti vahva yhteistyö Venäjän kanssa jatkui ja käynnissä oli seitsemän yhteistyöhanketta. Vuoden aikana alkoi lisäksi uusi tutkimushanke, jossa EU:n Marie Curie -ohjelman rahoituksella venäläinen tutkija työskentelee kahden vuoden ajan Metlassa. Pohjoismainen yhteistyö jatkui myös vahvana. Yhteispohjoismaisella metsäntutkimusjärjestöllä SNS:llä (Samarbetsnämnden Skogsforskning) on viisi tutkimuksen virtuaalista huippukeskittymää (Center for Advanced Research - CAR), joista kaikissa Metla on mukana ja lisäksi Metla koordinoi yhtä, metsäpatologiaan liittyvää keskittymää. SNS:n sihteeristö sijaitsi vuonna 2009 Metlassa.
Baltian maista Metlalla on eniten yhteistyötä Viron kanssa. V. 2009 toteutettiin EU:n rahoituksella mm. yhteistyöhanke, jossa Metla vei osaamistaan kasvihuonekaasujen laskennassa Viroon.
Lähialueiden ohella Metlan kansainvälisen yhteistyön painopiste on Euroopassa ja myös v. 2009 yli 90% Metlan kansainvälisestä ulkopuolisesta rahoituksesta saatiin Euroopan Unionista. Suurin osa Metlan ulkomaisista partnereista on Pohjoismaiden ja Venäjän lisäksi Saksassa ja Ranskassa. Kansainvälisen liikkuvuuden osalta myös Espanja oli tärkeä partneri.
Metsäntutkimusjärjestöjen kansainvälisen liiton IUFROn kautta Metla koordinoi kolmea maailmanlaajuista hanketta. World Forests, Society and Environment (WFSE) -hanke tutkii metsien, yhteiskunnan ja ympäristön välisiä suhteita; Global Forest Information Service (GFIS) on globaali metsätiedon välittäjä ja Forests and Human Health (ForHealth) tarjoaa tietoa metsien vaikutuksesta ihmisten terveyteen ja edistää vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken.
V. 2009 aikana Metlan johto osallistui lukuisiin keskusteluihin, jotka tähtäsivät luonnon-vara- ja ympäristötutkimuksen organisaatioiden yhteenliittymän syntyyn. Liittymän avulla Metla katsoo voivansa vahvistaa kansainvälistä kilpailukykyään ja entistä paremmin vastata globaaleihin tutkimushaasteisiin.
Metlan kansainvälisiä strategisia tavoitteita on toiminnan vahvistaminen kehitysyhteistyössä. Tältä osin vuosi 2009 oli ansiokas, sillä Metlassa valmisteltiin kolmea kehityshanketta, joista yksi saatiin toteuttamista vaille valmiiksi. Hankkeilla pyritään kehittämään Ulkoministeriön tuella metsätaloutta ja metsäntutkimuksen edellytyksiä Latinalaisessa Amerikassa, Keniassa sekä Vietnamissa ja Nepalissa. Vuoden aikana valmistui Metlassa johdetussa tutkimushankkeessa myös latinalaisen Amerikan metsäasioita käsittelevä katsaus (Policy brief).
Metla raportoi osaltaan YK:n ilmastosopimuksen edellyttämät kasvihuonekaasujen päästötiedot. Ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan edellyttämää raportointia kehitettiin uudistamalla metsien kasvihuonekaasulaskenta. Metlan tutkijat toimivat ministeriöiden tukena myös muissa kansainvälisissä prosesseissa laatimalla ja kommentoimalla lausuntoja ja raportteja ja osallistumalla Suomen edustajina kansainvälisiin kokouksiin, joita järjestivät mm. Kansainvälinen ilmastopaneli (ICP), EU:n pysyvä metsäkomitea (Standing Forestry Committee), YK:n ilmastosopimuksen sihteeristö ja YK:n elintarvikejärjestö (FAO) sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (EESC).