
Koko uuden vuosituhannen alun metsäalalla ovat puhaltaneet muutoksen tuulet, eikä vuosi 2008 ollut poikkeus. Myös metsäntutkimukselle tuuliset ajat tuovat haasteita ja mahdollisuuksia.
On vastattava metsiä ja puuta hyödyntävien elinkeinojen tarpeisiin. On tuotettava tietoa siitä, miten toimitaan uusissa olosuhteissa. On kehitettävä yhdessä kentän toimijoiden kanssa uusia innovatiivisia tuotteita ja ratkaisuita.
Myös ilmastonmuutos vaikuttaa metsäalan edellytyksiin. Se synnyttää uusia uhkia jos kyllä myös mahdollisuuksia. Tutkimusta tarvitaan menossa olevan muutoksen ymmärtämiseksi, jotta siihen voidaan sopeutua.
Menestyminen jatkuvan muutoksen oloissa vaatii tietoa ja osaamista systemaattisesti kehittävän innovaatioyhteiskunnan, jossa kansalaisten luovuuden toteutumista auttaa vahva tutkimussektori.
Samaan aikaan kun tutkimuksen tarve ja merkitys uudistuvan talouden kivijalkana kasvaa, valtionhallinnon muutospaineet kuitenkin kiristävät resursseja. Tilanne vaatii poliittiselta johdolta voimakasta näkemystä ja pitkää tarkastelujännettä.
Suomi on Euroopan metsäpeitteisin valtio: meidän maa-alastamme 75 % on metsää. Metsien kansantaloudellinen merkitys Suomessa on Euroopan suurin ja metsäteollisuustuotteiden viennin arvo normaalivuonna on ollut noin viidennes koko tavaranvientimme arvosta.
Maailmantalouden ja teknologian muutokset ovat aina heilutelleet eri elinkeinojen suhteellista painoa ja merkitystä. Aina on nousijoita ja laskijoita. Nyt eletään murroskautta, jossa tuotannon ekologinen kestävyys vähitellen tulee välttämättömäksi osaksi kaikkea talousajattelua. Uudistuvien luonnonvarojen kuten metsien ja puuraaka-aineen merkitys tulee pitkällä tähtäyksellä kasvamaan entisestään. Sitä korostaa myös metsien ja puun rooli hiilinieluina.
Perinteisten paperin, kartongin ja sellun lisäksi teollisuus ja tutkimus yhdessä kehittävät aivan uudenlaisia tuotteita ja raaka-aineita. Myös puutuotepuolella on valtavia kehitysmahdollisuuksia. Metsäenergia tulee näyttelemään suurta roolia Suomen energiataloudessa. Metsät ovat tärkeä biologisen monimuotoisuuden varasto ja ne tarjoavat mahdollisuuksia matkailun ja erilaisten virkistys- ja terveyspalvelujen kehittämiseen.
Edellä esitetty merkitsee ennen kaikkea sitä, että meidän tulee hoitaa ja vaalia metsiämme parhaalla mahdollisella tavalla taloudellisesta ahdinkosta ja muutosten mukanaan tuomasta murroksesta huolimatta. Näin turvaamme metsien suomat mahdollisuudet myös tuleville sukupolville.
Kaikki tämä edellyttää tutkimusta. Meitä Metlassa motivoi tieto, että metsäntutkimus on tärkeä osa kansallista innovaatiojärjestelmää.
Hannu Raitio
professori, ylijohtaja