Metla mukana rakentamassa metsäalan tulevaisuutta

Puuraaka-aineen tehokkaasta hyödyntämisestä huolimatta Suomen kansantalouden käytössä olevat metsävarat ovat viime vuosikymmeninä jatkuvasti lisääntyneet, ja metsien vuotuinen kasvu saavuttaa 100 miljoonan kuution rajan ehkä jo vuonna 2009. Meillä metsänhoito on taitavaa ja kansainvälisesti katsoen tehokasta. Puun korjuu ja jalostus ovat saavuttaneet korkean teknologiatason. Ilman tutkimuksen tuottamaa tietoa ja osaamista tämä ei olisi ollut mahdollista.

Tutkimusjohtaja Leena Paavilainen. Kuva: Metla/Erkki Oksanen

Myös vuonna 2008 Metlan tutkijat tuottivat taloudellisen ja elinkeinopoliittisen päätöksenteon mutta myös suojelun tueksi tietoa puusta, metsästä, metsä­taloudesta ja metsäsektorista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Erityisesti Metlan tutkimus tuki kansallista ja kansainvälistä metsä-, energia- ja ilmastopolitiikan valmistelua.

Kerroimme tutkimustuloksistamme yli 600:ssa tutkimusartikkelissa ja sadoissa tutkijoidemme kirjoittamissa sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleissa sekä lukuisissa kirjoissa. Julkaisimme kahta asiakas­lehteä ja lähetimme medialle noin 150 tiedotetta ja käynnistimme seitsemän eri kohderyhmille tarkoitettua sähköistä uutiskirjettä. Meistä tai meidän tutkimuksistamme kerrottiin suurelle yleisölle yli 2500 jutussa eri tiedotusvälineissä. Julkisten Internet-sivujemme kautta toimivat MetInfo ja Metsätilastollinen tietopalvelu olivat alan toimijoiden aktiivisessa käytössä.

Tutkimusjohtaja Pasi Puttonen. Kuva: Metla/Erkki Oksanen

Tutkimustiedon saattamiseksi suoraan tarvitsijoille pidimme kymmeniä seminaareja ja satoja sidos­ryhmätilaisuuksia, joissa tutkimushankkeidemme ja –ohjelmiemme ohjausryhmät, yksiköidemme hoitokunnat tai muut sidosryhmät jakoivat kanssamme ajatuksiaan ja antoivat palautetta toiminnastamme. Tutkijamme olivat asiantuntijoina lukuisissa koti­maisissa ja kansainvälisissä työryhmissä ja toimikunnissa.

Kun Suomen metsätalouden kehittämisen kannalta keskeiset Kansallinen Metsäohjelma 2015 ja Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 valmistuivat alkuvuodesta 2008, kummankin valmis­teluun Metlan tutkijat toivat huomattavan panoksen.

Lisäksi hoidimme meille annetut viranomaistehtävät, kuten Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI), jossa vuonna 2008 oli menossa jo 10. kierros. Vastasimme metsien terveydentilan seurannasta ja metsänjalostustoiminnasta sekä Suomen metsien geneettisen moni­muo­toisuuden säilyttämisestä kansallisen kasvigeenivaraohjelman mukaisesti. Vuodesta 2006 olemme vastanneet myös YK:n ilmastosopimuksen mukaisesta maan­käyttöön ja maan­käytön muutoksiin liittyvästä kasvihuonekaasujen raportoinnista ja sen kehittämisestä mukaan lukien Kioton sopimuksen mukainen raportointi.

Strategisen huippuosaamisen keskittymät

Tiede- ja teknologianeuvosto päätti 2006, että valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa (OSKE) vahvistetaan perustamalla Suomeen tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan strategisen huippuosaamisen keskittymiä (SHOK) elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisille osaamisalueille.

Metla on ollut aktiivisesti mukana osaamiskeskusohjelmassa ja meni vuonna 2007 mukaan ensimmäisenä käynnistyneeseen strategisen huippuosaamisen keskittymään shokkiin, Metsäklusteri Oy:öön . Tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä kaksinkertaistaa klusterin tutkimus- ja kehityspanokset sekä sen tuotteiden ja palvelujen arvo, vieläpä niin, että puolet arvosta tulee uusista tuotteista ja palveluista.

Vuonna 2008 käynnistyi Metsäklusterin ensimmäinen tutkimusohjelma Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat (EffTech), jonka raaka-aineen saatavuuteen ja metsätalouden kannattavuuteen keskittyvää työpakettia Metla koordinoi. Metla on mukana paketin kolmessa tutkimuskonsortiossa, joiden teemat ovat älykäs ja laatutietoinen puu­huolto, metsäteollisuuden uudet ympäristöystävälliset arvoketjut ja puunmuodostuksen funktionaalinen genomiikka.

Metla osallistui aktiivisesti myös konsortion toisen tutkimusohjelman Tulevaisuuden biojalostamo (FuBio) valmisteluun. Sen tavoitteena on kehittää sekä uusia menetelmiä eristää puun eri osia (selluloosa, hemiselluloosat, ligniini sekä uuteaineet) mahdollisimman alkuperäisessä muodossa että jatkojalostaa ne erialaisiksi kemikaaleiksi ja materiaaleiksi.

Vuonna 2008 käynnistyi energia- ja ympäristöalan shokin Cleen Oy, jossa Metla niin ikään on osakkaana ja osallistuu aktiivisesti tutkimusagendan valmisteluun.

Tutkimusohjelmat

Tutkimus- ja kehittämisohjelmat ovat keskeinen tapamme tuottaa uutta perustietoa ja soveltavaa tietoa, kehittää toimintatapoja ja ratkaisuja, usein laajasta teema-alueesta. Ohjelmissa Metlan eri alueiden osaajia tuodaan yhteen ja työtä tehdään läheisessä yhteis­työssä ja verkottuneesti tiedon käyttäjien kanssa. Vuonna 2008 Metlassa oli meneillään 7 tutkimus- ja kehittämisohjelmaa, jotka on yksityiskohtaisesti kuvattu vuosi­kertomuksen Tutkimuksen painoalat-osassa.

Vuoden 2008 aikana päättyi ohjelma Puunkäytön mahdollisuudet ja puutuotteiden menekki (PKM), jonka tutkimustuloksia on julkistettu useissa puualan toimijoille järjestetyissä seminaareissa sekä julkaisuissa ja yritysneuvotteluissa. Vuonna 2009 käynnistyvää Metsästä hyvinvointia (HYV) –ohjelmaa ja Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut (PUU) –ohjelmaa valmisteltiin.

Tutkimusmetsät

Vuosi 2008 oli sikäli historiallinen, että sen alussa Metlan tutkimusmetsät siirrettiin Metsähallituksen hallintaan. Kun Metsätieteellinen koelaitos aloitti toimintansa 1918, tutkimusmetsiä alettiin perustaa heti 1920-luvun alusta lähtien pitkäaikaisten kokeiden tarpeita varten. Tämä tarve ei ole kadonnut mihinkään, ja metsien siirron yhteydessä Metla edellytti koetoiminnan täyttä turvaamista. Se taattiin siten, että tutkimusmetsien käyttö jäi edelleen Metlan ohjaukseen. Lisäksi Metsähallituksen muut metsäalueet ovat käytettävissä sopimuksen mukaan. Kokemukset uuden järjestelyn ensimmäiseltä vuodelta ovat olleet myönteisiä.

Kansainvälinen toiminta

Osallistuimme aktiivisesti kansainväliseen toimintaan kaikilla mantereilla. Kuitenkin paino­pisteemme on selvästi Euroopassa. Vuonna 2008 meillä oli käynnissä kolmekymmentä Euroopan Unionin rahoittamaa tutkimushanketta. Kansainvälistä verkottumista edistävistä ohjelmista meille tärkein oli COST, jonka piirissä toimi noin kaksikymmentä Metlan tutkijaa ja professoria. Vuoden aikana sai raporttinsa valmiiksi muun muassa Metlan johtama Cost 43 -hanke, joka pyrki yhtenäistämään metsien inventointikäytäntöjä Euroopassa.

Vuonna 2008 hyväksyttiin EU:n rahoittamaksi yhteistyöhanke, jonka avulla Metla vie osaamistaan kasvihuonekaasujen laskennassa Viroon. Venäjän kanssa Metlalla on kymmenkunta tutkimus- ja kehitysprojektia.

Suhteita Itä- ja Kaakkois-Aasian (Japani, Kiina, Etelä-Korea) voimakkaisiin kansan­talouksiin vahvistettiin. Metla ensimmäisenä eurooppalaisena metsän­tutkimus­laitoksena allekirjoitti Japanin metsäntutkimuslaitoksen (FFPRI) kanssa yhteis­työ­sopimuksen vuonna 2008.

Metsäntutkimusorganisaatioiden Maailmanliiton IUFRO:n YK:n ilmastofoorumin yhteis­aloitteesta (CPF) asettaman Maailman metsäpaneelin (GFEP) puheenjohtajana toimi Metlan professori Risto Seppälä.

Keväällä kaksi bioenergia-alan merkittävää eurooppalaista toimijaa, Metla ja VTT, käynnistivät Bioenergy Technology Alliance -yhteistyön, jotta metsäenergian lisäämis­tavoitteet voidaan tutkimustoimintaa tehostamalla saavuttaa nopeammin Euroopassa. Yhteistyö syventää kummankin osapuolen osaamista ja tekee Suomesta entistä vahvemman toimijan kansainvälisesti.

Sektoritutkimusuudistus

Sektoritutkimusuudistus eteni vuonna 2008 monipolvisesti ja nytkähdellen, mutta lokakuun lopulla maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö julkistivat sopimuksen, jolla perustettiin Ympäristö- ja luonnonvarat – konsortio. Sittemmin konsortio sai virallisesti nimen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä.

Siihen kuuluvat Metlan lisäksi Maa- ja elintarvikealan tutkimuskeskus (MTT), Riista- ja kaltalouden tutkimuslaitos (RKTL), Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Geodeettinen laitos (GL) sekä Suomen ympäristökeskus (SYKE).

Käynnistyessään varsinaisesti 2010 konsortio toimii laitosten yhteisenä osaamis- ja palveluyksikkönä ja integroituna luonnonvaratutkimuksen ja - tiedon hallinnan keskuksena.

Lisätietoa konsortion sivulla

Henkilöstö ja organisaatio

Vuoden 2008 aikana Metlan henkilöstön osaamiskartoitusta vietiin eteenpäin ja tutkimus­laitoksen osaamisprofiilia kehitettiin edelleen elinkeinoja ja yhteiskuntaa tukevaan suuntaan.

Henkilöstön ikärakenne on kehittämisen kannalta haasteellinen, sillä lähivuosina suuri osa metlalaisista siirtyy varsin lyhyen ajan kuluessa seniori-ikään, ja jo nyt olisi kyettävä varautumaan muutokseen. Toisaalta olisi taattava tutkimusosaamisen jatkuvuus keskeisillä alueilla palkkaamalla uutta väkeä eläköityvien tilalle, toisaalta olisi kyettävä rakentamaan kokonaan uutta osaamista. Tavoitteena on myös tutkijain osuuden nostaminen henkilö­kunnassa

Haasteita tälle aiheuttavat valtion tiukka talous ja varsinkin valtionhallinnon tuottavuus­ohjelmat, jotka vaikeuttavat henkilöstön rekrytoimista edes pois lähtevien tilalle uusien osaamisalueiden kehittämisestä puhumattakaan.

Vuoden lopulla käynnistettiin työ uuden prosessiorganisaation rakentamiseksi nykyisten yksiköiden ja alueellisen toiminnan vahvistamisen näkökulmasta. Toimintayksiköiden tutkimuksellista vastuujakoa selkiytetään ja erityistä huomiota kiinnitetään Metlan tuottamien tutkimustulosten yhteiskunnallistamiseen, tiedon ja teknologian siirtoon. Uusi organisaatio otetaan käyttöön vuoden 2010 alusta.

---

Metsät ja puu ovat vastakin osa Suomen talouden lujaa perustaa. Metsien merkitys pitkällä tähtäimellä ei ole vähenevä vaan pikemmin kasvava, sillä uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva talous on välttämättömyyden lisäksi hyve.

---

Tutkimusjohtajat
Leena Paavilainen ja Pasi Puttonen

Lisätietoa