Laatuseloste

METSÄTEOLLISUUDEN ULKOMAANKAUPPA

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus
1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset
1.3 Palaute

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

4.1 Ajallinen vertailtavuus
4.2 Vertailtavuus muihin tilastoihin

5. Tietojen saatavuus ja selkeys

Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva valtion tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metlan toimintaa ja tehtäviä säädellään lailla (1114/99) ja asetuksella Metsäntutkimuslaitoksesta (1140/99) muutoksineen (762/05).

Metla on myös tilastolain (280/04) tarkoittama tilastoja laativa viranomainen, jonka tehtävänä on tuottaa toimialaansa koskevia tilastoja. Metlan tilastotuotannosta vastaa Metsätilastollinen tietopalvelu. Metlan tilastojulkaisut ovat osa Suomen virallista tilastoa (SVT). Tilastot julkaistaan Metsätilastollisessa vuosikirjassa, Metsätilastotiedote-sarjassa ja Internetissä Metinfo Tilastopalvelussa.

Metla laatii Suomen metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston, jonka tiedot kootaan Tullihallituksen aineistoista. Tullihallituksen laatima ulkomaankauppatilasto perustuu Euroopan yhteisön lainsäädäntöön sekä Suomen kansalliseen tilastolakiin (280/04) ja tullilakiin (1466/94). EU:n lainsäädännössä tilastointia ohjaavat sisäkaupan tilastoinnin perusasetus (EY, 638/2004), ulkokaupan tilastoinnin perusasetus (EY, 1172/95) sekä näiden täytäntöönpanoa koskevat soveltamissäännökset. Tilastoissa käytettävä maaluokitus perustuu komission asetukseen (EY, 1833/2006) yhteisön ulkokaupan ja jäsenvaltioiden välisen kaupan tilastojen maaluokituksesta.

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Metsäteollisuuden ulkomaankauppatilasto sisältää Suomen puun ja metsäteollisuustuotteiden viennin ja tuonnin. Lisäksi ilmoitetaan Suomen koko tavaraviennin ja -tuonnin arvo. Kuukausitilastossa julkaistaan ennakkotiedot ja vuositilastossa lopulliset tiedot. Lisäksi vuositilastossa tiedot on jaoteltu maittain. Kustakin tavaralajista ilmoitetaan määrä-, arvo- ja yksikköarvotiedot. Tavaroiden arvot esitetään nimellisinä.

Metsäsektorin osuus Suomen tavaraviennistä on vajaa neljännes, ja tuonnissa ulkomainen puu on merkittävä raaka-ainelähde suomalaiselle metsäteollisuudelle. Tuontipuun määrä vastaa nykyisin jo kahta viidesosaa kotimaan hakkuista. Metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastoa laaditaan pohjaksi kansalliselle metsäpolitiikalle sekä välineeksi julkisen ja yksityisen sektorin päätöksenteolle. Metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastoja tarvitaan myös metsäalan tutkimuksessa ja erilaisessa järjestötoiminnassa.

1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset

1.2.1 Tavaroiden tilastoituminen

EU:n jäsenmaiden välisen kaupan eli sisäkaupan tiedot kerätään Intrastat-järjestelmän avulla tiedonantovelvollisilta ulkomaankaupan harjoittajilta. Tiedonantovelvollisuuden arvokynnykset ovat seuraavat:

Arvokynnys, Euroa
Vuosi   2005   2006–07   2008–	Tuonti   100 000   100 000   200 000	Vienti   100 000   200 000   300 000

EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävän kaupan eli ulkokaupan tilastotiedot ovat peräisin tullausjärjestelmästä. Suomen ulkokaupassa kynnysarvoa sovelletaan vain viennissä, jossa tilastoidaan 1 000 euron kynnysarvon ylittävät tullausilmoitukset.

Ulkomaankauppatilastoissa tavaroiden tilastoarvoina käytetään viennissä verottomia myyntihintoja, joihin sisällytetään vakuutus- ja rahtikustannukset Suomen rajalle saakka (free on board, FOB). Tuonnin tilastoarvo on arvonlisäveron laskemisen pohjana oleva verotusarvo, josta kuitenkin vähennetään kaikki Suomeen tuonnin yhteydessä kannettavat verot. Tuonnin tilastoarvoon sisältyvät tavaran rahti- ja vakuutuskustannukset Suomen rajalle ensimmäiseen rajanylityspaikkaan saakka (cost, insurance and freight, CIF).

1.2.2 Tavaraluokitukset

Metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastossa käytetyt puutavaralajit ja metsäteollisuustuotteiden tavaralajit on johdettu Tullihallituksen käyttämästä ulkomaankaupan tilastoluokituksesta. Vuodesta 1995 alkaen luokituksena on ollut EU:n yhdistetty tavaranimikkeistö (Combined Nomenclature, CN) ja vuosina 1988-94 harmonoitu järjestelmä (Harmonized Commodity Description and Coding System, HS). Yhdistetyssä tavaranimikkeistössä on noin 10 000 tavaranimikettä, joista puuhun tai metsäteollisuustuotteisiin luokitellaan noin 400. Vuoden 2009 yhdistetyn nimikkeistön muuntaminen metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston tavaralajeiksi esitetään erikseen tässä laatuselosteessa.

1.2.3 Puun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan keskeisiä käsitteitä

Raakapuu on pääosin metsästä hakattua, teollisesti käsittelemätöntä puuta. Tukki- ja kuitupuun lisäksi tilasto sisältää raakapuuksi luokiteltavat polttopuun, hakkeen ja kyllästetyn puun. Metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastossa raakapuu ilmoitetaan kuorellisina kiintokuutiometreinä.

Tullin luokituksessa männyn, kuusen ja koivun puulajeittainen ulkomaankauppa jaetaan tukkipuuhun ja luokkaan "muu". Luokka "muu" sisältää yleensä lähes yksinomaan kuitupuuta, mutta mukana voi olla muitakin tavaralajeja. Metlan julkaisemassa tilastossa tästä luokasta käytetään kuitenkin tuonnissa kuitupuu-nimitystä ja viennissä nimitystä "muu", sillä nämä nimet kuvaavat parhaiten luokan sisältöä. Kuitupuuhun ja "muuhun" saattaa sisältyä myös erikoispuutavaralajeja, jotka nostavat luokan yksikköarvoa. Jätepuu on sahanpurua ja muuta puujätettä, myös briketeiksi tai vastaavaan muuhun muotoon puristettuna. Raaka- ja jätepuun summasta käytetään tilastossa termiä "puu".

Metsäteollisuustuotteita ovat puutuoteteollisuuden tuotteet (sahatavara, vaneri, viilu, lastulevy, kuitulevy, puiset huonekalut, muut puuteokset ja puutalot) sekä massa- ja paperiteollisuuden tuotteet (massa, paperi, kartonki sekä paperin ja kartongin jalosteet). Puutuoteteollisuuden (pl. kuitulevy) määrät mitataan kiintokuutiometreinä. Massa-, paperi- ja kartonkiteollisuuden tuotteet sekä kuitulevy ilmoitetaan tonneina. Puiset huonekalut sisällytettiin metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppatilastoon vuoden 1996 alusta lähtien. Tavaralaji sisältää varsinaisten puisten huonekalujen ja niiden osien lisäksi myös rottinkikalusteet.

1.2.4 Maaluokitukset

Metsäteollisuuden ulkomaankaupan maittaisen vuositilaston maaluokitus noudattaa Tullihallituksen käyttämää luokitusta. Suomen ulkomaankauppa jaetaan kuuteen maanosaan, joita ovat Eurooppa, Aasia, Afrikka, Pohjois-Amerikka, Latinalainen Amerikka ja Oseania. Eurooppa jaetaan Euroopan unionin jäsenmaihin ja muuhun Eurooppaan. Yksityiskohtainen maanosittainen maaluettelo esitetään laatuselosteen lopussa. Tavaran alkuperämaaksi katsotaan se maa, jossa tavara on valmistettu tai jossa viimeisin taloudellisesti merkittävä osa valmistusta on tapahtunut. Tavaran pakkaamista ei pidetä valmistamisena. Viennin määrämaa on vientiajankohtana tiedossa oleva maa, jonne tavara on tarkoitus viedä Suomesta joko suoraan tai toisen maan kautta.

1.3 Palaute

Metsätilastollinen tietopalvelu kehittää tilastojaan asiakaslähtöisesti. Tilastoihin tehdään muutoksia sekä sidosryhmäkeskustelujen että suoran asiakaspalautteen perusteella. Voit lähettää tilaston kehittämisehdotuksia asiakaspalautelomakkeella Metlaan tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen tilasto@metla.fi.

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Ulkomaankauppatilasto kuvaa Suomen ja muiden maiden välistä tavarakauppaa. Tullihallitus on tilastoviranomainen, jolle ulkomaankauppaa harjoittavilla yrityksillä on velvollisuus toimittaa tietoja toiminnastaan. Näistä tiedoista Tullihallitus laatii kansallisen kaikki tuoteryhmät kattavan ulkomaankauppatilaston. Metla kokoaa metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston Tullihallituksen ylläpitämästä ULJAS-tietokannasta, jossa Suomen ulkomaankauppa tilastoidaan yhdistetyn tavaranimikkeistön mukaisena (uljas.tulli.fi). Yhdistetty nimikkeistö esitellään tarkemmin Tullihallituksen tilastopalvelun Internet-sivuilla.

Pääsääntöisesti kaikki Suomesta vietävät ja Suomeen tuotavat tavarat tilastoidaan. Tilastoituakseen tavaran täytyy fyysisesti saapua maahan tai lähteä maasta. Tilastojen ulkopuolelle jäävät kauttakuljetukset (transito) sekä sellaiset taloustoimet, joilla ei ole merkittävää kaupallista arvoa. Myös palvelujen kauppa jää tilaston ulkopuolelle.

Tullihallitus kerää Euroopan unionin sisäkauppatiedot ilmoitusvelvollisuuden arvokynnyksen ylittäneiltä yrityksiltä, josta yritykset laativat kuukausittain Intrastat-ilmoituksen. Kynnysarvon alittanut kauppa arvioidaan erikseen ja lisätään ulkomaankauppatilastoihin ilman maittaista ja tavaranimikekohtaista erittelyä. Vuonna 2007 Suomen EU- sisäkaupassa kynnysarvon alitti viennissä 1,8 ja tuonnissa 3,4 prosenttia kaupan kokonaisarvosta. Metsäteollisuuden ulkomaankauppaa harjoittavat yritykset ovat tavallisesti suuria, joten metsäteollisuuden vienti ja tuonti tilastoituu EU-sisäkaupassa kattavasti. Suomen ulkokauppa kirjautuu tullausilmoituksista erittäin kattavasti, eikä kynnysarvon alittavalla kaupalla ei ole ulkokaupassa merkitystä.

Merkittävimmät ulkomaankauppatilastojen virheet aiheutuvat ilmoitusvelvollisten Tullihallitukselle toimittamista puutteellisista tai virheellisistä tiedoista. Tullihallitus korjaa havaitut virheet ennen kyseisen vuoden lopullisten tietojen julkistamista, mutta yleensä tietoihin tehdyt muutokset ovat olleet varsin vähäisiä. Metla kokoaa ja esittää lopulliset vuosikohtaiset ulkomaankauppaluvut tilastointivuotta seuraavana kesänä. Metlan julkaisemiin kuukausitilastoihin ei sen sijaan tehdä enää jälkikäteen päivityksiä, joten ne jäävät ennakkotiedoiksi. Metla oikaisee tilastoihin lipsahtaneita virheitä joko julkaisemalla korjaustiedotteen tai vähäisen virheen tapauksessa ainoastaan korjaamalla virheen Metinfo Tilastopalvelun ulkomaankauppatietokantaan.

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Metla julkaisee metsäteollisuuden ulkomaankaupan tilastoa kuukausittain ja vuosittain. Kuukausitilaston tiedot ovat ennakkotietoja, jotka on kerätty Tullihallituksen ULJAS- tietokannasta tietojen julkistamishetkellä. Metla ei päivitä kuukausitilastonsa tietoja enää tämän jälkeen. Kuukausitilasto valmistuu noin kymmenen viikon kuluttua tilastokuukauden päättymisestä.

Vuositilasto sisältää metsäteollisuuden ulkomaankaupan lopulliset tiedot kalenterivuosittain. Tilasto valmistuu kuuden kuukauden kuluttua kalenterivuoden päättymisestä.

Sekä kuukausi- että vuositilasto julkaistaan Metinfo Tilastopalvelussa ja Metsätilastotiedotteessa. Metsätilastojen julkistamiskalenteria ylläpidetään Metinfo Tilastopalvelun Internetsivuilla.

4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

4.1 Ajallinen vertailtavuus

4.1.1 Nimikkeistömuutosten vaikutus metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston tavaralajeihin

Yhdistettyyn tavaranimikkeistöön tulee vuosittain muutoksia, mikä vaikeuttaa yhtenäisen aikasarjan muodostamista eräistä tavaralajeista. Tavaranimikkeiden muutokset eivät ole kuitenkaan juuri muuttaneet metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastossa käytettyä tavaralajiluokitusta, mutta tavaralajien sisältämät nimikkeet ovat saattaneet vaihtua tai niiden määritelmät muuttua. Metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston tavaralajit on pyritty säilyttämään mahdollisimman entisenlaisena ajallisen vertailtavuuden vuoksi.

Metsäteollisuustuotteiden yksikköarvojen muutoksia tarkasteltaessa on huomattava, että yksikköarvon muutos voi johtua myös tavaralajin sisällä tapahtuneesta viennin tai tuonnin rakenteellisesta vaihtelusta (eikä siis välttämättä yksittäisten tuotteiden yksikköarvojen muutoksista).

Suurimmat metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastojen vertailtavuusongelmat ovat koskeneet raakapuun luokittelua. Vuonna 1995 yhdistetyssä tavaranimikkeistössä siirryttiin puulajeista pelkkään havu- ja lehtipuujakoon ja luovuttiin kokonaan jaosta tukki- ja kuitupuuhun. Vuonna 1996 kotimaiset pääpuulajit eroteltiin jälleen toisistaan. Raakapuun ulkomaankauppatiedot paranivat merkittävästi vuonna 2002, jolloin puutavaralajijako palautettiin takaisin tilastointiin.

4.1.2 Muunnoskertoimien käyttö

Vuoden 2005 alusta lähtien Tullihallitus on koonnut raakapuutiedot kuorettomina kiintokuutiometreinä. Metla muuntaa kuitenkin raakapuun tiedot tilastossaan kuorellisiksi muunnoskertoimien avulla, joten ne ovat suoraan vertailukelpoisia aiempiin tilastoihin.

Eräiden raakapuunimikkeiden kohdalla yhdistetyssä nimikkeistössä käytetään paljousyksikkönä nykyisin kilogrammoja entisten kiintokuutiometrien asemesta (esim. hake ja polttopuu). Metlan tilastossa nämä tiedot muunnetaan kiintokuutiometreiksi, joten luvut ovat edelleen vertailukelpoisia vanhoihin aikasarjoihin. Myös osassa höylä- ja lehtisahatavaran sekä viilun tavaranimikkeitä on jouduttu siirtymään vastaavasti muunnoskertoimien käyttöön.

Ulkomaankaupan vanhat, aiemmin markkoina esitetyt aikasarjat on muunnettu euromääräisiksi kiinteää euron muuntokurssia (1 EUR = 5,94573 mk) käyttäen.

4.1.3 Salaukset

Vuoden 1999 lokakuussa tullitilastoissa salattiin kolmen paperinimikkeen vientitietoja. Nimikkeet olivat: 48102911, joka luokitellaan aikakauslehtipaperiin ja 48024010 sekä 48024090, jotka luokitellaan muuhun paperiin. Vastaavasti vuonna 2002 salattiin tapettipapereihin kuuluvat ja muuhun paperiin luokitellut nimikkeet 48024010, 48024090 ja 48102911. Kyseisistä nimikkeistä julkaistaan vain viennin kokonaisarvo, mutta ei määrätietoja. Salauksesta aiheutuu ongelmia myös yksikköarvojen laskentaan, kun kyseisten nimikkeiden arvot sisältyvät tilastointiin mutta määrät eivät. Niinpä tavaralajien aikakauslehtipaperi ja muu paperi yksikköarvot ovat todellisten yksikköarvojen lieviä yliarvioita. Tuonnissa liukosellun määrätieto on salattiin pitkään, mutta arvotieto sisältyi tilastoihin. Vuoden 2005 huhtikuussa liukosellun määrätiedon salauksesta luovuttiin.

4.2 Vertailtavuus muihin tilastoihin

4.2.1 Tullihallituksen tilastot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston aineisto on lähtöisin Tullihallitukselta, ja se on sama kuin Tullihallituksen omissa ulkomaankauppatilastoissa. Metlan julkaisema metsäteollisuuden ulkomaankauppatilasto sisältää seuraavat yhdistetyn nimikkeistön ryhmät:

44 Ryhmä (Puu ja puusta valmistetut tavarat, puuhiili)
- Ryhmästä ovat metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastossa mukana muut tavarat paitsi puuhiili, ja ne sisältyvät puutuoteteollisuuden tuotteisiin. Näiden lisäksi puutuoteteollisuuden tuotteisiin luetaan kuuluviksi ryhmästä 94 (Erinäiset tavarat) puuhuonekalut ja tehdasvalmisteiset puurakennukset.

47 Ryhmä (Puusta tai muusta kuituisesta selluloosa-aineesta valmistettu massa; keräyspaperi, -kartonki ja pahvi (-jäte)
- Ryhmän tavarat muodostavat metsäteollisuustuotteiden tavaralajin massa

48 Ryhmä (Paperi, kartonki ja pahvi; paperimassa-, paperi-, kartonki- ja pahvitavarat)
- Ryhmän tavarat muodostavat Metsäteollisuustuotteiden tavaralajit paperi, kartonki sekä paperi- ja kartonkijalosteet.

Yhdistetyn nimikkeistön muuntaminen Metlan metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston mukaisiksi tavaralajeiksi esitetään yksityiskohtaisesti tämän laatuselosteen lopussa.

Tullihallituksen tilastopalvelu julkaisee ulkomaankaupan vuositilaston kahtena CD-Rom-julkaisuna. Molemmat julkaisut ovat itsenäisiä kokonaisuuksia. Vuosijulkaisun osassa 1 esitetään yksityiskohtaisia tilastotietoja yhdistetyn tavaranimikkeistön mukaan. Tämän julkaisun tiedot ovat suoraan vertailukelpoisia Metlan julkaisemaan metsäteollisuuden ulkomaankaupan vuositilastoon, kun käyttää laatuselosteen lopussa olevaa tavaranimikkeittäistä muunnosavainta. Molemmat tilastot sisältävät kohdevuoden lopullisia tietoja.

Tullihallituksen vuosijulkaisun osa 2 sisältää keskeisimmät maittaiset ja tavaraluokittaiset aikasarjat, SITC-luokituksen (Standard International Trade Classication) mukaiset vuositilastot Suomen kokonaiskaupasta ja maittaisesta kaupasta sekä lisäksi ulkomaankauppaan ja tullihallintoon liittyviä erikoistilastoja. Vuositilaston lisäksi Tullihallitus julkaisee ulkomaankaupan kuukausikatsausta, ulkomaankaupan taskutilastoa ym. Näiden julkaisujen tiedot ovat metsäteollisuuden ulkomaankaupan osalta varsin suppeita. Metlan ulkomaankaupan kuukausitilaston luvut ovat ennakkotietoja eivätkä enää jälkikäteen tarkennu, joten ne eroavat Tullihallituksen myöhemmin julkaisemista kuukausittaisista luvuista.

4.2.2 Metsäteollisuuden tuotantotilastot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppatietoja käytetään usein yhdessä metsäteollisuuden tuotantotietojen kanssa. Esimerkiksi nk. näennäiskulutuksen laskenta (apparent consumption) perustuu tuotanto-, vienti- ja tuontitietoihin. Metsätilastollisessa vuosikirjassa julkaistut tuotantotiedot vastaavat tavaralajeiltaan lähes täysin ulkomaankaupassa sovellettua. Tuotannosta tilastotietoja ei kuitenkaan ole saatavilla yhtä yksityiskohtaisella luokituksella kuin ulkomaankaupasta.

4.2.3 Kansainväliset metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastot

FAO (Food and Agriculture Organization of the United Nations) julkaisee kaikki maailman maat kattavia raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden maittaisia tuotanto- ja ulkomaankauppatilastoja FAOSTAT tilastopalveluun sisältyvässä ForesSTAT osassa. FAO:n metsäalan aikasarjat ulottuvat pisimmillään vuoteen 1961 saakka. Niin FAO:n kuin Suomen kansallisten metsäalan ulkomaankauppatilastojen tiedot ovat peräisin Tullihallituksesta eli kyse on pohjimmiltaan samoista luvuista eri tavoin esitettyinä ja ryhmiteltyinä. FAO:n tilastoissa, kuten lähes kaikissa muissakin raakapuun kauppaa käsittelevissä tilastoissa, raakapuu esitetään Suomen käytännöstä poiketen kuorettomana. FAO julkaisee kuitulevyn määrätiedot kuutiometreinä, mutta metsäteollisuuden ulkomaankauppatilaston yksikkö on tonni. FAO:n käyttämät tavaralajiluokittelu on varsin lähellä metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastoissa sovellettavaa luokittelua. FAO:n käyttämä luokittelu kuvaillaan ForesSTAT:issa kohdassa "Forestry Products Definitions".

5. Tietojen saatavuus ja selkeys

Metla julkaisee metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastoja painettuina Metsätilastotiedotesarjassa ja Metsätilastollisessa vuosikirjassa julkistamiskalenterissa ennalta ilmoitettuina ajankohtina. Tilastot päivittyvät myös jatkuvasti Metinfo Tilastopalvelun tietokantaan , josta ne ovat tarkasteltavissa Internetin välityksellä. Metinfo Tilastopalvelusta löytyvät myös kaikkien metsätilastojen laatuselosteet ja niihin liittyvät metatiedot.

Yhteystiedot:
Metsätilastollinen tietopalvelu
Metsäntutkimuslaitos
PL 18, 01301 Vantaa
Puhelin: 010 211 5441
Sähköposti: tilasto@metla.fi

Metlan julkaisemia tilastoja yksityiskohtaisempia tilastoja ja ulkomaankauppatilastojen koostamisen laajat laatu- ja menetelmäselosteet on saatavissa Tullihallituksen tilastopalvelusta.

Tullihallitus, tilastopalvelu
puhelin: vaihde (09) 6141 tai tilastopalvelu suoraan 020 690 603
sähköposti: tilastot@tulli.fi
Internet : www.tulli.fi
Yksityiskohtaisia tullikaupan tilastoja: uljas.tulli.fi

Kaikki tavaranimikkeet ja maat kattavat kuukausittaiset ulkomaankauppatilastot löytyvät Internetistä ULJAS - Ulkomaankaupan jakelujärjestelmästä. Tavaratilastot on ULJAS:ssa esitetty yhdistetyn tavaranimikkeistön mukaisina tarkimmalla mahdollisella tasolla vuodesta 2002 lähtien. Tätä varhaisempia tietoja ULJAS:ssa ei toistaiseksi ole. Vuosilta 1989-94 tavarakohtaiset tilastot on laadittu harmonoidun nimikkeistön mukaisina (The Harmonized Commodity Description and Coding System, HS). Ulkomaankaupassa tavarat ryhmitellään yhdistetyn tavaranimikkeistön mukaisiin luokkiin. Vuoden 1994 loppuun saakka käytetyn harmonoidun nimikkeistön ja nykyisen yhdistetyn nimikkeistön pääluokat vastaavat toisiaan.

Maaluokitus (Word-dokumentti)

Paluu: Ulkomaankauppa