Laatuseloste
YKSITYISMETSÄTALOUDEN LIIKETULOS
Metsäntutkimuslaitos (Metla) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka kehittää ratkaisuja metsien hoitoa, käyttöä, tuotteita, palveluja ja aineettomia arvoja koskeviin haasteisiin ja kysymyksiin. Metlan toimintaa ja tehtäviä säädellään lailla (1114/99) ja asetuksella Metsäntutkimuslaitoksesta (1140/99) muutoksineen.
Metla on myös tilastolain (280/04) tarkoittama tilastoja laativa viranomainen, jonka tehtävänä on tuottaa toimialaansa koskevia tilastoja. Metlan tilastotuotannosta vastaa Metsätilastollinen tietopalvelu. Metlan tilastojulkaisut ovat osa Suomen virallista tilastoa (SVT). Tilastot julkaistaan Metsätilastollisessa vuosikirjassa, Metsätilastotiedote-sarjassa ja Internetissä Metinfo Tilastopalvelussa.
1. Tilastotietojen relevanssi
1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus
Yksityismetsätalouden liiketulos perustuu katelaskelmaan, missä puutavarasta saaduista myyntituloista vähennetään puuntuotannossa syntyneet menot. Liiketulos on yksi ns. absoluuttisen kannattavuuden mittareista. Osa tiedoista on laskettu myös suhteutettuna metsämaan pinta-alaan. Laskelmat tehdään metsäkeskuksittain alueittaisten tulo- ja kustannustilastojen sekä pääosin arvioitujen hallinto- ym. kulujen perusteella.
Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella saadaan yleiskuva yksityismetsätalouden tulojen, menojen ja liiketuloksen kehittymisestä. Tilastoa käytetään mm. Kansallisen metsäohjelman, metsätalouden alueellisten tavoiteohjelmien (alueellisten metsäohjelmien), kestävän metsätalouden kriteerien ja indikaattorien ja metsäsertifioinnin seurantaan sekä tutkimusten, suunnitelmien ja ennusteiden tekoon.
1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset
Yksityismetsätalous käsittää tässä tilastossa varsinaiset yksityismetsänomistajat sekä yhteismetsät, kunnat, seurakunnat ja säätiöt ym. yhteisöt.
Tuloina käytetään bruttokantorahatuloja ja metsänomistajien puuntuotantoon saamaa tukea. Bruttokantorahatulot ovat arvio metsänomistajien saamista puukauppatuloista ja omaan käyttöön otetun puutavaran arvosta (tarkemmin Kantorahatulot-laatuseloste). Tuki on valtion kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella myöntämää metsänhoito- ja metsänparannustöiden rahoitusta (pl. energiapuun korjuuseen ja haketukseen saatu tuki).
Menot syntyvät investoinneista metsänhoito- ja metsänparannustöihin sekä metsäomaisuuden hallinto- ym. kuluista. Metsänhoidon ja metsänparannuksen menot perustuvat Metinfo Tilastopalvelun Metsien hoito -osassa esitettyihin tietoihin (tarkemmin Metsänhoito- ja metsänparannustyöt -laatuseloste). Ne kohdistuvat yleensä yksittäiselle metsikkökuviolle. Hallinto- ym. kulut kohdistuvat koko tilaan. Näitä ovat metsänhoitomaksut sekä Metlan eri lähteistä keräämät, laskemat tai arvioimat kulut, joita käytettiin metsätulojen pinta-alaverotuksen keskimääräisvähennyksen laskentaan. Näitä ovat:
- matkakustannukset (pl. omatoimiseen metsänhoitoon ja metsänparannukseen liittyvät matkat)
- metsäteiden kunnossapitokustannukset
- muut kulut
- muusta ammattiavusta maksetut palkkiot
- Suomen Metsäsäätiölle maksetut avustukset
- metsävakuutusmaksut sekä metsätalouteen kohdistuvat, Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle (Mela) maksetut pakolliset eläke-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut
- kurssimaksut
- ammattilehtien tilausmaksut ja ammattikirjallisuuden hankkimismenot
- työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut
- metsätalouden kiinteistökaupoista maksetut varainsiirtoverot (korvaa vuodesta 2009 lähtien metsätalouteen otetuista lainoista maksetut leimaverot ja luotonvarausprovisiot)
- yksityismetsien hallinnon yleiskulut (esim. puhelin-, neuvottelu- ja posti- ym. kulut)
- kuntien ja seurakuntien sekä muiden yksityisluonteisten metsien hallintokulut
Kalenterivuosittainen liiketulos syntyy tulojen (bruttokantorahatulot + tuki) ja menojen (puuntuotannon investoinnit + hallinto- ym. kulut) erotuksena.
Vuosien 1990–1995 metsälautakunnittaiset tiedot on muutettu metsäkeskuksittaisiksi metsämaan kunnittaisiin pinta-aloihin perustuvilla suhdeluvuilla. Samalla periaatteella jaettiin Keski-Pohjanmaan metsäkeskus Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskusten kesken vuonna 1997.
Bruttokantorahatulot, kokonaiskustannukset, tuet ja liiketulos esitetään myös hehtaarikohtaisina. Hehtaarikohtaisissa laskelmissa pinta-aloina on käytetty "yksityiset" ja "muut" omistajaryhmien metsämaan pinta-aloja. Metsämaalla puuston potentiaalinen kasvu ohjekiertoaikaa käytettäessä on vähintään yksi kuutiometri runkopuuta hehtaarilla vuodessa. Vuosien 1990–1995 pinta-alatiedot perustuvat Valtakunnan metsien 8. inventoinnin, vuosien 1996–2003 9. inventoinnin ja vuodesta 2004 eteenpäin 10. inventoinnin tuloksiin.
1.3 Palaute
Metsätilastollinen tietopalvelu kehittää tilastojaan asiakaslähtöisesti. Voit ottaa suoraan yhteyttä Yksityismetsätalouden liiketulos -tilaston vastuututkijaan (Esa Uotila) tai lähettää kehittämisehdotuksia osoitteeseen: tilasto@metla.fi.
2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Yksityismetsätalouden liiketulos lasketaan alueittaisilla tilastoaineistoilla. Epätarkkuutta aiheuttavat mm. seuraavat tekijät:
- Bruttokantorahatulot ovat hakkuumääriin ja kantohintoihin sekä omaan käyttöön otetun puun arvoon perustuva arvio puuntuotannon kokonaistuloista.
- Valtaosa hallintokuluista on arvioita.
- Metsänhoidon kustannuksiin sisältyy arvio metsänomistajien oman työn arvosta.
Katelaskelmassa käytettyjen aineistojen tarkkuutta ja luotettavuutta on käsitelty yksityiskohtaisemmin Kantorahatulot- sekä Metsänhoito- ja metsänparannustyöt ‑laatuselosteissa.
3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Ennakkotieto I julkaistaan helmikuussa. Se perustuu laskentavuoden hakkuumäärien ennakkotietoi-hin ja metsäkeskuskohtaisiin kantohintoihin. Menotiedot perustuvat töiden suoritemäärien muutosten ja yleisen hintakehityksen perusteella tehtyyn arvioon. Ennakkotieto II julkaistaan huhtikuun puolivä-lissä. Se lasketaan lopullisten metsäkeskuskohtaisten hakkuu- ja hintatietojen perusteella. Lopulliset yksityismetsätalouden liiketuloslaskelmat julkaistaan alkukesällä, kun käytössä on myös metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannusten lopulliset tiedot
4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Vuosittain lasketut katelaskelmatiedot ovat vertailukelpoisia keskenään myös metsäkeskustasolla.
5. Tilastojen saatavuus ja selkeys
Ennakkotiedot ja lopulliset tiedot julkaistaan Metinfo Tilastopalvelussa ja lopulliset tiedot myös Metsätilastollisessa vuosikirjassa.
Yhteystiedot:
Metsätilastollinen tietopalvelu
Metsäntutkimuslaitos
PL 18, 01301 Vantaa
Puhelin: 010 211 5441
s-posti: tilasto@metla.fi
