Laatuseloste
METSÄ SIJOITUSKOHTEENA
Metsäntutkimuslaitos (Metla) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka kehittää ratkaisuja metsien hoitoa, käyttöä, tuotteita, palveluja ja aineettomia arvoja koskeviin haasteisiin ja kysymyksiin. Metlan toimintaa ja tehtäviä säädellään lailla (1114/99) ja asetuksella Metsäntutkimuslaitoksesta (1140/99) muutoksineen.
Metla on myös tilastolain (280/04) tarkoittama tilastoja laativa viranomainen, jonka tehtävänä on tuottaa toimialaansa koskevia tilastoja. Metlan tilastotuotannosta vastaa Metsätilastollinen tietopalvelu. Metlan tilastojulkaisut ovat osa Suomen virallista tilastoa (SVT). Tilastot julkaistaan Metsätilastollisessa vuosikirjassa, Metsätilastotiedote-sarjassa ja Internetissä Metinfo Tilastopalvelussa.
1. Tilastotietojen relevanssi
1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus
Tilastotiedotteessa esitetään yksityismetsien puuntuotannon ja eräiden muiden sijoituslajien sijoitustuotot koko maan tasolla vuodesta 1972 alkaen. Sijoituslajien pääomien arvot on laskettu vuoden lopun hinnoin. Tulosten avulla voidaan vertailla eri sijoituslajien tuottoja.
Metinfo Tilastopalvelun tietokannassa esitetään puuntuotannon sijoitustuotot koko maassa vuodesta 1983 alkaen ja metsäkeskuksittain vuodesta 1996 alkaen. Näissä laskelmissa pääoman (pystypuuston hakkuarvo) arvo perustuu koko kalenterivuoden keskimääräisiin kantohintoihin. Laskelmien avulla voidaan vertailla puuntuotannon sijoitustuottoa maan eri osissa.
1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset
Sijoitustuotto on tuottoindeksi, joka kuvaa pääomalle saatua vuotuista tuottoa prosentteina. Se lasketaan saatujen tulojen, toiminnan kustannusten, omaisuuden arvonmuutosten ja pääoman suhteen luonnollisena logaritmimuunnoksena. Nimellistuotto on laskettu kyseessä olevan vuoden hinnoilla. Reaalituotto on laskettu hinnoilla, jotka on muutettu aikasarjan viimeisen vuoden rahanarvoon elinkustannusindeksillä.
Riski sijoittamisen yhteydessä tarkoittaa epävarmuutta tulevasta tuotosta. Riskiä arvioidaan mm. tuottojen vaihteluiden keskihajonnan (volatiliteetti) perusteella.
Sharpen luku on riskikorjattu tuottomittari. Se lasketaan yrityksen/toimialan tuoton ja riskittömän tuoton erotuksen keskihajonnan ja yrityksen tuoton keskihajonnan suhteena. Mitä korkeampi Sharpen luku on, sitä parempi on yrityksen suorituskyky. Riskittömänä tuottona on käytetty Suomen valtion obligaatioiden tuottoa.
Kantohinta on yksityismetsänomistajille pystykaupoissa puusta maksettu hinta (€/m³).
Hakkuuarvo on laskettu kertomalla puutavaralajeittaiset pystypuumäärät niiden kantohinnoilla.
Yksityismetsätaloudella tarkoitetaan tässä tilastossa varsinaisten yksityismetsänomistajien metsien lisäksi myös kuntien, seurakuntien ja muiden yhteisöjen metsiä. Tilasto ei sisällä metsäteollisuusyhtiöiden omien metsien eikä valtion metsien tietoja. Yhtiöihin rinnastetaan myös Finsilva Oyj ja Tornator Oy, joissa metsäteollisuusyhtiöt ovat osakkaina.
Puunmyyntitulot kuvaavat puukaupoista rahana saatujen tulojen ja omaan käyttöön otetun runkopuun arvon vaikutusta sijoitustuottoon. Tämä tuoton osatekijä on aina positiivinen.
Puuntuotannon kokonaiskustannukset perustuvat tilastoituihin yksityismetsätalouden metsänhoidon ja -parannuksen kustannuksiin sekä pääosin arvioihin hallinto- ym. kustannuksista. Se on aina negatiivinen tuoton osatekijä.
Valtion tuet kuvaavat yksityismetsänomistajien metsänhoito- ja metsänparannusinvestointeihin saamien tukien vaikutusta sijoitustuottoon.
Puuston nettokasvun arvo kuvaa pystypuuston määrän ja puutavaralajirakenteen muutoksista johtuvan metsäomaisuuden arvonmuutoksen vaikutusta sijoitustuottoon. Kantohintojen muutos vuoden aikana ei vaikuta tähän tuoton osatekijään vaan se, miten pystypuuston puutavaralajimäärät ovat kehittyneet vuoden kuluessa. Jos hakatun puuston arvo ylittää kasvaneen puuston arvon, jää tämä tuoton osatekijä negatiiviseksi.
Kantohinnan muutos kuvaa laskentavuoden aikana tapahtuneesta kantohintojen muutoksesta johtuvan pystypuuston arvonmuutoksen vaikutusta sijoitustuottoon. Se voi vaihdella vuosittain merkittävästi, ja muutoksen merkitys kokonaistuottoon voi olla suuri myös negatiiviseen suuntaan.
1.3 Palaute
Metsätilastollinen tietopalvelu kehittää tilastojaan asiakaslähtöisesti. Voit ottaa suoraan yhteyttä Metsä sijoituskohteena -tilaston vastuututkijaan (Esa Uotila) tai lähettää kehittämisehdotuksia osoitteeseen: tilasto@metla.fi.
2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
2.1 Menetelmät
Tilasto laaditaan
- erottelemalla vuotuinen nimellistuotto, inflaatio ja reaalituotto, ja
- määrittelemällä sijoitustuoton keskihajonta (riski) tarkasteltavalla aikaperiodilla.
Puuntuotannon sijoitustuoton laskennassa tilasto laaditaan
- erottelemalla vuotuisen sijoitustuoton komponentit: puunmyyntitulot, kantohinnan muutos eli puutavaran hintojen muutoksesta laskentavuoden aikana johtuva hakkuuarvon muutos, puuston nettokasvun arvo eli pystypuuston nettomäärän muutoksesta laskentavuoden aikana johtuva hakkuuarvon muutos, puuntuotannon kokonaiskustannukset ja valtion tuet.
- interpoloimalla vuotuiset puutavaralajeittaiset pystypuuston määrät kahden VMI:n välillä (1982–2006) ja ekstrapoloimalla ne, kun VMI tuloksia ei ole käytettävissä (2007–2010).
Kaikkien sijoituslajien tuotot on laskettu omaisuusarvojen muutoksia seuraavalla sijoitussalkku- eli Port-foliojohtamisen periaatteella. Omaisuusarvot ottavat huomioon vuosittaiset osingot, vuokrat, korot, hakkuutulot yms. ja niistä vähennettiin toiminnasta aiheutuneet menot. Vuosituottoprosentti laskettiin tuottojen ja omaisuuden arvon suhteen luonnollisena logaritmina. Riskiä mitattiin omaisuuksien vuosittaisten tuottoprosenttien keskihajonnalla. Laskentamenetelmä on esitetty julkaisussa Penttinen, M. & Lausti, A. 2004. The competitiveness and return components of NIPF ownership in Finland. Liiketaloudellinen Aikakauskirja - The Finnish Journal of Business Economics 2/2004: 143–156.
2.1.1 Puuntuotannon tuotto
Vuotuisen pystypuuston määrän laskenta perustuu valtakunnan metsien inventointien (VMI7–VMI10) runkopuun puutavaralajeittaisiin puustomääriin ja hakkuumäärät Hakkuut ja puuston poistuma -tilastoon.
Hakkuumäärät sisältävät teollisuuden käyttöön ja vientiin hakatun markkinapuun, pientalokiinteistöjen käyttämän polttopuun ja vuokra- eli rahtisahaukseen menneen puun. Polttopuusta (noin 5 milj. m³/v) on arvioitu kuitupuumitat täyttäväksi 30 prosenttia.
Tuotot on laskettu tuoton osatekijöiden ja pääoman suhteiden luonnollisina logaritmeina. Tuotot on laskettu nimellisillä ja reaalisilla rahanarvoilla. Rahanarvon muutos on tehty elinkustannusindeksillä (elinkustannusindeksi 1951=100).
Puuntuotannon tulot on laskettu kertomalla puutavaralajeittaiset hakkuumäärät niiden kantohintojen vuosikeskiarvoilla. Puuntuotannon kokonaiskustannukset perustuvat tilastoituihin metsänhoito- ja metsänparannuskustannuksiin sekä hallinto- ym. menoihin. Puuntuotannon reaalinen tuotto osatekijöittäin on laskettu elinkustannusindeksillä (1951=100) deflatoiduilla kantohinnoilla ja kustannuksilla.
2.1.2 Muut sijoituslajit
Pörssiosakkeiden tuoton laskenta vuosille 1990–2010 perustuu OMX Helsinki GI -tuottoindeksiin. Se on markkina-arvopainotteinen indeksi ja sisältää osakkeiden hintojen muutokset, osingot ja osakeannit. Vuosille 1972–1989 osakkeiden tuottolaskelma perustuu Ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun laskemaan WI-indeksiin
Metsäteollisuusyritysten tuottoindeksi vuosille 2006–2010 on laskettu M-Realin, Stora Enson ja UPM-Kymmenen vuoden lopun pörssikurssien ja osakemäärien sekä osinkojen perusteella. Tiedot on haettu Internetistä OMX Helsingin ja Nordean kokoamista tietokannoista. Tätä vanhemmat tiedot perustuvat Helsingin pörssin ALLSHAREY-tuottoindeksin metsätoimialan tuottoindeksiin (FORESTINDUSY).
Sijoitusasuntojen tuotto vuosille 2001–2010 on laskettu Tilastokeskuksen Asuminen-tietokannasta löytyvien koko maan vapaarahoitteisten vanhojen osakehuoneistojen kauppahintojen (IV vuosineljännes) ja vuokrien sekä asunto-osakeyhtiöiden hoitokulujen perusteella. Tätä vanhemmissa tiedoissa vuokratuotot perustuvat arava- ja vapaarahoitteisten asuntojen keskimääräisiin vuokriin.
Valtion obligaatioiden tuottoindeksi vuosille 1991–2010 on laskettu Nordean Government Bond-indeksillä (ew:fin35730). Vuosille 1972–1990 tuotto on johdettu Suomen Pankin sarjoista. Indeksi sisälsi vain 1–3 obligaatiota vuodessa. Obligaatioiden tuotot sisältävät hintojen muutokset ja korot.
2.2 Luotettavuus
Metsä sijoituskohteena -tilastossa tuotto lasketaan alueittaisilla tilastoaineistoilla. Epätarkkuutta aiheuttavat mm. seuraavat tekijät:
- Puunmyyntitulot (bruttokantorahatulot) ovat hakkuumääriin ja kantohintoihin sekä omaan käyttöön otetun puun arvoon perustuva arvio puuntuotannon kokonaistuloista.
- Valtaosa hallintokuluista on arvioita.
- Metsänhoidon kustannuksiin sisältyy arvio metsänomistajien oman työn arvosta.
- Metsäomaisuuden arvo määritetään hakkuuarvona, mikä on yksinkertainen ja karkea tapa määrittää metsäomaisuuden arvo. Vuonna 2010 hakkuuarvo oli koko maan tasolla 4 prosenttia alempi kuin yli 10 hehtaarin metsäkiinteistöjen kauppahintojen yläkvartiili, jonka on katsottu lähinnä vastaavan puustoltaan keskivertometsää. Metsäkeskuksittain hehtaarikohtaiset hakkuuarvot poikkesivat em. kauppahinnoista –17… +36 prosenttia
Tuottolaskelmassa käytettyjen aineistojen tarkkuutta ja luotettavuutta on käsitelty yksityiskohtaisemmin kantorahatuloja, metsänhoito- ja metsänparannustöitä sekä valtakunnan metsien inventointeja käsittelevissä laatuselosteissa.
3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tiedot julkaistaan aineistovuotta seuraavan vuoden elo–syyskuussa.
4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastotiedotteessa esitettyjä tuloksia voidaan vertailla muiden samalla menetelmällä laskettujen sijoituskohdelajien tuottoon. Puuntuotannon sijoitustuottolaskelmia on tehty myös laskemalla hakkuuarvo kalenterivuoden keskimääräisillä kantohinnoilla. Yksittäisten vuosien välillä erot joulukuun ja vuoden keskimääräisillä kantohinnoilla lasketetun tuoton välillä voivat olla huomattavia, mutta pidemmän ajanjakson keskimääräisessä tuotossa erot jäävät pieniksi.
5. Tilastojen saatavuus ja selkeys
Puuntuotannon ja eräiden muiden sijoituslajien tuotot julkaistaan Metlan metsätilastotiedotteessa. Vuoden keskihinnoilla lasketut puuntuotannon tuotot julkaistaan Metsätilastollisessa vuosikirjassa ja metsäkeskuksittaiset tiedot Metinfo Tilastopalvelussa.
Yhteystiedot:
Metsätilastollinen tietopalvelu
Metsäntutkimuslaitos
PL 18, 01301 Vantaa
Puhelin: 010 211 5441
s-posti: tilasto@metla.fi
