Laatuseloste

PUUN ENERGIAKÄYTTÖ

Sisältö

  Esittely
1. Tilastotietojen relevanssi
1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus
1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset
1.3 Palaute
2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
2.1 Tiedonkeruumenetelmä
2.2 Käytetyt otanta- ja estimointimenetelmät
2.3 Aineiston tilastollinen laatu
3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
5. Tilastotiedon saatavuus ja selkeys
6. Lisätietoja
6.1 Yleisimmät muuntokertoimet
6.2 Etuliitteet
6.3 Energiayksiköiden väliset muuntokertoimet
6.4 Metsäkeskusten toimialueet
6.5 Puun energiakäyttö -tilaston kyselylomake

Esittely

Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva valtion tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metlan toimintaa ja tehtäviä säädellään lailla (1114/99) ja asetuksella Metsäntutkimuslaitoksesta (1140/99) muutoksineen (762/05).

Metla on myös tilastolain (280/04) tarkoittama tilastoja laativa viranomainen, jonka tehtävänä on tuottaa toimialaansa koskevia tilastoja. Metlan tilastotuotannosta vastaa Metsätilastollinen tietopalvelu. Metlan tilastojulkaisut ovat osa Suomen virallista tilastoa (SVT). Tilastot julkaistaan Metsätilastollisessa vuosikirjassa, Metsätilastotiedote-sarjassa ja internetissä Metinfo Tilastopalvelussa.

Puupolttoaineet jaetaan energiatilastoissa nestemäisiin, kiinteisiin ja muihin puupolttoaineisiin. Nestemäiset puupolttoaineet ovat selluteollisuuden tuottamaa mustalipeää. Kiinteitä puupolttoaineita ovat lämpö- ja voimalaitosten (teollisuus ja energiantuotanto) käyttämät puupolttoaineet sekä puun pienkäyttö. Puun pienkäyttö kattaa pientalojen polttopuun lisäksi myös liike-, kauppa- ja toimistorakennuksissa poltetun puun. Lisäksi energiantuotantoon käytetään vähäisiä määriä muita metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteita, jotka voivat olla joko nestemäisiä tai kiinteitä (mm. mänty- ja koivuöljy, metanoli, bioliete ja paperi).

Puupolttoaineet ovat Suomen merkittävin uusiutuva energialähde. Puun osuus uusiutuvien energialähteiden kokonaiskulutuksesta on lähes 80 prosenttia ja energian kokonaiskulutuksesta yli viidennes. Puupolttoaineiden merkitys korostuu entisestään pyrittäessä saavuttamaan EU:n asettamat uusiutuvan energian loppukäytön tavoitteet vuoteen 2020 mennessä.

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Puun energiakäyttö -tilastoon kootaan vuosittain tiedot lämpö- ja voimalaitosten käyttämistä kiinteistä puupolttoaineista. Metsähakkeesta esitetään sen valmistukseen käytetyt raaka-aineet. Lisäksi tilastossa on mukana vuositiedot metsähakkeen kokonaiskäytöstä, joka koostuu lämpö- ja voimalaitoskäytön lisäksi pientalojen metsähakkeesta. Vuodesta 2011 alkaen kyselyssä tiedustellaan myös ulkomaista alkuperää olevan metsähakkeen määrät.

Tietoja käytetään puupolttoaineiden käytön seurantaan mm. Tilastokeskuksen Energiatilastossa, Kansallisessa metsäohjelmassa ja metsätalouden alueellisissa tavoiteohjelmissa. Erityisen merkittäviä puun energiakäyttötiedot ovat seurattaessa EU:n Suomelle asettaman uusiutuvan energian käyttötavoitteiden toteutumista. Tiedot toimitetaan myös kansainvälisten järjestöjen (Eurostat, FAO, IEA, UNECE) tilastoihin.

1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset

Tilaston perusjoukko kattaa merkittävimmät kiinteitä puupolttoaineita energiantuotantoonsa käyttävät teollisuuden ja energiantuotannon lämpö- ja voimalaitokset. Mukana ovat myös ns. lämpöyrittäjien hoitamien pienten lämpölaitosten ja suurkiinteistöjen puupolttoaineiden käyttötiedot. Kaikkiaan tilasto sisältää tiedot noin 1 200 laitoksesta.

Käyttötiedot kerätään pääosin kunnittain laitoksen sijaintipaikan mukaan. Tiedot julkaistaan metsäkeskuksien aluejaolla.

Lämpö- ja voimalaitosten käyttämillä kiinteillä puupolttoaineilla tarkoitetaan tässä metsähaketta, metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuuta, puupellettejä ja -brikettejä sekä kierrätyspuuta, jotka kaikki voivat olla sekä kotimaista että tuontipuuta.

Metsähake on polttohaketta tai -mursketta, jonka valmistukseen voidaan käyttää kaikkea metsästä saatavaa puuta, kuten runkopuuta, latvuksia, oksia, neulasia, lehtiä, kantoja ja juurakoita. Metsähake jaetaan raaka-aineensa perusteella seuraavasti:

Karsittu ranka: karsitusta pieniläpimittaisesta (yleensä kuitupuun läpimitan alittavasta) runkopuusta tehty hake (rankahake). Tavallisesti nämä rangat kaadetaan kunnostettavista taimikoista ja nuorista metsistä tai karsitaan näiden hakkuutähteistä.

Karsimaton pienpuu eli kokopuu:
puun koko maanpäällisestä osasta (runkopuu, oksat, lehdet, neulaset) tehty hake, joka valmistetaan yleensä taimikonhoidossa tai nuoren metsän harvennuksessa (esim. Kemera-kohteet) syntyneestä pieniläpimittaisesta runkopuusta (kokopuuhake). Tähän luetaan myös tienvarsilta, pelloilta ja muista vastaavista kohteista haketettu kokopuu.

Hakkuutähteet:
hakkuu- eli metsätähteestä tehty hake. Hakkuutähdettä on lähinnä avohakkuun yhteydessä syntyvä ja metsään jäävä puuaines, kuten oksat ja latvukset lehtineen ja neulasineen (latvusmassa) sekä alueelle jääneet yksittäiset hylkypölkyt. Tähän luetaan myös avohakkuualalta polttohakkeeksi korjattu karsimaton latvakuitupuu. Haketettava puu voi olla irtonaista tai risutukeista ja hakkuutähdepaaleista valmistettua.

Järeä runkopuu:
hake, joka valmistetaan puunkorjuun yhteydessä kaadetusta ja kerätystä järeästä vikaisesta runkopuusta, joka ei kelpaa metsäteollisuuden raaka-aineeksi (esim. tukkipuu). Tällaista puuta on mm. järeä tyvilahoinen (ns. ylilaho) runkopuu eli lumppi.

Kannot ja juurakot: kannoista ja juurakoista valmistettu hake tai murske. Tähän kuuluvat myös turpeennoston yhteydessä maasta kaivetut liekopuut.

Kuitupuu: valmis karsittu ja katkottu kuitupuu, joka on alun perin tarkoitettu massateollisuuden raaka-aineeksi, mutta on käytetty energiantuotantoon. Kuitupuun käyttötiedot on kysytty erikseen vuodesta 2010 alkaen.

Vuodesta 2010 alkaen karsittu ranka, karsimaton pienpuu ja kuitupuu esitetään tilastossa yhdessä nimikkeellä pienpuu.

Teollisuuden sivutuote- ja jätepuu muodostuu seuraavista puupolttoainelajeista:

Teollisuuden puutähdehake: hake ja puumurske, jota valmistetaan sahateollisuuden tai muun puutuoteteollisuuden (esim. vaneri- ja muu puulevyteollisuus sekä puusepänteollisuus) sivutuotteista.

Sahanpuru ja muut purut:
sahauksessa, puutavaran höyläyksessä tai muussa puunjalostuksessa syntynyt sahanpuru, höylän- ja kutterinlastu ja muu lastu ja puru sekä hiontapöly.

Kuori:
sahauksessa ja muussa puunjalostuksessa syntyvä kuorintatähde.

Muu kiinteä puupolttoaine:
muu edellä mainitsematon ja erittelemätön kiinteä puupolttoaine.

Puupelletit ja -briketit: pääosin sahanpurusta, kutterinlastusta tai hiontapölystä eri muotoon puristamalla valmistetut puupolttoainejalosteet.

Kierrätyspuu: polttoaineeksi tarkoitettu käytöstä poistettu puhdas, lisäaineeton ja käsittelemätön puu, kuten esimerkiksi uudisrakentamisen puutähde, kuormalavat ja puupakkaukset. Vuosina 2000–2006 kierrätyspuu kattoi myös kierrätyspolttoaineeksi luokitellun purkupuun ja kyllästetyn puun. Vuodesta 2007 alkaen nämä polttoainejakeet eivät enää sisälly kierrätyspuuhun.

1.3 Palaute

Metla kehittää tilastojaan asiakaslähtöisesti. Tilastoihin tehdään muutoksia sekä sidosryhmä- että asiakaspalautteen perusteella. Voit lähettää kehittämisehdotuksia asiakaspalautelomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen tilasto@metla.fi.

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

2.1 Tiedonkeruumenetelmä

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttötiedot kerätään postikyselyllä (tietojenkeruulomake on liitteenä laatuselosteen lopussa) tai vaihtoehtoisesti internetin kautta web-lomakkeella suoraan energiantuotantolaitoksilta. Kyselyä täydennetään tarvittaessa puhelinhaastatteluin.

2.2 Käytetyt otanta- ja estimointimenetelmät

Tilaston perusjoukon muodostavat kaikki merkittävät puuta energiantuotantoonsa käyttävät lämpö- ja voimalaitokset.

Käyttötiedot kerätään vuosittain valtaosalta tietojen toimittajista. Osalta kaikkein pienimmistä laitoksista tiedot kysytään muutaman vuoden välein, minä ajanjaksona niiden tiedot pysyvät tilastossa muuttumattomina. Tämä joukko koostuu pääosin muita puutuotteita ja huonekaluja valmistavista yrityksistä (TOL–2008 C: 1623–1624, 1629, 31), joiden oma puupolttoaineiden käytön seuranta ei ole aina järjestelmällistä vaan saattaa perustua yrityksen puunkäytön tai tuotannon perusteella arvioituihin määriin. Puutuoteyritysten perusjoukko perustuu Tilastokeskuksen Yritysrekisteristä vuonna 2008 tehtyyn työntekijämäärältään 100 suurimman yrityksen tietoihin. Huonekaluteollisuuden osalta otanta oli 50 suurinta yritystä. Myös osalta muista pienimmistä laitoksista tiedot kerätään harvemmin kuin kerran vuodessa. Vuonna 2011 näiden yritysten käyttämän puupolttoaineen osuus oli 0,3 prosenttia kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäytöstä.

Lämpöyrittäjien hoitamien laitosten (pienet lämpölaitokset ja suurkiinteistöjen lämpökeskukset) puunkäyttömäärät perustuvat pääosin TTS – Työtehoseuran vuosittain tekemiin laskelmiin, jotka ilmoitetaan metsäkeskusten aluejaolla. Vuodesta 2011 alkaen lämpöyrittäjien käyttämän puun arviointimenetelmää muutettiin. Vuoden 2011 lopussa lämpöyrittäjien hoidossa oli 505 lämpölaitosta.

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttötiedot kerätään ja ilmoitetaan tilavuustietoina sekä käytetyn puupolttoaineen energiasisältönä. Käytetyt tilavuusyksiköt ovat irtokuutio- (i-m³) ja kiintokuutiometri (m³). Joissakin tapauksissa saadaan massayksikkönä eli tonneina. Puupellettien ja -brikettien määrät kerätään aina tonneina. Puupolttoaineen energiasisältö kerätään megawattitunteina (MWh) ja esitetään sen kerrannaisina (GWh, TWh). Niissä tapauksissa, missä vain toinen suureista (tilavuus/massa tai energiasisältö) on ilmoitettu, käytetään toisen arvioimiseen yleisesti sovellettuja energiatiheyslukuja. Mikäli tiedot on ilmoitettu joissain muissa yksiköissä, käytetään eri tilavuus-/energiasisältömittojen välisiin muunnoksiin käytössä olevia muunnoskertoimia. Yleisimmät käytetyt muuntokertoimet on esitetty Lisätietoja-kappaleessa.

Metsähakkeen raaka-ainejakauma tiedustellaan prosenttiosuuksina metsähakkeen kokonaiskäytöstä.

2.3 Aineiston tilastollinen laatu

Tilaston perusjoukko kattaa kaikki merkittävät kiinteitä puupolttoaineita käyttävät laitokset. Tilastosta puuttuu pieniä pääosin puusepän- ym. teollisuusyritysten yhteydessä toimivia laitoksia sekä pienempiä pellettilämpölaitoksia, millä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta tilastoon.

Tilastokyselyllä kerättyjä laitoskohtaisia tietoja verrataan aina edellisvuonna saatuihin tietoihin. Mikäli käytetyn puupolttoaineen määrä tai puupolttoainelajijakauma on muuttunut merkittävästi, selvitetään vaihtelun syy. Puupolttoaineiden käyttömääriä verrataan myös laitoksen KPA-kattilan nimellistehoon (MW).

Laitoksen käyttämän puupolttoaineen määrän ja vastaavan energiasisällön välillä on aina tietty suhde –: energiatiheys ( MWh/i-m³). Mikäli laitoksen ilmoittama energiatiheys poikkeaa merkittävästi yleisestä standardista, selvitetään poikkeaman syy.

Energialaitokset käyttävät joissain tapauksissa teollisuuden puutähdehaketta, purua ja kuorta erilaisina ostettuina puupolttoaineseoksina. Näiden jakaminen varsinaisiin puupolttoainelajeihin saattaa laitostasolla olla joissain tapauksissa arvionvaraista.

Mikäli aikaisempien vuosien tilastoaineistossa todetaan virhe, korjattu tieto siirretään aina tietokantaan. Mikäli virhe ei merkittävästi vaikuta julkaistuihin tietoihin, ei aiemmin julkaistuja tietoja korjata.

Mikäli laitoksen puupolttoaineen käyttötietoja ei saada, toimivat käytön estimaattina laitoksen edellisvuoden tiedot. Normaalitapauksessa energialaitosten perättäisten vuosien puupolttoaineiden käytössä ei tapahdu merkittäviä muutoksia.

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilastovuotta (kalenterivuosi) koskevat tiedot kerätään aina seuraavan vuoden alkupuoliskolla ja julkaistaan saman vuoden toukokuussa lopullisena tietona. Tilaston julkaisuajankohta on esitetty Metsätilastojen julkistamiskalenterissa.

4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttötietoja keräävät muun ohessa myös Energiamarkkinavirasto, Energiateollisuus ry, Kuntaliitto, Tilastokeskus, MMM:n tietopalvelukeskus TIKE ja Ympäristöministeriö.

Metlan Puun energiakäyttö -tilasto on näistä ainoa pääosin totaaliaineistoon perustuva. Muita tilastoja koskee yleensä jokin rajoite, joka voi olla esim. energialaitoksen omistus- tai hallintasuhteet tai laitoksen nimellisteho. Lisäksi muiden organisaatioiden keräämiä tietoja ei yleensä julkaista erikseen. Eri tilastoissa käytetyt puupolttoainemäärittelyt saattavat myös poiketa toisistaan sekä terminologialtaan että sisällöltään. Yhteistä kaikille tilastoille on, että ne kohdistuvat yleensä edeltävään kalenterivuoteen.

5. Tilastotiedon saatavuus ja selkeys

Puun energiakäyttö -tilasto on julkaistu vuodesta 2000 alkaen. Vuoteen 2005 asti tilaston nimi oli Puupolttoaineiden käyttö energiatuotannossa. Tiedot julkaistaan Metinfo Tilastopalvelussa, Metsätilastotiedotteessa ja Metsätilastollisessa vuosikirjassa. Kerättyjä laitoskohtaisia ja kunnittaisia tietoja ei ilmoiteta eikä luovuteta Metlan ulkopuolelle.

Yhteystiedot:

Metsätilastollinen tietopalvelu
Metsäntutkimuslaitos
PL 18, 01301 VANTAA
Puhelin: 010 211 5441
Sähköposti: tilasto@metla.fi

6. Lisätietoja

6.1 Yleisimmät muuntokertoimet

Puupolttoainelaji
Energiatiheys,
MWh/i-m3
Tiiviys,
m3/i-m3
Metsähake
0,8
0,4
Teollisuuden puutähdehake
0,8
0,4
Sahanpuru
0,6
0,3
Kutterinlastu
0,5
0,3
Kuori, havupuu
0,6
0,35
Kuori, lehtipuu
0,75
0,35
Kierrätyspuu
0,7
0,4
Puupelletit ja -briketit
4,70 MWh/tn
0,575 tn/i-m³, 1,15 tn/m³
Muu kiinteä puupolttoaine
0,7
0,4

 

6.2 Etuliitteet

k kilo 10³ 1 000
M mega 106 1 000 000
G giga 109 1 000 000 000
T tera 1012 1 000 000 000 000
P peta 1015 1 000 000 000 000 000

 

6.3 Energiayksiköiden väliset muuntokertoimet

  toe MWh GJ
toe 1 11,63 41,868
MWh 0,086 1 3,6
GJ 0,02388 0,2778 1

esim. 1 toe = 11,63 MWh

 

6.4 Metsäkeskusten toimialueet

 

6.5 Puun energiakäyttö -tilaston kyselylomake (Word-tiedosto)

Paluu: Puun käyttö

  Päivitetty:   25.4.2012 / EYli  Palaute