Laatuseloste

RAAKAPUUN KÄYTTÖ

Metinfo Tilastopalvelun Raakapuun käyttö -osa sisältää vuositiedot metsäteollisuuden ja energiantuotannon Suomessa käyttämästä koti- ja ulkomaisesta raakapuusta sekä metsäteollisuuden sivutuotteista ja muusta jätepuusta vuodesta 1986 alkaen. Vientiin menneen puun tiedot löytyvät Tilastopalvelun Ulkomaankauppa-osasta.

Tiedot ilmoitetaan puu- ja puutavaralajeittain ja metsäkeskuksittain. Metsäteollisuuden käyttämästä puusta esitetään lisäksi toimialoittaiset tiedot.

Raakapuun käyttö on esitetty kuorellisina kiintokuutiometreinä. Metsäteollisuuden sivutuotteiden ja muun jätepuun mahdollista kuoriastetta ei ole tilastoitu.

Raakapuun käyttö -osassa esitetään lämpö- ja voimalaitosten käyttämä energiapuu jaoteltuna raakapuuhun (muu energiapuu) ja metsäteollisuuden sivutuotteisiin ja muuhun jätepuuhun (puupolttoaineet). Vastaavat tiedot ovat saatavilla Puun energiakäyttö -osassa tarkemmalla puupolttoainelajeittaisella jaottelulla.

Käsitteet ja määritelmät

Suomessa käytettävä puu jakautuu metsäteollisuuden ja energiantuotannon käyttämään puuhun.

Metsäteollisuuden käyttämä puu koostuu kotimaisesta puusta sekä ulkomailta tuodusta tuontipuusta. Puuraaka-aine jaetaan raakapuuhun sekä saha- ja vaneriteollisuudessa sivutuotteena syntyvään sahahakkeeseen ja puruun.

Raakapuu on metsästä hakattua, teollisesti käsittelemätöntä runkopuuta, joka jakautuu eri puutavaralajeihin puutavaran koon, laadun ja/tai käyttötarkoituksen perusteella.

Metsäteollisuuden raakapuu koostuu pääosin tukki- ja kuitupuusta. Kuitupuu sisältää tässä myös pikkutukit. Lisäksi metsäteollisuus käyttää tuontihaketta, joka on ulkomailta tuotua raakapuuksi luokiteltua haketettua puuta. Tuontihake voi sisältää ulkomaista jätepuuta (esim. sahateollisuuden sivutuotepuuta), joka tulee Suomessa kuitenkin ensikertaiseen käyttöön.

Sahahake ja puru on saha- ja vaneriteollisuudessa sivutuotteina syntyvää kotimaista sahahaketta ja sahanpurua, jota käytetään metsäteollisuudessa puumassojen sekä lastu- ja kuitulevyjen valmistukseen.

Paitsi metsäkeskuksittain, tiedot metsäteollisuuden käyttämästä puusta esitetään myös toimialoittain. Käytetyt toimialoittaiset nimikkeet kuvaavat millaisesta puunjalostustoiminnasta on kyse. Lisätäsmennyksinä esitetään seuraavaa:

• Sahateollisuus jaetaan teollisuussahoihin ja piensahoihin. Teollisuussahat ovat isoja, vuosittain yli 10 000 m³ raakapuuta käyttäviä ja yleensä järjestäytyneitä sahoja. Tiedot niiden puunkäyttömääristä tilastoidaan vuosittain. Piensahat ovat sahateollisuusyrityksiä, joiden vuotuinen raakapuun käyttö on enintään 10 000 m³. Piensahoihin kuuluvat pienet paikalliset myyntisahat, maatilojen kotitarvesirkkelit ja sahauspalveluja myyvät vuokra- eli rahtisahat.
• Muu puutuoteteollisuus on pääosin pylväiden ja hirsirakennusten tuotantoa.

Energiantuotantoon käytetty puu koostuu pientalokiinteistöjen ja lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä energiapuusta.

Pientalokiinteistöjen energiapuu on raakapolttopuuta ja jätepuuta. Jätepuu muodostuu pääosin sahateollisuuden sivutuotteista (pinnat, rimat, tasauspätkät), purku- ja rakennustoiminnassa syntyneestä puutavarasta ja metsästä kerätystä hakkuutähteestä.

Lämpö- ja voimalaitosten käyttämä puu jakautuu muuhun energiapuuhun ja puupolttoaineisiin. Muu energiapuu on metsähakkeen raaka-aineena käytettyä raakapuuta (runkopuuta). Puupolttoaineet koostuvat lämpö- ja voimalaitosten käyttämistä kiinteistä puupolttoaineista, joita ovat metsätähdehake, metsäteollisuuden sivutuotepuu (teollisuuden puutähdehake, erilaiset purut ja kuori), puupelletit ja -briketit sekä kierrätyspuu.

Sahahakkeen ja purun, pientalokiinteistöjen käyttämän jätepuun sekä puupolttoaineiden määriä ei tilastossa lasketa yhteen raakapuun käyttölukujen kanssa. Näiden puutavaralajien käyttö on ns. toiskertaista käyttöä, jonka määrät ovat jo aiemmin sisältyneet raakapuun käyttölukuihin. Siten tilastossa esitetty puun kokonaiskäyttö koostuu ainoastaan raakapuun (tuontihake mukaan lukien) kokonaiskäytöstä.

Menetelmät

Puunkäyttötilasto perustuu pääosin Metsäteollisuus ry:n keräämiin vuositietoihin, joita Metsäntutkimuslaitos (Metla) täydentää etenkin sahateollisuuden osalta. Lisäksi Metla tekee ajoittain puun käyttöä koskevia erillisselvityksiä, joita ovat alle 10 000 kuutiometriä vuodessa puuta käyttävien ns. piensahojen puunkäyttötiedot (viimeisin selvitys vuodelta 1998, Metsätilastotiedote 523) ja pientalokiinteistöjen polttopuun käyttötiedot (viimeisin lämmityskaudelta 2000/2001, Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 894). Erillisselvityksin kerätyt käyttötiedot pysyvät tilastoissa muuttumattomina aina seuraavaan tutkimukseen saakka. Puupolttoaineiden käyttötiedot kerätään vuosittain puuta käyttäviltä lämpö- ja voimalaitoksilta. Tilaston laatimisperiaatteet ja sisältö löytyvät Puun energiakäyttö -osan laatuselosteesta.

Luotettavuus

Puunkäyttö tiedustellaan metsäteollisuusyrityksiltä kattavasti. Otantatutkimuksin selvitettäviksi jää piensahojen ja pientalokiinteistöjen puunkäyttö, jotka yhdessä vastaavat vajaata 10 prosenttia raakapuun kotimaisesta kokonaiskäytöstä.

Puunkäyttötilastojen yhteensopivuutta hakkuutilastoihin, puun tuontitilastoihin sekä metsäteollisuuden puuvarasto- ja tuotantotilastoihin seurataan säännöllisesti. Tehdyn selvityksen mukaan raakapuun käyttötiedot erosivat raakapuun näennäiskulutuksesta (hakkuut+tuonti-vienti) vuosina 1995–2006 (12 vuoden keskiarvo) keskimäärin vain yhden prosentin (vrt. esim. Metsätilastollinen vuosikirja 2005, s. 250).

Vertailtavuus

Puun käyttötiedot julkaistaan vuosittain Metlan Metsätilastotiedotteena ja Metsätilastollisessa vuosikirjassa.

Vuosien 1986–1995 puunkäyttötiedot on alun perin esitetty metsälautakunnittain. Metinfo Tilastopalvelua varten tiedot on laskettu uudestaan metsäkeskuksittain kuntakohtaisesta aineistosta.

Pientalokiinteistöjen polttopuu sisälsi vuosina 1986–1992 pieniä määriä tukki- ja kuitupuuta. Käyttölukuihin sisältyi myös muu pienimuotoinen puun käyttö, kuten liikenteen sekä tie- ja vesirakennustöiden puu. Tässä tilastossa kaikki puu on kuitenkin tilastoitu pientalokiinteistöjen polttopuuksi.