Laatuseloste
KANTORAHATULOT
Metsäntutkimuslaitos (Metla) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka kehittää ratkaisuja metsien hoitoa, käyttöä, tuotteita, palveluja ja aineettomia arvoja koskeviin haasteisiin ja kysymyksiin. Metlan toimintaa ja tehtäviä säädellään lailla (1114/99) ja asetuksella Metsäntutkimuslaitoksesta (1140/99) muutoksineen.
Metla on myös tilastolain (280/04) tarkoittama tilastoja laativa viranomainen, jonka tehtävänä on tuottaa toimialaansa koskevia tilastoja. Metlan tilastotuotannosta vastaa Metsätilastollinen tietopalvelu. Metlan tilastojulkaisut ovat osa Suomen virallista tilastoa (SVT). Tilastot julkaistaan Metsätilastollisessa vuosikirjassa, Metsätilastotiedote-sarjassa ja Internetissä Metinfo Tilastopalvelussa.
1. Tilastotietojen relevanssi
1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus
Bruttokantorahatulot ovat hakkuumääriin ja kantohintoihin perustuva arvio metsänomistajien saamista puunmyyntituloista. Valtaosa bruttokantorahatuloista kertyy markkinahakkuista. Yksityismetsätalouden bruttokantorahatuloihin lasketaan mukaan myös arvio omaan käyttöön otetun puutavaran arvosta. Puutavaran hinnat perustuvat kalenterivuoden aikana tehtyjen pystykauppojen keskimääräisiin puutavaralajeittaisiin kantohintoihin. Tuloksia esitetään myös metsämaan pinta-alaan suhteutettuna. Alueelliset kantorahatulot raportoidaan niiden syntypaikan mukaan.
Tilastoa käytetään mm. Kansallisen metsäohjelman, metsätalouden alueellisten tavoiteohjelmien (alueellisten metsäohjelmien), kestävän metsätalouden kriteerien ja indikaattorien ja metsäsertifioinnin seurantaan sekä tutkimusten, suunnitelmien ja ennusteiden tekoon.
1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset
Bruttokantorahatulot lasketaan kertomalla vuotuiset puutavaralajeittaiset hakkuumäärät vastaavilla keskimääräisillä kantohinnoilla metsäkeskuksittain. Tilasto laaditaan metsänomistajaryhmittäin ja puutavaralajeittain. Yksityismetsien tuloista esitetään erikseen pysty- ja hankintahakkuista saadut puunmyyntitulot sekä metsänomistajien omaan käyttöön otetun puutavaran arvo.
Metsänomistajaryhmät ovat:
Yksityiset ym. = varsinaiset yksityismetsänomistajat (luonnolliset henkilöt, kuolinpesät ja yhtymät) sekä yhteismetsät, kunnat, seurakunnat ja säätiöt ym. yhteisöt
Metsäteollisuus = metsää omistavat metsäteollisuusyritykset. Finsilva Oyj ja Tornator Oy rinnastetaan metsäteollisuusyhtiöihin.
Valtio = Metsähallitus.
Vuodesta 2008 alkaen metsäteollisuuden ja Metsähallituksen tiedot on yhdistetty.
Puutavaralajit ovat:
mänty-, kuusi- ja koivutukki,
mänty-, kuusi- ja koivukuitupuu, sekä
runkopuusta tehty polttopuu.
Pystykaupassa myyjä luovuttaa puun ostajalle hakkuuoikeuden metsäänsä sovitulle, ennalta rajatulle alueelle. Hinta määritetään kantohintana.
Hankintakaupassa myyjä vastaa puun korjuusta ja kuljetuksesta kaukokuljetusreitin varteen. Hinta määritetään hankintahintana. Jos kauppa tehdään myyjän jo valmiiksi varastopaikalle toimittamasta puuerästä, kutsutaan tällaista hankintakauppaa käteiskaupaksi.
Arvio metsänomistajien oman puutavaran käytöstä perustuu Metlassa 5–10 vuoden välein tehtäviin pientalojen polttopuun käytön ja piensahojen puunkäytön selvityksiin. Vuoden 2010 bruttokantorahalaskelmassa oli metsänomistajien itse käyttämää runkopuusta tehtyä polttopuuta noin 5 ja pien- ja vuokrasahoilla sahattua puuta noin 1 miljoonaa kuutiometriä. Metsien ala perustuu valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) tuloksiin metsämaan pinta-alasta. Metsämaalla puuston kasvu kiertoajalla on vähintään yksi kuutiometri runkopuuta hehtaarilla vuodessa.
1.3 Palaute
Metsätilastollinen tietopalvelu kehittää tilastojaan asiakaslähtöisesti. Voit ottaa suoraan yhteyttä Kantorahatulot-tilaston vastuututkijaan (Esa Uotila) tai lähettää kehittämisehdotuksia osoitteeseen: tilasto@metla.fi.
2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Bruttokantorahatulojen laskentamenetelmästä ja siinä käytetyistä aineistoista seuraa, että
- Puutavaralajien hinnat ja hakkuumäärät eivät täysin vastaa toisiaan puukaupan teon ja hakkuun välisen viiveen takia. Suurista suhdannevaihteluista johtuvat muutokset hakkuumäärissä ja puutavaran hinnoissa lisäävät laskelmien epätarkkuutta.
- Hankintakauppojen kantorahatulot yliarvioidaan, sillä mm. leimikkotekijöiden takia niiden todelliset kantohinnat (hankintahinta–korjuukustannukset) ovat alemmat kuin pystykaupoissa.
- Pelkkien tukki- ja kuitupuutavaralajien hintojen käyttö myös erikoispuutavaralajien kohdalla johtaa kantorahatulojen pieneen aliarvioon. Pikkutukkien ja koivun erikoistyvien hinnat ovat korkeammat kuin vastaavien tukki- ja kuitupuutavaralajien hinnat.
- Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen kantorahatulot todennäköisesti aliarvioidaan, sillä suurtuotannon etujen (esim. leimikkokeskitykset) takia niillä todelliset kantohinnat voivat olla korkeammat kuin yksityismetsissä.
Kantorahatulotilastossa käytettyjen aineistojen tarkkuutta ja luotettavuutta on käsitelty yksityiskohtaisemmin seuraavissa laatuselosteissa: Puukauppa, Markkinapuun hakkuut ja työvoima sekä Hakkukertymä ja puuston poistuma.
3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Kantorahatulojen ennakkotieto julkaistaan helmikuun alussa, kun joulukuun puukauppa- ja markkinahakkuutilastot on julkaistu. Lopulliset tulokset julkaistaan toukokuussa. Tarkempi julkaisuaikataulu löytyy metsätilastojen julkistamiskalenterista.
4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Vuosittain koko maalle omistajaryhmittäin lasketut bruttokantorahatulot ovat vertailukelpoisia aikasarjan alusta lähtien (1958). Metsälautakunnittaiset tulot ovat vertailukelpoisia vuosille 1984–95 ja metsäkeskuksittaiset vuodesta 1997 alkaen. Bruttokantorahatulot eivät ole vertailukelpoisia metsäverotuksen puunmyyntituloihin eivätkä muihinkaan aineistoihin, joissa bruttotulot sisältävät puunkorjuusta maksettuja korvauksia.
5. Tilastojen saatavuus ja selkeys
Tilastokeskus on laskenut bruttokantorahatulot omistajaryhmittäin vuodesta 1958 alkaen, ja ensimmäisen kerran ne julkaistiin Metsätilastollisessa vuosikirjassa 1975. Vuosilta 1984–1995 tiedot on julkaistu myös metsälautakunnittain. Metsäkeskuksittain tilasto on julkaistu vuodesta 1996 alkaen.
Vuonna 2002 bruttokantorahatulojen laskenta siirtyi Metsäntutkimuslaitokselle. Tästä alkaen tulot on esitetty myös puutavaralajeittain, ja yksityismetsätalouden tulot on eritelty pysty- ja hankintahakkuista saatuihin tuloihin ja omaan käyttöön otetun puutavaran arvoon. Bruttokantorahatulotiedot löytyvät vuodesta 2002 alkaen myös Metsätilastotiedotteena ja Metinfo Tilastopalvelusta.
Yhteystiedot:
Metsätilastollinen tietopalvelu
Metsäntutkimuslaitos
PL 18, 01301 Vantaa
Puhelin: 010 211 5441
s-posti: tilasto@metla.fi
