Laatuseloste

PUUKAUPPA

Metsäntutkimuslaitos (Metla) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka kehittää ratkaisuja metsien hoitoa, käyttöä, tuotteita, palveluja ja aineettomia arvoja koskeviin haasteisiin ja kysymyksiin. Metlan toimintaa ja tehtäviä säädellään lailla (1114/99) ja asetuksella Metsäntutkimuslaitoksesta (1140/99) muutoksineen.

Metla on myös tilastolain (280/04) tarkoittama tilastoja laativa viranomainen, jonka tehtävänä on tuottaa toimialaansa koskevia tilastoja. Metlan tilastotuotannosta vastaa Metsätilastollinen tietopalvelu. Metlan tilastojulkaisut ovat osa Suomen virallista tilastoa (SVT). Tilastot julkaistaan Metsätilastollisessa vuosikirjassa, Metsätilastotiedote-sarjassa ja Internetissä Metinfo Tilastopalvelussa.

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Puukauppatilastossa esitetään metsäteollisuuden yksityismetsistä ostaman puun ostomäärä- ja hintatietoja. Tilaston avulla puukaupan osapuolet voivat seurata raakapuumarkkinoiden kehitystä. Tietoja hyödynnetään myös mm. Kansallisen metsäohjelman 2015 ja alueellisten tavoiteohjelmien laadinnassa ja seurannassa. Lopulliset markkinoille tulleet puumäärät selvitetään myöhemmin markkinahakkuutilastossa.

Puukauppatilaston hinnat ja määrät perustuvat puun ostajien ja myyjien tekemiin puukauppasopimuksiin. Tilaston perusaineiston kerää Metsäteollisuus ry, joka toimittaa keskitetysti jäsenyritystensä puukauppatiedot Metlalle.

1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset

Tilasto laaditaan puutavaralajeittain, kauppamuodoittain (pysty- ja hankintakauppa) ja vuodesta 2011 alkaen myös hakkuutavoittain. Puun hintojen viikko- ja kuukausitilastossa aluejakona käytetään hinta-alueita (7), vuositilastossa lisäksi metsäkeskuksia (13). Ostomäärät tilastoidaan molemmilla aluejaoilla. Viikoittaiset ostomäärät julkaistaan kokonaismäärinä ilman jakoa kauppamuotoihin ja puutavaralajeihin.

Tiedot esitetään seuraaville puutavaralajeille: mänty-, kuusi- ja koivutukit, mänty-, kuusi- ja koivukuitupuu, sekä vuodesta 2011 alkaen mänty- ja kuusipikkutukit. Mäntykuitupuuhun luetaan myös sellu- ja lahokuusi-nimikkeillä ostettu kuusikuitupuu, samoin Pohjois-Suomessa havukuitupuu-nimikkeellä ostettu mänty- ja kuusikuitupuu. Teolliseen prosessiin kelpaamaton lahokuusi ei sisälly tilastoon. Pikkutukkien mitta- ja laatuvaatimukset vaihtelevat ostajittain. Tilastoinnissa mäntypikkutukilla tarkoitetaan sahaukseen ostettua ja erikseen mitattua alle 15 cm:n mäntyä. Kuusipikkutukin kohdalla vastaava raja on 16 cm.

Puukauppatilastoinnissa ovat vuodesta 1999 alkaen olleet mukana myös erikoispuutavaralajit. Tämän luokan sisältö on vuosien kuluessa muuttunut. Vuoden 2011 alusta lähtien erikoispuutavaralajit ovat seuraavat: koivun erikoistyvet, haapa (tukit ja kuitupuu yhdessä) ja muu (erittelemätön) erikoispuu. Vuosina 1999–2010 luokkaan sisältyneet pikkutukit tilastoidaan nyt erikseen. Vuosina 1999–2000 erikoispuiksi tilastoitiin lisäksi mäntypylväät, männyn erikoistyvet ja parrunaiheet, joiden määrät ovat vuodesta 2001 alkaen ovat sisältyneet vastaaviin pääpuutavaralajeihin. Erikoispuutavaralajien hintoja ei tilastoida eikä niiden puukauppamääriä ilmoiteta kauppamuodoittain eriteltyinä.

Vuoden 2011 alusta lähtien yksityismetsien pystykauppojen puumääriä ja kantohintoja tilastoidaan myös hakkuutavoittain: uudistushakkuu (päätehakkuu), harvennushakkuu ja ensiharvennus. Puumäärät hakkuutavoittain esitetään metsäkeskusten (13) aluejaolla mutta kantohinnat vain hinta-alueittain (7).

Uudistushakkuut (päätehakkuut) tähtäävät uuden puusukupolven muodostamiseen. Metsikön uudistuskypsyyden määrittävät ensisijaisesti puuston järeys tai puuston ikä. Uudistushakkuiden voimakkuus voi vaihdella avohakkuusta yksittäisten puiden poimintaan. Ääripäiden väliin mahtuu eriasteisia siemen- ja suojuspuuasentoja.

Harvennushakkuiden tavoitteina on parantaa kasvatettavan puuston laatua, nopeuttaa puuston järeytymistä ja tuottaa hakkuutuloja. Metsikkö harvennetaan kiertoajan kuluessa yleensä kaksi tai kolme kertaa kasvupaikasta ja puulajista riippuen. Ylispuiden poistosta kertyvä puutavara ilmoitetaan harvennuksissa. Ensiharvennus on ensimmäinen metsikköön tehtävä, myyntikelpoista puutavaraa tuottava hakkuu. Metsikössä, jossa taimikonhoito on tehty ajallaan, ensiharvennus tehdään 12–15 metrin valtapituudessa.

Pystykaupassa myyjä luovuttaa puun ostajalle hakkuuoikeuden metsäänsä sovitulle, ennalta rajatulle alueelle. Ostaja huolehtii puun hakkuusta ja kuljetuksesta kaukokuljetusreitin varteen sekä niiden kustannuksista. Puutavaralajien hinnat määritetään kantohintoina. Hankintakaupassa myyjä vastaa puun korjuusta ja lähikuljetuksesta. Hinnat määritetään hankintahintoina, ja niihin sisältyvät myös puun hakkuu- ja kuljetuskustannukset tien varteen. Jos kauppa tehdään myyjän jo valmiiksi varastopaikalle toimittamasta puuerästä, tällaista hankintakauppaa kutsutaan käteiskaupaksi.

Yksityismetsillä tarkoitetaan puukauppatilastossa varsinaisten yksityismetsänomistajien metsien lisäksi myös kuntien, seurakuntien ja muiden yhteisöjen metsiä. Tilasto ei sisällä metsäteollisuusyhtiöiden omien metsien eikä valtion metsien puukauppoja. Yhtiöihin rinnastetaan myös Finsilva Oyj ja Tornator Oy, joissa metsäteollisuusyhtiöt ovat osakkaina.

1.3 Palaute

Metla kehittää puukaupan tilastointia maa- ja metsätalousministeriön asettaman puumarkkinatyöryhmän näkemysten mukaisesti. Tilastoihin tehdään muutoksia myös suoran asiakaspalautteen perusteella. Voit lähettää kehittämisehdotuksia asiakaspalautelomakkeella osoitteeseen: tilasto@metla.fi.

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Yksityismetsien puukauppatilasto käsittää tiedot Metsäteollisuus ry:n jäsen­yritysten puukaupoista, ja se kattaa noin 83 prosenttia koko maan yksityis­metsistä ostetusta puusta. Laskelmat on tehty vuosien 2006–2010 tietojen perusteella. Tukkipuun koko maan osto­määristä kattavuus on noin 79 prosenttia ja kuitupuun osto­määristä noin 87 prosenttia. Metsä­keskuksittain kattavuus vaihtelee 77 ja 95 prosentin välillä. Kattavuus on paras Pohjois-Karjalan ja Kainuun metsäkeskusten alueilla ja heikoin Hämeen metsä­keskuksissa ja Etelä­rannikolla. Puu­kauppa­tilaston ulkopuolelle jäävät puunostajat ovat lähinnä keskisuuria ja pieniä sahoja.

Puutavaralajien keskihinnat ovat puukauppasopimuksiin kirjattujen hintojen ostomäärillä painotettuja keskiarvoja. Myös Metinfo Tilastopalvelussa kuukausista koostuville ajanjaksoille laskettavat keskiarvot ovat ostomäärillä painotettuja. Mahdolliset ehdolliset lisät tai erät (esimerkiksi sopimusasiakkaiden kanssa sovitut hinnantarkistukset tai hankintakauppojen laatu- ja aikaisuuslisät) eivät sisälly hintoihin. Puun hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa (ALV). Hinnat esitetään euroina sentin tarkkuudella.

Viikkotilastoissa viikkohinta on neljän viimeisen viikon ostomäärillä painotettu keskiarvo. Neljän viikon ostoja käyttämällä varmistetaan, että alueellinen hintainformaatio on riittävän edustavaa. Kuukausitilastot perustuvat samaan aineistoon kuin viikkotilastot. Kalenterikuukauden vaihtuessa keskellä viikkoa arkipäivien lukumäärä ratkaisee, kumpaan kuukauteen kyseisen viikon tiedot sisältyvät.

Jos alueen jonkin puutavaralajin ostomäärä on pystykaupoilla pienempi kuin 1000 m³ tai hankintakaupoilla pienempi kuin 500 m³, puutavaralajin keskihintaa ei ilmoiteta. Näillä rajoituksilla varmistetaan, että alueellinen hintainformaatio on riittävän edustavaa. Ostomäärien pienentyessä alle kyseisten rajojen saattaa yksittäisiin puukauppoihin liittyvien leimikkotekijöiden vaikutus näkyä voimakkaana hinnan vaihteluna. Käytetyt symbolit:

-	Ei mitään ilmoitettavaa
0	Määrä pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä
...	Salassapitosäännön alainen tieto
.	Tieto epälooginen esitettäväksi

Viikoittaiset puukauppatiedot ovat ennakkotietoja, jotka tarkentuvat kuukausitilastossa. Lopulliset alueittaiset puukaupan määrä- ja hintatiedot julkaistaan vuositilastossa. Mahdolliset virheelliset tiedot korjataan Tilastopalvelun tietokantaan, ja korjauksista tiedotetaan verkkopalvelussa.

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Viikoittain päivittyvät osto- ja hintatiedot julkaistaan seuraavan viikon tiistaihin kello 9.00 mennessä. Kuukausittaiset puukauppatiedot julkaistaan noin kahden viikon tilastoviiveellä. Vuosihinnat (metsäkeskuksittain) julkaistaan kalenterivuotta seuraavan helmikuun alussa. Vuositilaston tiedot ovat lopullisia. Kuukausitietojen perusteella voidaan laskea keskihintoja kalenterivuosille tai muille kuukausista koostuville ajanjaksoille (ks. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus).

Puukauppatilastojen julkaisuaikataulu esitetään metsätilastojen julkistamiskalenterissa.

4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Puumarkkinatilastoja laaditaan kahdesta puukaupan vaiheesta: puun ostoista ja hakkuista. Verrattaessa yksityismetsien puukauppatilaston ostomääriä ja markkinahakkuutilaston hakkuumääriä on otettava huomioon tilastojen erilainen kattavuus. Puukauppatilasto kattaa noin 83 prosenttia yksityismetsien puukaupoista, hakkuutilasto kaikki yksityismetsien markkinahakkuut. Lisäksi puukauppasopimuksissa yleensä aliarvioidaan hakattavan puun määrä noin 10 prosentilla. Jos tässä tilastossa esitettäviä koko maan ostomääriä halutaan muuntaa yksityismetsien markkinahakkuissa kertyväksi puuksi, on käytettävä kerrointa 1,30–1,35. Näin lasketut hakatun puumäärän arviot eivät kuitenkaan ole suoraan vertailukelpoisia saman ajankohdan markkinahakkuumäärien kanssa, koska kaupan kohteena olevat leimikot saatetaan hakata vasta myöhempänä ajankohtana.

Vuosittaiset puun hinnat julkaistaan seuraavan vuoden helmikuun alussa. Kuukausitiedoista lasketut keskihinnat voivat hieman poiketa lopullisista vuosittaisista keskihinnoista. Jos puutavaralajin hintaa ei jonakin kuukautena ole ilmoitettu kaupan vähäisyyden vuoksi, eivät kyseisen kuukauden kaupat myöskään ole mukana ajanjakson keskiarvon laskennassa. Lopulliset vuosihinnat sisältävät myös kuukausitilastossa ilmoitusrajan alle jäävät puukaupat.

Erikoispuutavaralajit ovat mukana kuukausi- ja vuositilaston kokonaisostomäärissä vuoden 1999 alusta alkaen ja viikoittaisissa ostomäärissä heinäkuusta 2006 alkaen. Tämä on otettava huomioon ostomäärätietojen pitkien aikasarjojen vertailuissa. Samoin on syytä huomata, että erikoispuutavaralajien sisältö on muuttunut vuosien kuluessa (ks. Keskeiset käsitteet ja luokitukset).

5. Tilastojen saatavuus ja selkeys

Yksityismetsien puukauppatilastoa on laadittu vuosittain vuodesta 1983 lähtien ja kuukausittain lokakuusta 1985 lähtien. Tiedot julkaistaan Metinfo Tilastopalvelussa, Metsätilastotiedotteissa ja Metsätilastollisessa vuosikirjassa. Metsätilastollisessa vuosikirjassa on saatavissa koko maan hinta-aikasarjoja hakkuuvuodesta 1949/50 alkaen.

Puun viikoittaisen hintatilaston julkaisu aloitettiin huhtikuussa 1995 ja viikoittaisen ostomäärätilaston laadinta toukokuussa 1999 (tiedot alkaen 1997). Viikoittaiset puukauppatiedot julkaistaan ainoastaan Metinfo Tilastopalvelussa.

Hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa siirryttiin hinta-alueiden käyttöön heinäkuussa 2006. Muutos johtui kilpailupoliittisista ja puun ostajien tietosuojaan liittyvistä syistä. Aikasarjat vanhoilla aluejaoilla (metsälautakunta, metsäkeskus) vuosilta 1983–2006 ovat saatavissa Metinfo Tilastopalvelussa.

Yhteystiedot:
Metsätilastollinen tietopalvelu
Metsäntutkimuslaitos
PL 18, 01301 VANTAA
Puhelin: 010 211 5441
Sähköposti: tilasto@metla.fi

Paluu: Puukauppa (Tilastopalvelu)

Paluu: Puun hinnat (Metsänomistajapalvelu)