Laatuseloste

ENERGIAPUUN KAUPPA

1. Tilastotietojen relevanssi
1.1    Tietosisältö ja käyttötarkoitus
1.2    Keskeiset käsitteet ja luokitukset
1.3    Käyttäjien palautteen huomiointi
2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus                       
3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus         
4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus    
5. Tietojen saatavuus ja selkeys                    

Tilaston tuottaja: Luonnonvarakeskus (Luke) 1.1.2015 lähtien. Aiemmin tilaston tuotannosta vastasi Metsäntutkimuslaitos (Metla).

Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004).

Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan Luonnonvarakeskuksen varoista.

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Energiapuun kauppa -tilastossa esitetään metsähakkeen raaka-aineeksi ostetun energiapuun hinta- ja määrätietoja. Perusaineisto koskee metsänomistajilta ostetun puun ensimmäisiä kauppoja ja se kerätään suurilta ja keskisuurilta energiapuuta ostavilta yrityksiltä ja metsänhoitoyhdistyksiltä. Ne toimittavat energiapuun suoraan tai välittäjien kautta lämpö- ja voimalaitoksille, missä se käytetään metsähakkeena.

Energiapuun kauppaa koskeva tilasto laaditaan kauppamuodoittain ja energiapuulajeittain. Määrät tilastoidaan kiintokuutiometreinä (m³) ja hinnat euroina kiintokuutiometriltä (€/m³). Neljännesvuosittain julkaistavan tilaston aluejakona käytetään hinta-alueita (7), ja vuositilasto julkaistaan myös Suomen metsäkeskuksen toimialueittain.

Tilaston avulla puukaupan osapuolet voivat seurata puumarkkinoiden tilannetta ja kehitystä. Tietoja hyödynnetään myös mm. Kansallisen metsästrategian 2025 ja alueellisten metsäohjelmien laadinnassa ja seurannassa, sekä uusiutuvan energian käyttöä koskevien tavoitteiden seurannassa.

1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset

Energiapuu tarkoittaa tässä tilastossa sellaista metsästä saatavaa kotimaista puuta, joka ostetaan lämpö- ja voimalaitoksilla käytettävän metsähakkeen raaka-aineeksi. Metsäteollisuustuotteiden valmistukseen ostettu teollisuuspuu ei sisälly tilastoon, vaikka se ohjattaisiin energian tuotantoon.

Tilasto koskee energiapuuta hankkivien yritysten pysty- ja hankintakauppoja. Ne koostuvat valtaosin yksityismetsien, eli yksityisten henkilöiden, henkilöyhtymien, perikuntien ja toiminimien puusta. Mukana on kuitenkin myös näillä kauppamuodoilla kunnilta, seurakunnilta ja erilaisilta yhteisöiltä ostettu energiapuu, sekä Metsähallitukselta pysty- tai tienvarsikaupoilla ostettu puu, koska näitä kauppoja on hankala erotella yritysten tietojärjestelmissä yksityismetsien puusta.

Pystykaupat ja hankintakaupat tilastoidaan erikseen. Tässä tilastossa ne määritellään seuraavasti:

Pystykaupassa (korjuuoikeuskaupassa) myyjä luovuttaa puun ostajalle korjuu- tai hakkuuoikeuden sovitulla, ennalta rajatulla alueella olevaan puuhun. Ostaja huolehtii puun korjuusta/hakkuusta ja kuljetuksesta kaukokuljetusreitin varteen sekä näiden töiden kustannuksista. Energiapuulajien hinnat määritetään kantohintoina (pysty- tai korjuuoikeushintoina).

Hankintakaupassa (tievarsikaupassa) myyjä vastaa puun korjuusta ja lähikuljetuksesta. Hinnat määritetään hankintahintoina (tienvarsihintoina), ja niihin sisältyvät myös puun korjuu-/hakkuukustannukset sekä kuljetuskustannukset tien varteen. Kauppa voidaan tehdä etukäteen ennen energiapuun korjuuta, tai se voi koskea myyjän jo korjaamia puueriä.

Metsänhoitoyhdistysten toimitus- tai korjuupalvelupuuna myytävästä puusta tilastoidaan metsänomistajalle maksettu osuus. Nämä kaupat yhdistetään kaupan sisällön perusteella pysty- tai hankintakauppoihin.

Tilasto kohdistuu metsähakkeen raaka-aineeksi ostetun puun tai sen korjuuoikeuden ensimmäiseen kauppaan. Aikaisemmin ostetulla puulla tapahtuva yrittäjien tai organisaatioiden välinen kauppa ja vaihto jäävät tilaston ulkopuolelle.

Metsähake on polttohaketta tai -mursketta, jonka valmistukseen voidaan käyttää mitä tahansa metsästä saatavaa puuta, kuten runkopuuta, latvuksia, oksia, kantoja ja juurakoita. Metsähake on haketuspaikasta riippumatta aina metsästä tulevaa puuta, eikä se sisällä teollisuusprosessien sivutuotteita. Tämä tilasto ei sisällä myöskään polttopuun (mm. asuinpientaloissa, maatiloilla ja vapaa-ajan asunnoissa käytettävät halot, pilkkeet ja hake) raaka-ainetta.

Metsähakkeeksi haketettava energiapuu jaetaan seuraaviin energiapuulajeihin:

1. Kannot sisältää puiden kannot, juurakot ja juuret. Mukana voi olla myös turpeennoston liekopuita.

2. Latvusmassa (hakkuutähde) koostuu teollisuuspuun hakkuun oksista ja latvuksista, joissa voi olla mukana myös lehtiä ja neulasia. Käytännössä tämä energiapuuerä voi sisältää myös hakkuualueen pienikokoisia puita, yksittäisiä hylkypölkkyjä ja avohakkuualan karsimatonta latvakuitupuuta.

3. Kokopuu on karsimatonta puuta (runkopuu, oksat, lehdet, neulaset). Se korjataan taimikonhoidossa, nuoren metsän harvennuksessa tai kunnostuksessa, sekä tienvarsien, pellonlaitojen, tielinjojen, rakennustonttien yms. raivauksessa. Tavallisesti puut ovat pieniläpimittaisia, mutta ne voivat olla myös järeitä.

4. Rankapuu on karsittua runkopuuta. Tavallisesti nämä puut ovat pieniläpimittaisia, ja ne kaadetaan kunnostettavista taimikoista ja nuorista metsistä tai karsitaan hakkuutähteistä. Karsinta tehdään puukohtaisesti tai joukkokäsittelyn nippukarsintana. Tähän luokkaan tilastoidaan myös metsänomistajalta energian tuotantoon ostettu järeämpi karsittu puu, mm. kuiva ja ylilaho ainespuu, lumpit ja hylkypuu. Runkopuuksi tilastoitu puu voi käytännössä sisältää vähäisiä määriä karsimatonta kokopuuta.

Energiapuun määrät ilmoitetaan tilastossa kiintokuutiometreinä (m³) ja hinnat euroina kiintokuutiometriltä (€/m³). Suurin osa energiapuukaupasta tehdään näissä yksiköissä, ja aineiston toimittajia on pyydetty tekemään tarvittavat muunnokset mahdollisimman suurelle osalle lopuistakin kaupoista ennen tietojen toimittamista. Energiapuun mittausmenetelmiä ja muunnoksissa käytettäviä kertoimia on esitetty mm. Luken Metinfo Puutavaranmittaus ja Puun energiakäyttö nettisivuilla.

Energiapuun hinnat tilastoidaan ilman arvonlisäveroa sekä Kemeran perusteella maksettavaa nuoren metsän hoidon pinta-alatukea ja energiapuun myyjälle tai korjaajalle maksettavia energiapuun kasaus- ja kuljetustukia. Hakkeen käyttäjälle maksettavaa uusiutuvan energia syöttötariffia ei kuitenkaan pystytä erottelemaan kauppahinnoista. Se nostaa metsähakkeesta ja sen raaka-aineesta maksettuja hintoja ja sisältyy siten tilaston yksikköhintoihin.

Energiapuulajien keskihinnat (poikkeuksena pystykauppojen koko- ja rankapuu) ovat puukauppasopimuksiin kirjattujen hintojen ostomäärillä painotettuja keskiarvoja. Mahdolliset ehdolliset lisät ja erät, tai kauppaan liittyvät erikseen hinnoittelemattomat maanmuokkaukset yms. työsuoritukset eivät sisälly hintoihin. Hinnat esitetään euroina sentin tarkkuudella.

Osassa koko- ja rankapuun pystykaupoista energiapuuta koskeva valtion tuki ohjataan valtakirjalla ostajalle. Tämän tuen saamista koskeva odotus nostaa tukikelpoisiksi arvioiduilla kohteilla puukaupassa sovittuja hintoja. Näillä ostajilla tuen osuus vähennetään laskennallisesti aineistoon sisällytettävistä keskihinnoista ostajan ilmoittamien lähimenneisyyden tukitietojen perusteella.

1.3 Käyttäjien palautteen huomiointi

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta tilastotuotantoa käsittelevien kokousten, kirjallisten kommentointipyyntöjen sekä Luken ja Luken tilastopalvelun asiakastyytyväisyyskyselyiden yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Energiapuun hinnat ja määrät perustuvat puun ostajien ja myyjien välisiin puukauppasopimuksiin.

Tilastoon yhdistetään eri tavalla saatuja aineistoja. Valtaosa tilaston aineistosta kerätään suurilta energiapuukaupan toimijoilta. Metsäteollisuus ry kerää jäsenyritystensä puukauppaa koskevat tiedot ja toimittaa ne aggregoituina Lukeen. Lisäksi Luke kerää tiedot suoraan noin 20 metsänhoitoyhdistykseltä sekä yhteensä 5–10 keskisuurelta ja suurelta energiapuuta ostavalta yritykseltä. Luke yhdistää tilastoaineistot ja laskee keskimääräiset yksikköhinnat puumäärillä painottaen. Tietoja luovuttavia tahoja ei ole poimittu otannalla, eikä tuloksia laskettaessa käytetä ostajaryhmittäisiä tms. suurennuskertoimia tai painoja.

Tilaston yksikköhinnat vastaavat todennäköisesti melko hyvin koko energiapuukaupan hintatasoa. Tilastoon kirjautuvien puumäärien perusteella ei kuitenkaan voi tehdä tarkkoja johtopäätöksiä kaupan kokonaismääristä tai niiden muutoksista.

Energiapuun ostajien perusjoukkoa ei tunneta kokonaan, joten tilaston kattavuutta ei tiedetä tarkasti. Tilastoa valmisteltaessa kartoitettiin energiapuumarkkinoiden laajuutta selvittämällä puun korjuumäärät ennakonpidätysvelvollisilta puun ostajilta, eli vuodelta 2011 puun ostajan vuosi-ilmoituksen verottajalle tehneiltä yrityksiltä ja yrittäjiltä. Lisäksi selvitettiin metsänhoitoyhdistysten vuonna 2013 toimittaman energiapuun sekä yhdistysten korjuupalvelun energiapuun määrät. Näiden selvitysten perusteella neljännesvuosittaiseen tilastoon aineistoa toimittaneet yritykset ja metsänhoitoyhdistykset korjaavat yhteensä noin kaksi kolmasosaa metsähakkeen raaka-aineeksi korjatusta puusta.

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten puukaupan tiedot toimitetaan Lukeen aggregoituna, joten yrityskohtaisia tietoja ei pystytä validoimaan

Tilasto ei sisällä suurimpien metsäteollisuusyhtiöiden (UPM, Tornator Oyj ja Finsilva Oyj) metsistä korjattua energiapuuta eikä valtion metsien toimituspuuta, koska tämän puun kaupantekotavat ja hinnanmuodostusmekanismi poikkeavat muista pysty- ja hankintakaupoista.

Energiapuun mittauksessa on sovellettu puutavaran mittauksesta annettua lakia (414/2013) ja tämän perusteella annettuja asetuksia ja määräyksiä vuoden 2014 alusta lähtien. Uusi laki ja mittausta koskevat ohjeet yhtenäistävät energiapuun kaupan ja mittauksen käytäntöjä. Puutavaran mittausta koskevista yleisistä muuntoluvuista säädetään Luonnonvarakeskuksen määräyksillä. Energiapuulla eri ostajien arviointi-, mittaus- ja muunnoskäytäntöjen välillä on kuitenkin enemmän vaihtelua kuin teollisuuspuulla. Keskeistä puutavaran mittaukseen liittyvää tietoa on koottu Luken nettisivuille Metinfo Puutavaranmittaus – tietopakettiin.

Tilastoon sisältyvät ne pysty- ja hankintakaupat, joiden puumäärät ja yksikköhinnat on ollut mahdollista muuntaa riittävän luotettavasti tilastointiyksiköihin. Korjuu- tai hakkuuoikeutta koskevissa pystykaupoissa puukauppasopimuksiin kirjatut puumäärät ovat lähes poikkeuksetta ennakkoarvioita. Osassa kaupoista määriä ei edes arvioida, vaan kaupan kohde ja korvaus sovitaan muulla perusteella. Jo korjattua energiapuuta koskevissa hankintakaupoissa kaupan kohde on tavallisesti rajattu selvästi ja puumäärät mitataan tai arvioidaan lähes aina. Tilaston hankintakauppoja koskevat tiedot ovat siksi tarkempia kuin pystykauppoja koskevat tiedot. Pystykaupoissa kokopuu ja rankapuu tilastoituvat tarkemmin kuin kannot ja latvusmassa.

Osassa pystykauppojen koko- ja rankapuuta aineiston yksikköhinnoista on poistettu laskennallisesti valtion tukea koskevan tukiodotuksen hintaa nostava vaikutus. Laskentaperusteena on käytetty kunkin ostajan antamia tietoja lähimenneisyydessä saadusta tuesta. Yleensä tukea saaneiden hakkuukohteiden tukitaso on 7 euroa kiintokuutiometriltä, mutta joissakin tapauksissa yksikköhinnoista on vähennetty myös nuoren metsän hoitoon saatavaa tukea. Korjaus joudutaan usein tekemään ostajan tiedoissa kaikilla alueilla samoilla keskimääräisillä perusteilla. Tukea saaneen puun todellinen osuus vaihtelee alueittain, mutta menettely parantaa julkaistavien yksikköhintojen laatua ja käyttökelpoisuutta.

Tilasto ei sisällä yhdistettyä/integroitua puunkorjuuta varten ostettua puuta eikä läpi- tai kokorunkohinnoiteltua puuta, vaikka osa tästä puusta käytetään energiantuotantoon.

Metsäteollisuus ry:n jäsenten toimittama aineisto sisältää kantojen, hakkuutähteen ja runkopuun kauppaa koskevat tiedot. Kokopuu on yhdistetty runkopuuhun. Energiapuuksi ostetun kokopuun määrä on kuitenkin näillä yrityksillä melko pieni, joten menettely ei juurikaan heikennä tilaston laatua.

Luke ei ilmoita tiedontoimittajien nimiä tai alueellisia lukumääriä. Julkistettavien tilastotaulukoiden yksittäisen solun arvot salataan, jos tietojen toimittajia on vähemmän kuin kolme. Taulukoista joudutaan tällöin salaamaan harkinnan mukaan myös tarvittava määrä muita soluja, jotta yksittäisiä salattuja tietoja ei ole mahdollista laskea muiden lukujen perusteella. Yksittäisissä soluissa salatut tiedot ovat mukana taulukon luokkakohtaisissa summa-arvoissa ja koko vuoden lopullisessa tilastossa.

Teollisuuspuun kauppaa koskevassa tilastossa yksikköhintojen ilmoittamisessa noudatetaan ostomääriä koskevia minimiarvoja, joilla pyritään varmistamaan alueellinen hintainformaation edustavuus. Taulukon solukohtaista yksikköhintaa ei ilmoiteta, jos ostomäärä jää näitä raja-arvoja pienemmäksi, koska silloin yksittäisiin suuriin puukauppoihin liittyvien leimikkotekijöiden vaikutus ja esimerkiksi erikoispuutavaralajien määrä ja korkea hinta saattaa näkyä voimakkaana hinnan vaihteluna. Energiapuun kauppaa koskevassa tilastossa vastaavia raja-arvoja ei käytetä, sillä energiapuukohteilla poikkeuksellisen suuria kauppoja on vähemmän ja hintojen vaihtelun arvioidaan olevan pienempää kuin teollisuuspuulla.

Taulukoissa käytetyt symbolit:
-Ei mitään ilmoitettavaa
0Määrä pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä
...Salassapitosäännön alainen tieto

Tilastossa havaitut virheet pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti ja korjatut tiedot julkistetaan tilaston kotisivulla.

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Neljännesvuosittaiset tiedot pyritään julkaisemaan alle 10 viikon tilastoviipeellä. Nämä tiedot ja niiden perusteella kalenterivuosille tai muille jaksoille lasketut tiedot ovat ennakkotietoja.

Vuositilasto pyritään julkaisemaan kalenterivuotta seuraavan maaliskuun aikana. Vuositilaston tiedot ovat lopullisia.

Tilastojen julkistamisajankohdista ja niiden mahdollisista muutoksista tiedotetaan Luken tilastojen julkaisukalenterissa osoitteessa luke.fi/tilastot/julkaisukalenteri/.

4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Energiapuun kauppa -tilasto koostuu energiapuun pysty- ja hankintakauppojen tiedoista. Korjuu- tai hakkuuoikeutta koskevissa pystykaupoissa puukauppasopimuksiin kirjattavat määrät ovat lähes poikkeuksetta ennakkoarvioita, jotka tarkentuvat puun korjuun tai kuljetuksen yhteydessä tehtävässä mittauksissa. Korjattua energiapuuta koskevissa hankintakaupoissa puuerä on yleensä rajattu selvästi, ja sen määrä on mahdollista mitata tai arvioida melko tarkasti.

Lämpö- ja voimalaitoksissa käytetyn metsähakkeen raaka-aine tilastoidaan vuosittain Luken Puun energiakäyttö –tilastossa ja metsähakkeen tehdashinnat Tilastokeskuksen Energian hinnat –tilastossa.

Energiapuun kauppa, korjuu ja käyttö eivät aina ajoitu samalle kalenterivuodelle, mm. koska korjatun energiapuun annetaan tavallisesti kuivua 1–2 vuotta ennen haketusta. Lämpö- ja voimalaitoksilla käytetään energiapuuksi ostetun ja hakatun puun lisäksi metsähakkeena myös tuontipuuta sekä kotimaasta alun perin metsäteollisuustuotteiden raaka-aineeksi ostettua puuta. Nämä puuerät eivät kuulu tämän tilastoinnin piiriin.

Tilastot ovat ajallisesti vertailukelpoisia. Neljännesvuosittaiset puukauppatiedot ovat ennakkotietoja. Lopulliset alueittaiset hinta- ja määrätiedot julkaistaan vuositilastossa, johon sisältyvät myös mm. neljännesvuosittain salatut tiedot, näiden aineistontoimitusaikojen määräpäivistä myöhästyneet tiedot sekä korjatut tiedot.

5. Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilasto julkaistaan Luonnonvarakeskuksen tilastopalvelun metsätilastokannassa osoitteessa www.metla.fi/metinfo/tilasto/etusivu.htm. Tiedot ovat vapaasti ja ilmaiseksi kaikkien saatavissa.

Paluu: Puukauppa
 
  Päivitetty:  11.3.2015 / Jukka Torvelainen & KSar  Palaute