Puutavarapölkkyjen mittaus

Puutavarapölkkyjen mittaus, maa- ja metsätalousministeriön 30.3.1992 vahvistama mittausohje, Dnro 483/66 MMM 1992;
Tukkien pituuden mittaus ja kuutiointi tehtaalla, maa- ja metsätalousministeriön
25.1.1994 vahvistama suositus, Dnro 4656/66/93; ja
Tukkien keskuskiintomittaus, maa- ja metsätalousministeriön 20.3.1997
vahvistaman puutavarapölkkyjen mittausohjeen kohta III, Dnro 918/66/97.

2. Menetelmät

Havutukkien mittaus latvasta

Lehtipuutukkien mittaus latvasta

Erikoispuiden mittaus
- Mäntypylväiden mittaus keskeltä
- Ratapölkkyaihioiden mittaus latvasta
- Pikkutukkien ja parruaihioiden mittaus latvasta
- Lehtikuusitukkien mittaus latvasta
- Pikkutukkien ja parruaihioiden mittaus keskeltä
- Muiden järeiden puutavarapölkkyjen mittaus

Kuitupuun mittaus keskeltä

Puutavarapölkkyjen tilavuuden mittaus pätkittäin

Mänty- kuusi- ja koivutukkien kuorilisäykseen perustuva mittaus

Tukkien keskuskiintomittaus

Mittauserän kuorellinen kiintotilavuus ilmoitetaan kuutiometrin kymmenysosan tarkkuudella. Yksittäisten pölkkyjen tilavuus, joiden perusteella lasketaan mittauserän tilavuus, ilmoitetaan vähintään kuutiometrin tuhannesosan tarkkuudella.

3. Havutukkien mittaus latvasta

Menetelmää käytetään 31 - 61 dm pitkän havutukin mittaukseen.

3.1. Tukin paksuuden mittaus

Paksuus mitataan latvaleikkauksesta tai enintään 3 cm:n etäisyydeltä latvasta. Mittaus tehdään vaakasuorassa suunnassa, kuoren päältä. Mittauksessa käytetään normaalisti tasaavaa 2 cm:n luokitusta (parittomat cm:t). Mikäli tukin minimiläpimitta on pariton cm-luku, alin luokkaväli on 1 cm:n suuruinen.

Jos mittauskohtaan sattuu oksapaisuma tai muu paksunnos, mitataan paksuus siitä, missä paksunnoksen vaikutus tyveen päin mentäessä päättyy. Jos kuori on mittauskohdasta kulunut, sen paksuus arvioidaan.

Huomattavasti soikeista tukeista mitataan kaksi toisiaan vastaan kohtisuorassa olevaa läpimittaa, joiden keskiarvo on tukin paksuus.

Huomattava soikeus määritellään seuraavaksi:

Tukin latvaläpimitta, cm	Suurimman ja pienimmän läpimitan ero vähintään, mm
21 ja alle	15
23 ja yli	20

3.2. Tukin pituuden mittaus

Havutukin pituus mitataan katkaisupintojen lyhimmältä väliltä.

Tukit mitataan sovittuja katkontapituuksia käyttäen. Määräpituuksista sallitaan enintään ±3 cm:n poikkeama, ellei ole sovittu sitä suuremmasta poikkeamasta. Jos pituuspoikkeama on sallittua suurempi, käytetään pituuden mittauksessa tasaavaa 1 cm:n luokitusta.

Puukauppasopimuksen mukaisesta määrämittakatkonnasta poikkeamisen sanktiona voidaan hankinta- ja toimituskaupoissa sekä hakkuun työmittauksessa käyttää alenevaa pituusluokitusta (nk. moduulikorjausta), kun tästä on erikseen sovittu. Tukin tilavuusvähennys tehdään tällöin latvasta. Mittaustulosteessa on esitettävä sekä tarkka tilavuus että tilavuus vähennyksen jälkeen.

3.3. Tilavuuden määritys

Tilavuuden määrityksessä käytetään yksikkötilavuuslukuja (taulukko 1), jotka osoittavat kuorellisen kiintotilavuuden pituusyksikköä kohti eri läpimittaluokissa. Luvut on määritetty osa-alueittain erikseen männylle ja kuuselle liitteenä 1 olevan aluejakoa kuvaavan kartan mukaisesti.

Yksikkötilavuuslukujen perusteella laskettua tukkierän kiintotilavuutta korjataan tukkierän keskipituuden mukaan määräytyvällä korjausprosentilla (taulukot 2 ja 3).

4. Lehtipuutukkien mittaus

Lehtipuutukit voidaan mitata joko latvasta tai pätkittäin mittauksella. Latvasta kuutiointia käytetään välivähennyksineen 31-70 dm pitkän lehtipuutukin mittaukseen.

4.1 Lehtipuutukkien mittaus latvasta

4.1.1 Tukin paksuuden mittaus
Paksuus mitataan kuten havutukeista (kohta 3.1).

4.1.2 Tukin pituuden mittaus
Pituus mitataan kuten havutukeista (kohta 3.2). .

4.1.3. Tilavuuden määritys
Tilavuuden määrityksessä käytetään yksikkötilavuuslukuja (taulukko 4), jotka osoittavat kuorellisen kiintotilavuuden pituusyksikköä kohti (m³/m) eri läpimittaluokissa.

Yksikkötilavuuslukujen perusteella laskettua tukkierän kiintotilavuutta korjataan tuk-kierän keskipituuden mukaan määräytyvällä korjausprosentilla (taulukko 5).

4.1.4 Välivähennys
Lehtipuutukkeja kuorellisen latvaläpimitan perusteella mitattaessa lasketaan välivähennyksen kuorellinen tilavuus kertomalla kuhunkin latvaläpimittaluokkaan kuuluvien välivähennysten yhteispituus kyseisen latvaläpimittaluokan pituusyksikköä kohti lasketulla tilavuusluvulla. Välivähennys voidaan tehdä silloin, kun pölkyn osa ei täytä puukauppasopimuksen mukaisia laatuvaatimuksia ja kun laatuvaatimukset täyttävää puuta on vähimmäismäärä molemmilla puolin vikakohtaa.

Hyväksytyn puutavaran määrä saadaan vastaavasti vähentämällä kuhunkin latvaläpimittaluokkaan kuuluvien tukkien yhteispituudesta siihen kuuluvien välivähennysten yhteispituus ja kertomalla saatu erotus pituusyksikköä kohti lasketulla tilavuusluvulla (taulukko 4).

Lehtipuutukkeja pätkittäin mitattaessa lasketaan välivähennyksen kuorellinen tilavuus enintään 30 cm:n pätkinä. Välivähennyksen tilavuus saadaan kertomalla välivähennysten yhteispituus kyseisen latvaläpimittaluokan pituusyksikköä kohti lasketulla tilavuusluvulla. Välivähennykset voidaan tehdä myös tarkan pituuden, läpimitan ja sijainnin mukaisesti ja niiden tilavuus lasketaan silloin lieriön tai katkaistun kartion kaavalla. (Välivähennys voidaan tehdä vain sellaisesta pölkyn osasta, joka ei täytä koivutukin puukauppasopimuksen mukaisia laatuvaatimuksia.)

5. Erikoispuiden mittaus

Erikoispuut voidaan mitata pätkittäin mittauksella niille erikseen määriteltyjen menetel-mien (kohdat 5.1 - 5.6) lisäksi.

5.1. Mäntypylväiden mittaus keskeltä

Paksuus mitataan pituuden puolivälistä vaakasuorassa suunnassa kuoren päältä tasaavaa 2 cm:n luokitusta käyttäen (parittomat cm:t). Jos pölkyn puolivälissä on oksapaisuma tai muu paksunnos, määritetään paksuus paksunnoksen ulkopuolelta kahden yhtä kaukana puolivälistä mitatun läpimitan keskiarvona.

Pituus mitataan katkaisupintojen lyhimmältä väliltä.

Tilavuus määritetään käyttämällä taulukossa 6 esitettyjä kuorellisia yksikkötilavuuslukuja. Erillistä keskipituuskorjausta ei tehdä.

5.2. Ratapölkkyaihioiden mittaus latvasta

Jos ratapölkkyaihion pituus on 2,75 m, sen paksuus mitataan latvasta vaakasuorassa suunnassa kuoren alta tasaavaa 2 cm:n luokitusta käyttäen (parittomat cm:t). Jos ratapölkkyaihion pituus on 5,5 m, käytetään tavanomaista havutukkien mittausta latvasta.

Ratapölkkyaihioiden ollessa 2,75 m pitkiä tilavuus määritetään käyttäen taulukossa 7 esitettyjä kuorellisia yksikkötilavuuslukuja (m3/m) tai keskimääräistä kuorellista kiintotilavuutta (m3/aihio).

5.3. Pikkutukkien ja parruaihioiden mittaus latvasta

Menetelmä käytetäessä paksuus ja pituus mitataan muuten kuten havutukeista, mutta paksuuden mittauksessa käytetään tasaavaa 1 cm:n luokitusta. Yksikkötilavuusluvut ovat taulukossa 8.

Jos pieniläpimittaisia tukkeja on tehty leimikosta pikkutukkeina, niille tehdään erillinen keskipituuskorjaus. Keskipituuskorjauksen vaikutus pikkutukkierän kiintotilavuuteen on esitetty taulukossa 9.

5.4. Pikkutukkien ja parruaihioiden mittaus keskeltä

Menetelmää käytettäessä paksuus mitataan pituuden puolivälistä kuoren päältä 1 cm:n tasaavin luokin.

Pituus mitataan kuten havutukeista (kohta 3.2).

Tilavuus lasketaan tukkien keskusläpimitan ja pituuden perusteella käyttäen lieriön kaavaa. Näin laskettua erän tilavuutta korjataan erän tukkien keskipituuden mukaan seuraavasti:

keskipituus, m	korjaus, %
2,55 - 3,54	+2,4
3,55 - 4,54	+3,0
4,55+	+3,6

5.5. Lehtikuusitukkien mittaus latvasta

Menetelmää käytetään 25 - 70 dm pitkien tukkien mittaukseen. Tätä pitemmät lehti-kuusitukit ja -pylväät mitataan mäntypylväiden mittausmenetelmällä.

Paksuus ja pituus mitataan kuten havutukeista (kohta 3.1 ja 3.2).

Tilavuuden määrityksessä käytetään yksikkötilavuuslukuja (taulukko 10), jotka osoittavat kuorellisen kiintotilavuuden pituusyksikköä kohti (m3/m) eri läpimittaluokissa.

Yksikkötilavuuslukujen perusteella laskettua tukkierän kiintotilavuutta korjataan tukkierän keskipituuden mukaan määräytyvällä korjausprosentilla (taulukko 11).


5.6. Muiden järeiden puutavarapölkkyjen mittaus

Kuusipylväiden, puomien, junttapaalujen ja muiden vastaavien erikoispuutavaralajien pituus ja paksuus mitataan kuten havutukeista (kohta 3.1 ja 3.2) ja niiden kiintotilavuus, m3, lasketaan kuten havutukkien tilavuus (kohta 3.3). Yli 61 dm pitkät puutavarapölkyt mitataan kuitenkin samalla menetelmällä kuin mäntypylväät (kohta 5.1).

6. Kuitupuun mittaus keskeltä

Paksuus mitataan pituuden puolivälistä kuoren päältä enintään 1 cm:n tasaavin luokin ja pituuden mittauksessa käytetään enintään 30 cm:n tasaavaa luokitusta.

Tilavuus lasketaan pölkyn keskusläpimitan ja pituuden perusteella käyttäen lieriön kaavaa. Näin laskettua erän tilavuutta korjataan erän pölkkyjen keskipituuden mukaan seuraavasti:

keskipituus, m	korjaus, %
1,55 - 2,54	+ 1,8
2,55 - 3,54	+2,4
3,55 - 4,54	+3,0
4,55 +	+3,6

Edellä olevien kertoimien käyttäminen edellyttää, että mittauserässä on tyviä vähintään 15 % tilavuudesta. Jos tyviä on alle 15 %, ei korjausta tehdä.

 

Muutos 1.11.2007 alkaen (asetus nro 56/07, dnro 2790/01/2007):

Läpimitat mitataan pölkyittäin pituuden puolivälistä kuoren päältä enintään 1 cm:n tasaavin luokin ja pituuden mittauksessa käytetään enintään 30 cm:n tasaavaa luokitusta. Mittauksen yhteydessä kirjataan myös pölkyn puulaji ja sijainti rungossa (tyvipölkky, muu pölkky).

Tilavuus lasketaan pölkyittäin keskusläpimitan ja pituuden perusteella käyttäen lieriön kaavaa. Tämän jälkeen pölkyt luetaan puulajin ja pölkyn sijainnin perusteella pölkkyositteisiin, joiden summatilavuutta korjataan ns. keskusmuotoluvulla. Keskusmuotoluku määritetään kaavalla 1:

(kaava 1)

 

missä,

Y	= keskusmuotoluku
a 1 .. a 5	= muotoparametrit (kaavat 2 – 4, taulukko 1)
D k	= pölkkyositteen keskusläpimittojen keskiarvo, cm

Keskusmuotolukuun vaikuttavat puulaji, pölkyn sijainti rungossa (tyvi / muu) ja pölkyn pituus. Kaavaan 1 sijoitetaan muotoparametreiksi kaavoja 2 - 5 ja taulukkoa 1 käyttäen tuotetut arvot, minkä perusteella kullekin pölkkyositteelle määritetään yksilöllisesti keskusmuotoluku. Muotoparametrit a 1, a 3, a 4 ja a 5 tuotetaan kaavoilla 2 - 5 ja muotoparametri a 2 saadaan suoraan taulukosta 1. Kaavat 2 – 5 on esitetty seuraavassa:

(kaava 2)

(kaava 3)

(kaava 4)

(kaava 5)

missä,

L	= pölkkyositteen keskipituus, m
a 10 .. a 52	= kertoimet taulukosta 1

 

TAULUKKO. Pölkkyositteittaiset kertoimet kaavoihin 1 - 5.

Pölkkyosite	a10	a11	a12	a2	a30	a31	a32
Mänty / tyvipölkyt	1,143	-0,03050	0,002813	0,410	0,00831	-0,002072	-0,000239
Mänty / muut pölkyt	0,995	0,00066	0,000509	0,521	0,01200	-0,004037	-0,000492
Kuusi / tyvipölkyt	0,7106	0,05675	-0,002632	0	-0,03418	0,047194	-0,005308
Kuusi / muut pölkyt	0,9888	0,00409	0,000295	0,389	0,00898	0,000666	-0,001929
Koivu / tyvipölkyt	1,5297	-0,18008	0,016259	0,438	-0,29504	0,111728	-0,010573
Koivu / muut pölkyt	10,466	-1,97989	0,105218	- 2,715	-2,81532	0,309831	-0,005391
	a 40	a 41	a 42		a 50	a 51	a 52
Mänty / tyvipölkyt	0	0	0		0	0	0
Mänty / muut pölkyt	0	0	0		0	0	0
Kuusi / tyvipölkyt	0,3318	-0,06396	0,003570		0,53334	-0,180912	-0,012588
Kuusi / muut pölkyt	0	0	0		0	0	0
Koivu / tyvipölkyt	-0,6498	0,23925	-0,021821		-16,08943	8,660512	-1,222832
Koivu / muut pölkyt	0,8007	-0,10157	0,008893		0,09126	0,147615	-0,020814

 

7. Puutavarapölkkyjen tilavuuden mittaus pätkittäin

Hakkuukoneella ja tukkimittarilla tehtävässä mittauksessa mittauserän tilavuus mitataan ja lasketaan pölkyittäin läpimitan mittauskohdasta riippuen lieriön tai katkaistun kartion kaavaa käyttäen 30 cm:n tai sitä lyhyemmin välein mitattujen pölkyn läpimittojen ja mittausvälin pituuden perusteella. Mittaustulosta tarkistettaessa voidaan käyttää enintään 1 m:n pätkän pituutta ja silloin pölkyn tilavuus lasketaan lieriön kaavalla kuutioitujen pätkien summana.

Hakkuukoneella ja tukkimittarilla tehtävässä mittauksessa läpimitta mitataan kuoren päältä 1 mm:n tasaavin luokin ja pituuden mittauksessa käytetään tasaavaa 1 cm:n luokitusta.

Manuaalisessa mittauksessa mittauserän tilavuus mitataan ja lasketaan pölkyittäin läpimitan mittauskohdasta riippuen lieriön tai katkaistun kartion kaavaa käyttäen 100 cm:n tai sitä lyhyemmin välein mitattujen pölkyn läpimittojen ja mittausvälin pituuden perusteella.

Manuaalisessa mittauksessa läpimitta mitataan kuoren päältä enintään 1 cm:n tasaavaa luokitusta käyttäen. Pituus mitataan 1 cm:n tarkkuudella.



8. Mänty- kuusi- ja koivutukkien kuorilisäykseen perustuva mittaus

Kuorettomana mitattuun puutavaraan voidaan laskennallisesti lisätä kuoren määrä ja päästä kuorelliseen tilavuuteen työ- ja luovutusmittausta varten. (Tällainen tilanne tulee eteen muunnettaessa tukkimittarilla kuorettomana mitattu tilavuus kuorelliseksi.) Tämä voidaan tehdä joko läpimittaluokan mukaisena kuorilisäyksenä taulukkoarvoilla tai mitattuihin läpimittoihin perustuvilla kuorifunktioilla.

Puulajin, osa-alueen ja tukin kuorettoman latvaläpimitan mukaiset kuorilisäysprosentit on esitetty taulukoissa 12, 13 ja 14. Taulukoissa 12 - 14 käytetty aluejako on esitetty liitteen 2 kartassa. Läpimittaluokittaisia kuorilisäysprosentteja käytettäessä tukit luokitellaan kuorettoman latvaläpimitan mukaan tasaavaa 2 cm:n (parittomat cm:t) luokitusta käyttäen.

Mänty- kuusi- ja koivutukkien kuorilisäysfunktiot on esitetty liitteessä 3. Kuorilisäysfunktioita käytettäessä kuoreton latvaläpimitta määritetään 0,1 cm:n tarkkuudella alenevaa luokitusta käyttäen, mikä arvo sijoitetaan senttimetreinä ko. funktioon.



9. Tukkien keskuskiintomittaus

Menetelmää käytetään mänty-, kuusi- ja lehtipuutukkien kuorellisen kiintotilavuuden määrittämiseen.

Tukkien paksuus mitataan kuten mäntypylväistä ja pituus kuten havutukeista.

Tilavuus lasketaan tukkien keskusläpimitan ja pituuden perusteella käyttäen lieriön kaavaa. Näin laskettua erän tilavuutta korjataan seuraavasti:

Tukkilaji ja alue	Keskusmuotoluku
	Tyvitukkierät	Muut erät (väli- ja latvatukit)	Kaikki erät (tyvi, väli- ja latvatukit)
Mäntytukit
- Etelä-Suomi	1,079	1,000	1,041
- Pohjois-Suomi	1,063	0,999	1,04
Kuusitukit
- Etelä-Suomi	1,051	0,999	1,028
- Pohjois-Suomi	1,045	1,001	1,032
Lehtipuutukit	1,057	1,004	1,039

Taulukon aluejako on kuvattu liitteessä 1.

Taulukon aluejako

 

TAULUKKO 1. Havutukkien mittaus latvasta. Tukkien kuorelliset yksikkötilavuusluvut, m³/m

Kuorellinen latvaläpimitta, cm	Etelä-Suomi					Pohjois-Suomi
	Pohjanlahden rannikkoalue		Muu Etelä-Suomi			Mänty		Kuusi
	Mänty	Kuusi	Mänty		Kuusi			Etelä-osa	Pohjois-osa
	Kuorellinen yksikkötilavuusluku, m3/m
15 1	0,0254	0,0259	0,0247	0,0253		0,0249	0,0263		0,0277
15,5 2	0,0263	0,0265	0,0256	0,0259		0,0258	0,0275		0,0282
17	0,0306	0,031	0,0298	0,0304		0,0302		0,0315	0,0328
19	0,0375	0,0367	0,0365	0,036		0,037		0,0375	0,0389
21	0,045	0,0441	0,0438	0,0432		0,0446		0,0444	0,0463
23	0,0535	0,0519	0,052	0,0508		0,0527		0,0522	0,0546
25	0,0628	0,0606	0,0612	0,0594		0,0617		0,0608	0,0639
27	0,0731	0,0701	0,0711	0,0687		0,0715		0,0703	0,074
29	0,0843	0,0804	0,082	0,0787		0,0821		0,0807	0,0849
31	0,0964	0,0915	0,0938	0,0896		0,0934		0,0919	0,0968
33	0,1094	0,1034	0,1065	0,1013		0,1054		0,104	0,1095
35	0,1234	0,1162	0,1201	0,1138		0,1183		0,117	0,1232
37	0,1382	0,1298	0,1346	0,1271		0,1319		0,1308	0,1379
39	0,154	0,1442	0,15	0,1412		0,1463		0,1455	0,1536
41	0,1707	0,1594	0,1662	0,1561		0,1615		0,1611	0,1701
43	0,1873	0,1753	0,1824	0,1717		0,1775		0,1775	0,1876
45	0,2052	0,1922	0,1998	0,1882		0,1942		0,1944	0,206
47	0,2238	0,2093	0,2179	0,205		0,2117		0,212	0,2254
49	0,2434	0,2275	0,2369	0,2228		0,231		0,2307	0,2437
51	0,2637	0,2464	0,2568	0,2413		0,2503		0,2499	0,264
53	0,2849	0,2661	0,2774	0,2607		0,2703		0,2699	0,2852
55	0,3069	0,2867	0,2988	0,2808		0,2912		0,2908	0,3072
57	0,3297	0,3079	0,321	0,3016		0,3128		0,3123	0,33
59	0,3532	0,33	0,3439	0,3232		0,3351		0,3347	0,3536
61	0,3777	0,3528	0,3677	0,3455		0,3583		0,3579	0,3781
63	0,403	0,3763	0,3923	0,3685		0,3822		0,3818	0,4033
65	0,429	0,4006	0,4177	0,3923		0,4069		0,4065	0,4294
67	0,4558	0,4257	0,4438	0,4169		0,4324		0,4319	0,4563
69	0,4836	0,4514	0,4708	0,4421		0,4586		0,4582	0,484
71	0,5121	0,4781	0,4986	0,4682		0,4856		0,4851	0,5125
73	0,5415	0,5054	0,5272	0,495		0,5134		0,513	0,5419
75	0,5716	0,5335	0,5565	0,5225		0,542		0,5415	0,572

1 Käytetään, kun tukkien minimilatvaläpimitta on 14 cm (latvaläpimittaluokka 140-159 mm)
2 Käytetään, kun tukkien minimilatvaläpimitta on 15 cm (latvaläpimittaluokka 150-159 mm)

Taulukon aluejako on kuvattu liitteessä 1.

Taulukon aluejako