Ohjeita |
Metlan suositukset haavan ja hybridihaavan viljelysten perustamisesta kloonitaimilla |
|
Haapakloonien merkitseminen klooniaineistojen luetteloihin. |
|
|
Haapasimulaattori |
Simulaattorin avulla voit laskea haavan viljelyn kannattavuuden. Simulaattorin on suunnitellut Anssi Ahtikoski, Jari Hynynen ja Lauri Valsta. |
|
|
Esitelmiä |
Haavan uusi tulevaisuus Suomessa
Egbert Beukerin esitelmä Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun tutkimusaseman 10 v. juhlassa Lustossa 10.11.1998 |
|
|
Julkaisuja
|
Henrik Heräjärvi & Reijo Junkkonen. 2004. Puutuotteita haavasta ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Metsätieteen aikakauskirja 1/2004, 7s. |
|
Kari Leinonen & Kirsi Taskila. 2004. Kloonitaimien tuotantoon ja markkinointiin liittyvät säädökset. Metsätieteen aikakauskirja 1/2004, 5s. |
|
Pekka Saranpää & Maika Strömberg. 2004. Haavan ja hybridihaavan kuituominaisuudet. Metsätieteen aikakauskirja 1/2004, 3s. |
|
Risto Kasanen. 2004. Uhkaavatko sienitaudit haavan ja hybridihaavan viljelyä? Metsätieteen aikakauskirja 1/2004, 5s. |
|
Leena Suvanto, Niina Stenvall, Aivo Vares & Pertti Pulkkinen. 2004. Hybridihaavan geenivirta. Metsätieteen aikakauskirja 1/2004, 5s. |
|
Egbert Beuker. 2004. Haapakloonien valinta ja testaus. Metsätieteen aikakauskirja 1/2004, 4s. |
|
Niina Stenvall, Leena Suvanto & Pertti Pulkkinen. 2004. Haapakloonien lisäys. Metsätieteen aikakauskirja 1/2004, 4s. |
|
Hanna Alanen, Egbert Beuker, Kari Leinonen & Markku Nygren. 2004. Metsä- ja hybridihaapakloonien tunnistaminen morfologisten ominaispiirteiden avulla. Metsätieteen aikakauskirja 1/2004, 5s. |
|
Jaana Luoranen, Kyösti Konttinen, Gang Zhang & Heikki Smolander. 2004. Haavan taimituotanto ja istutusajankohta. Metsätieteen aikakauskirja 1/2004, 6s. |
|
Jari Hynynen, Anssi Ahtikoski & Terhi Eskelinen. 2004. Viljelyhaavikon tuotos ja kasvatuksen kannattavuus. Metsätieteen aikakauskirja 1/2004, 4s. |
|
Satu Holm. 2004. Haavan viljely Suomessa ja Virossa. Metsätieteen aikakauskirja 1/2004, 2s. |
|
Jari Hynynen, Anneli Viherä-Aarnio & Risto Kasanen. 2002.
Nuorten haapaviljelmien alkukehitys. Metsätieteen aikakauskirja 2/2002. |
|
Risto Kasanen. 2001. Haavan sienituholaiset. Metsätieteen aikakauskirja 3/2001, 4 s. |
|
Ülo Tamm. 2000. Haab Eestis (Haapa Virossa). Eesti Loodusfoto, 257 s. |
|
Satu Holm. 2000. Haavan kasvatus ja käyttö. Pihlaja-sarja nro 5. Metsälehti Kustannus,123 s. |
|
Jari Hynynen & Anneli Viherä-Aarnio (toim.) 1999.
Haapa - monimuotoisuutta metsään ja metsätalouteen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 725. |
Opinnäytetöitä
|
Elise Stenroos. 2004. Juuripistokkaan pistämisasennon vaikutus hybridihaavan (Populus tremula X Populus tremuloides) taimien alkukehitykseen. Metsänhoitotieteen pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, metsäekologian laitos, 51s. |
|
Hanna Alanen. 2003. Haapakloonien tunnistaminen morfologisten ja fenologisten ominaispiirteiden ja DNA-merkkigeenien avulla. Metsänhoitotieteen pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, metsäekologian laitos, 84s. |
|
Sanna Laitinen. 2003. Hybridihaavan (P. tremula X P. tremuloides) mikrolisättyjen taimien alkukehitys metsämaalla ja pellolla. Metsänhoitotieteen pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, metsäekologian laitos, 53s. |
|
Oscar Paüls Pérez. 2002. Growth and wood properties of aspen (Populus tremula), quaking aspen (P. tremuloides) and hybrid aspen (P. tremula x tremuloides) in Finland and suitability for industrial prosessing. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, soveltavan biologian laitos. 34s. |
|
Mari Rautio. 2001. Kemiallisten komponenttien ja kuituominaisuuksien vaihtelut haaparungossa. Lisensiaatintutkimus.
Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos, 75 s. |
|
Tytti Auterinen. 2000. Eri hybridihaapakloonien sulfaattimassan ominaisuuksia.
Erikoistyö. Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos, 33 s. |
|
Tiina Kangas. 2000. Kuiva-tuoretiheyden ja kuituominaisuuksien mallintaminen hybridihaaparungossa. Erikoistyö.
Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos, 47 s. |
|
Francisco Furió Marco. 2000. Palatability of hybrid aspen (Populus tremula x tremuloides) clones to mountain hare (Lepidus timidus).
Pro gradu-tutkielma ja erikoistyö.
Joensuun yliopisto, Biologian laitos, 25 s. |
|
Mari Rautio. 1999. Pro gradu: Haapapuun kemiallisen koostumuksen ja paperin ominaisuuksien välinen riippuvuus. Erikoistyö: Eri haapanäytteiden kuitudimensioiden analysointi kuidunpituusanalysaattorilla ja alkalisessa käsittelyssä liukenevan ligniiniaineksen määrittäminen.
Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos, 96 s. |
|
Satu Holm. 1999. Haavan ja hybridihaavan ekologia, metsänhoito ja käyttö. Pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto, Maa- ja metsätieteellinen tiedekunta, 103 s. |
|
Nina Tarvainen. 1999. Haapapuun kuitudimensioiden ja ligniinipitoisuuden vaihtelusta paperiteknisen potentiaalin kannalta. Lisensiaatintutkimus. Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos, 90 s. |
|
Tarja Salmi. 1999. Kasvupaikan ja alkuperän vaikutus haavan ja hybridihaavan ulkoiseen laatuun. Pro gradu-tutkielma.
Helsingin yliopisto, Maa- ja metsätieteellinen tiedekunta, 54 s. |
|
Jouni Mikola. 1973. Haavan fenologisesta vaihtelusta ja sen merkityksestä haapajälkeläistöjen kasvunopeuserojen selittäjänä. Kasvinjalostustieteen pro gradu-tutkielma maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkintoa varten, 128 s. |
|
|
Linkkejä |
Metsäliitto Osuuskunta (hakusana: haapa)
International Poplar Commission (FAO) |