Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Haapatietoa » Tietolähteitä

MetINFO - Tietoa haavasta

Sivukartta | Haku

Tietoa haavasta ja
haavan kasvatuksesta

Lisätietoja ja tietolähteitä

 

[ Ohjeita | Haapasimulaattori | Esitelmiä | Julkaisuja | Opinnäytetöitä | Linkkejä ]

 

Ohjeita

Metlan suositukset haavan ja hybridihaavan viljelysten perustamisesta kloonitaimilla

 

Haapakloonien merkitseminen klooniaineistojen luetteloihin.

   
Haapasimulaattori

Simulaattorin avulla voit laskea haavan viljelyn kannattavuuden. Simulaattorin on suunnitellut Anssi Ahtikoski, Jari Hynynen ja Lauri Valsta.

   
Esitelmiä

Haavan uusi tulevaisuus Suomessa
Egbert Beukerin esitelmä Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun tutkimusaseman 10 v. juhlassa Lustossa 10.11.1998

   
Julkaisuja

alkuun

Henrik Heräjärvi & Reijo Junkkonen. 2004. Puutuotteita haavasta ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Metsätieteen aikakauskirja 1/2004, 7s.

 

Kari Leinonen & Kirsi Taskila. 2004. Kloonitaimien tuotantoon ja markkinointiin liittyvät säädökset. Metsätieteen aikakauskirja 1/2004, 5s.

 

Pekka Saranpää & Maika Strömberg. 2004. Haavan ja hybridihaavan kuituominaisuudet. Metsätieteen aikakauskirja 1/2004, 3s.

 

Risto Kasanen. 2004. Uhkaavatko sienitaudit haavan ja hybridihaavan viljelyä? Metsätieteen aikakauskirja 1/2004, 5s.

 

Leena Suvanto, Niina Stenvall, Aivo Vares & Pertti Pulkkinen. 2004. Hybridihaavan geenivirta. Metsätieteen aikakauskirja 1/2004, 5s.

 

Egbert Beuker. 2004. Haapakloonien valinta ja testaus. Metsätieteen aikakauskirja 1/2004, 4s.

 

Niina Stenvall, Leena Suvanto & Pertti Pulkkinen. 2004. Haapakloonien lisäys. Metsätieteen aikakauskirja 1/2004, 4s.

 

Hanna Alanen, Egbert Beuker, Kari Leinonen & Markku Nygren. 2004. Metsä- ja hybridihaapakloonien tunnistaminen morfologisten ominaispiirteiden avulla. Metsätieteen aikakauskirja 1/2004, 5s.

 

Jaana Luoranen, Kyösti Konttinen, Gang Zhang & Heikki Smolander. 2004. Haavan taimituotanto ja istutusajankohta. Metsätieteen aikakauskirja 1/2004, 6s.

 

Jari Hynynen, Anssi Ahtikoski & Terhi Eskelinen. 2004. Viljelyhaavikon tuotos ja kasvatuksen kannattavuus. Metsätieteen aikakauskirja 1/2004, 4s.

 

Satu Holm. 2004. Haavan viljely Suomessa ja Virossa. Metsätieteen aikakauskirja 1/2004, 2s.

 

Jari Hynynen, Anneli Viherä-Aarnio & Risto Kasanen. 2002.
Nuorten haapaviljelmien alkukehitys. Metsätieteen aikakauskirja 2/2002.

 

Risto Kasanen. 2001. Haavan sienituholaiset. Metsätieteen aikakauskirja 3/2001, 4 s.

 

Ülo Tamm. 2000. Haab Eestis (Haapa Virossa). Eesti Loodusfoto, 257 s.

 

Satu Holm. 2000. Haavan kasvatus ja käyttö. Pihlaja-sarja nro 5. Metsälehti Kustannus,123 s.

 

Jari Hynynen & Anneli Viherä-Aarnio (toim.) 1999.
Haapa - monimuotoisuutta metsään ja metsätalouteen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 725.

Opinnäytetöitä

alkuun

Elise Stenroos. 2004. Juuripistokkaan pistämisasennon vaikutus hybridihaavan (Populus tremula X Populus tremuloides) taimien alkukehitykseen. Metsänhoitotieteen pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, metsäekologian laitos, 51s.

 

Hanna Alanen. 2003. Haapakloonien tunnistaminen morfologisten ja fenologisten ominaispiirteiden ja DNA-merkkigeenien avulla. Metsänhoitotieteen pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, metsäekologian laitos, 84s.

 

Sanna Laitinen. 2003. Hybridihaavan (P. tremula X P. tremuloides) mikrolisättyjen taimien alkukehitys metsämaalla ja pellolla. Metsänhoitotieteen pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, metsäekologian laitos, 53s.

 

Oscar Paüls Pérez. 2002. Growth and wood properties of aspen (Populus tremula), quaking aspen (P. tremuloides) and hybrid aspen (P. tremula x tremuloides) in Finland and suitability for industrial prosessing. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, soveltavan biologian laitos. 34s.

 

Mari Rautio. 2001. Kemiallisten komponenttien ja kuituominaisuuksien vaihtelut haaparungossa. Lisensiaatintutkimus.
Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos, 75 s.

 

Tytti Auterinen. 2000. Eri hybridihaapakloonien sulfaattimassan ominaisuuksia.
Erikoistyö. Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos, 33 s.

 

Tiina Kangas. 2000. Kuiva-tuoretiheyden ja kuituominaisuuksien mallintaminen hybridihaaparungossa. Erikoistyö.
Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos, 47 s.

 

Francisco Furió Marco. 2000. Palatability of hybrid aspen (Populus tremula x tremuloides) clones to mountain hare (Lepidus timidus).
Pro gradu-tutkielma ja erikoistyö.
Joensuun yliopisto, Biologian laitos, 25 s.

 

Mari Rautio. 1999. Pro gradu: Haapapuun kemiallisen koostumuksen ja paperin ominaisuuksien välinen riippuvuus. Erikoistyö: Eri haapanäytteiden kuitudimensioiden analysointi kuidunpituusanalysaattorilla ja alkalisessa käsittelyssä liukenevan ligniiniaineksen määrittäminen.
Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos, 96 s.

 

Satu Holm. 1999. Haavan ja hybridihaavan ekologia, metsänhoito ja käyttö. Pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto, Maa- ja metsätieteellinen tiedekunta, 103 s.

 

Nina Tarvainen. 1999. Haapapuun kuitudimensioiden ja ligniinipitoisuuden vaihtelusta paperiteknisen potentiaalin kannalta. Lisensiaatintutkimus. Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos, 90 s.

 

Tarja Salmi. 1999. Kasvupaikan ja alkuperän vaikutus haavan ja hybridihaavan ulkoiseen laatuun. Pro gradu-tutkielma.
Helsingin yliopisto, Maa- ja metsätieteellinen tiedekunta, 54 s.

 

Jouni Mikola. 1973. Haavan fenologisesta vaihtelusta ja sen merkityksestä haapajälkeläistöjen kasvunopeuserojen selittäjänä. Kasvinjalostustieteen pro gradu-tutkielma maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkintoa varten, 128 s.

   
Linkkejä

Metsäliitto Osuuskunta (hakusana: haapa)

International Poplar Commission (FAO)

alkuun

 

Päivitetty: 12.08.2010 /UHel | Copyright Metla | Palaute