Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Haapatietoa » Sienitaudit

MetINFO - Tietoa haavasta

Sivukartta | Haku

Tietoa haavasta ja
haavan kasvatuksesta

Kuva: Egbert Beuker/Metla

Haavan ja hybridihaavan sienitaudit

Risto Kasanen, Vantaan tutkimuskeskus

 

[ Mustaversotauti | Korot hybridihaavassa | Korot haavassa ]

 

Tautien merkitys

Siirryttäessä luonnonhaavan käytöstä yhä enemmän viljellyn haavan käyttöön haavan taudit saavat myös taloudellista merkitystä. Toistaiseksi sekä hybridi- että haapaviljelmät ovat välttyneet merkittäviltä sienituhoilta, mutta on mahdollista, että lisääntynyt viljely lisää haavan tautien esiintymistä. Tiheän vesakon katsotaan yleensä suosivan sienitautien esiintymistä edullisten kosteusolosuhteiden vuoksi.

Mikäli tuhot lisääntyvät tulevaisuudessa merkittäviksi, torjunnasta aletaan varmasti keskustella. Taimitarhoilla kemiallinen torjunta voi vielä onnistua, mutta maastossa ainoat mahdolliset torjuntakeinot lienevät kuolleiden haapojen poisto viljelmiltä ja taudinkestävien kloonien käyttö, joka ei lisäisi haavanviljelyn kustannuksia. Tällä hetkellä käytössä olevien kloonien taudinkestävyydestä ei kuitenkaan ole selvää käsitystä, sillä kokeita, joissa tutkitaan haapakloonien kestävyyttä eri taudinaiheuttajia vastaan, ei ole tehty. Viljelyssä käytettävien haapakloonien taudinkestävyyteen tuleekin jatkossa kiinnittää yhä enemmän huomiota.

alkuun

Mustaversotauti

Aiheuttaja: Venturia tremulae (kuromaitiöaste Pollaccia radiosa)

Haavan mustaversotautia aiheuttava sieni on erittäin yleinen koko maassa. Sateisina kesinä oireita näkee kaikkialla siellä missä haapojakin. Sieni talvehtii edellisenä kesänä kuolleissa haavanversoissa ja -lehdissä. Keväällä sienen kotelopulloista levinneet kotelotiöt tartuttavat taudin uusiin lehtiin ja versoihin. Taudin saanut kasvinosa värjäytyy nopeasti mustaksi. Kuolleisiin versoihin ja lehtiin muodostuu myöhemmin kesällä suvuttomia kuromaitiöitä, jotka levittävät tautia edelleen lähioksiin ja -puihin. Paikoitellen mustaversotauti voi rajoittaa voimakkaasti haavanvesakon pituuskasvua. Taudin vaivaama haapa voi jopa karistaa kaikki lehtensä ennenaikaisesti, mistä seuraa kasvutappioita. Taimitarhoilla mustuneet lehdet ja latvat haittaavat taimien kauppaa. Maastohavaintojen ja kenttäkokeiden perusteella useimmat tällä hetkellä käytössä olevat hybridihaapakloonit ovat vastustuskykyisempiä mustaversotaudin tartunnalle kuin haavat. Myös haapakloonien välillä on todennäköisesti merkittäviä kestävyyseroja.

Tuntomerkit

Tautiin kuolleen haavanverson kärki mustuu ja käyristyy voimakkaasti. Lehtiin ilmaantuu mustia laikkuja.

©Egbert Beuker
Mustaversotauti vaikuttaa yleensä vain uusiin versoihin.

alkuun

Korot hybridihaavassa

Aiheuttaja: Neofabraea populi

Sieni tappaa varsinkin tiheissä vesasyntyisissä metsiköissä nuoria hybridihaapoja ja aiheuttaa monivuotisia koroja runkoihin. Sienen koteloitiöt vapautuvat koroissa olevista itiöemistä syys-lokakuussa ja infektoivat haavan edelleen runkoja. On esitetty, että sieni pääsisi tunkeutumaan kuoreen korkkihuokosten läpi, ja että lumen ja jään vauriotettua kuorta sienen kuromaitiöt pystyisivät leviämään rungolla valuvan veden mukana. Nopeasti kuolleeseen hybridihaavan vesaan ei usein ehdi muodostua koroa. Taudinaiheuttajan paljastavat tällaisessa tapauksessa kuolleessa kuoressa olevat laajat painautumat ja 0,5-1,5 mm halkaisijaltaan olevat ruskeat itiöemät.
Vanhoissa hybridihaavoissa voi nähdä jopa metrien pituisia mustia, yleensä umpeen kylestyneitä koroja. Toistaiseksi tautia ei ole tavattu meikäläiseltä haavalta. Hybridihaavan lisäksi sieni aiheuttaa koroja pohjoisamerikkalaisiin haapoihin (Populus grandidentata, P. tacamahaca ja P. tremuloides). Sienen aiheuttamia tuhoja on havaittu myös Japanissa sekä Leuce- että Tacamahaca-ryhmien poppeleilla. Skandinaviassa sienen aiheuttamat tuhot viljellyissä hybridihaavikoissa havaittiin ensimmäisinä Norjassa 1960-luvun alussa.

Tuntomerkit

Hybridihaavan vesoissa ja nuorissa puissa esiintyvät rosoiset, yleensä alle metrin mittaiset korot, joissa on yleensä jäljellä kuollutta kuorta. Vanhoissa puissa korot ovat jopa useiden metrien pituisia, mustia ja usein lähes umpeen kylestyneitä. Alkuvaiheessa kuoressa voi havaita painautumia, myöhemmin kuoreen tulee halkeamia rungon pituussuunnassa, ja lopulta kuori kuolee. Mikäli runko kuolee nopeasti, koroa ei muodostu. Kuolleessa kuoressa on 0,5-1,5 mm halkaisijaltaan olevia ruskeita itiöemiä.

©Risto Kasanen   ©Risto Kasanen
Neofabraea populi-sienen aiheuttamia koroja hybridihaavan rungoissa.   Hybridihaavan korossa kiinni pysynyt kuollut kuorenpala on täynnä Neofabraea populi-sienen itiöpesäkkeitä.

alkuun

 

Korot haavassa

Aiheuttaja: Hypoxylon mammatum (Entoleuca mammata)

Suomessa tämä erittäin hajanaisesti esiintyvä sieni aiheuttaa koroja enimmäkseen kookkaisiin metsähaapoihin, eikä sitä ole tavattu hybridihaavalta. Joitakin H. mammatum- näytteitä löytyy mm. Metsäntutkimuslaitoksen kokoelmista, mutta sientä ei ole kirjallisuudessa kuvattu taudinaiheuttajana. Vaikka H. mammatum esiintyykin hajanaisesti Suomessa, on tuoreitakin havaintoja metsiköistä joissa esiintyy runsaasti runkokoroja. Haavalla esiintyvät korot voivat olla myös muiden sienten aiheuttamia, ja usein sieni-infektiota edeltää jokin mekaaninen vaurio. H. mammatum-sienen harvinaisuudesta huolimatta sen esiintymistä on kuitenkin syytä pitää silmällä, sillä Pohjois-Amerikassa ja Manner-Euroopassa sieni on vakava tuhoaiheuttaja kanadanhaavalla.

Tuntomerkit

Koron yläpuolinen osa haavan latvuksesta kellastuu enneaikaisesti jo kesällä, ja kuolee myöhemmin. Alkuvaiheessa koron alueelle kuoreen tulee nestettä sisältäviä, ruskehtavia pullistumia. Kuoren alla on sienen vaaleaa rihmastoa. Koro on rosoinen, tumma alue rungossa, josta kuori on kuollut ja putoillut pois. Koron ympäristössä on sienen nappimaisia, aluksi vaaleanharmaita, lopulta pikimustiksi kehittyviä itiöemiä, joiden halkaisija on 0,5-2 cm.

©Risto Kasanen   ©Risto Kasanen
Hypoxylon mammatum-sienen aiheuttama koro. Kuvan koro peittää n. puolet rungon ympärysmitasta.   Hypoxylon mammatum-sienen harmaita itiöemiä haavan rungolla.

alkuun

Päivitetty: 13.08.2010 /UHel | Copyright Metla | Palaute