Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

MetINFO - Puulajit

Sivukartta | Haku

Kanava tutkittuun metsätietoon ja asiantuntijapalveluihin

Luontaisesti syntyneitä sembramännyn taimia
Kuva: Teijo Nikkanen

Mäntylajien menestyminen Suomessa

 

 

 

Pinus – männyt -suvun esittelysivulle

 

Mäntyviljelmiin on istutettu 12 lajia ja lisäksi 2 alalajia. Näistä Solböleen on istutettu 11 (jäljellä 7), Ruotsinkylään 9 (6), Punkaharjulle 12 (7), Aulangolle 1, Vesijaolle 2 ja Kivaloon 2. Mäntyviljelmien kokonaismäärä istutusvaiheessa oli 134 ja pinta-ala noin 45 ha. Inventoinnissa mäntylajeista oli jäljellä 8 ja viljelmistä 105.

Mäntyviljelmien taimet kasvatettiin taimitarhalla 2-8-vuotiaiksi ja koulittiin 1-3 kertaa. Istutustiheys oli yleensä 2,0 x 2,0 tai 1,6 x 1,6 metriä. Viljelmiä on hoidettu yleisten hoitoperiaatteiden mukaan.

Suurin osa puulajiviljelmissä kokeilluista mäntylajeista on tuhoutunut joko kokonaan tai menestynyt heikosti. Osa viljelmistä tuhoutui jo talvien 1939-40 ja 1940-41 koviin pakkasiin ja osa myöhemmin lähinnä sienitauteihin. Parhaiten ovat menestyneet mäntylajit, jotka ovat peräisin Suomen ilmastoa muistuttavilta lievästi mantereisilta alueilta.

Kokeessa mukana olleista 12 lajista ja 2 alalajista kokonaan on tuhoutunut 6: Pinus flexilis, P. helreichii var. leucodermis, P. monticola, euroopanmustamänty, P. ponderosa ja strobusmänty. Parhaiten taas ovat menestyneet molemmat sembramännyt, kontortamänty, vuorimänty ja makedonianmänty.

Mäntylajit ovat kasvupaikkavaatimustensa suhteen erilaisia. Vaativin on sembramänty, joka kasvaa parhaiten MT- tai OMT- metsätyypeillä. Vaatimattomin on vuorimänty, joka tulee toimeen jopa kallion koloissa. Valoa ulkomaiset männyt vaativat yhtä paljon kuin kotimainen mänty. Poikkeuksen tekee makedonianmänty, jonka sietää varjoa yhtä hyvin kuin kotimainen kuusi. Mäntylajeja on kasvatettu kotimaisen männyn tavoin, kontortamäntyä kuitenkin sitä tiheämmässä asennossa.

Mäntylajien menestyminen Solbölen, Ruotsinkylän ja Punkaharjun tutkimusalueen viljelmissä.
Puulaji  
Solböle
Ruotsinkylä
Punkaharju
Pinus banksiana Banksinmänty ** * *
P. cembra subsp. cembra Alppisembra    
***
P. cembra subsp. sibirica Siperiansembra ** ** ***
P. contorta var. latifolia Kontortamänty *** *** ***
P. flexilis    
P. heldreichii var. leucodermis      
P. koraiensis Koreansembra *  
P. monticola  
P. mugo Vuorimänty *** ** ***
P. mugo subsp. uncinata Alppimänty ** ** ***
P. nigra Euroopanmustamänty    
P. peuce Makedonianmänty *** *** ***
P. ponderosa  
P. strobus Strobusmänty    

*** = menestynyt hyvin (kestävä tuhoja vastaan, kasvu kutakuinkin samanlainen kuin alkuperäalueillaan)
**  = menestynyt kohtalaisesti (ei täysin sopeutunut; tuhoaltis ja hidaskasvuinen)
*    = menestynyt heikosti (suurin osa puista kuollut; elossa olevat heikkoja, hidaskasvuisia)
†   = tuhoutunut (kaikki puut kuolleet)

Päivitetty: 16.08.2010 /UHel | Copyright Metla | Palaute