Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Puulajit » Ulkomaiset havupuut

MetINFO - Puulajit

Sivukartta | Haku

Kanava tutkittuun metsätietoon ja asiantuntijapalveluihin

Kuva: Metla/Teijo Nikkanen

Lehtikuusikko Punkaharjulla

Ulkomaiset havupuut

 

Metinfo Puulajit -palvelun tämä osa kertoo ulkomaisista havupuulajeista ja niiden menestymisestä Suomessa.

Ulkomaisista puulajeista erityisesti havupuut ovat pitkään kiinnostaneet suomalaisia, sillä luontaisia havupuulajeja on meillä vähän. Toisaalta maatamme ilmastollisesti vastaavilla alueilla – Pohjois-Amerikassa, Itä-Aasiassa ja eri puolilla Eurooppaa – kasvaa runsaasti havupuita, jotka voisivat menestyä myös Suomessa joko puuta tuottavina metsäpuina tai koristekäyttöön sopivina maisemapuina.

Palvelussa puulajit on ryhmitelty suvuittain. Sukujen yleisesittelyjen lisäksi jokaisesta puulajista on esitelty

  • luontainen levinneisyys
  • tietoja puulajin menestymisestä ja kasvusta Metlan kokeissa sekä
  • puulajin käyttömahdollisuuksia Suomessa.

Kaikki palvelussa olevat puulajit ja -suvut

Puuntuotantoon sopivia lajeja vähän, koristekäyttöön sopivia runsaasti
Tutkituista lajeista seitsemän – euroopan- ja siperianlehtikuusen, kontortamännyn, makedonianmännyn, douglaskuusen, serbiankuusen ja sahalininpihdan – arvioitiin suotuisissa olosuhteissa voivan kilpailla puuntuotannossa parhaiden kotimaisten puulajien kanssa.

Euroopan- ja siperianlehtikuusen pituuskasvu on ylittänyt jopa 20 prosentilla kotimaisten viljelykuusikoiden keskimääräisen pituuskasvun vastaavalla metsätyypillä. Koko aineiston pisin puu oli siperianlehtikuusi, joka oli Punkaharjulla saavuttanut 71-vuotiaana 40,5 metrin pituuden.

Puuntuotantoa suurempi merkitys ulkomaisilla puulajeilla on koristepuina. Etelä-Suomessa koristekäyttöön sopivia lajeja arvioitiin olevan noin 20.

Päivitetty: 13.08.2010 /UHel | Copyright Metla | Palaute