Kuva: Metla/Teijo Nikkanen
Lehtikuusikko Punkaharjulla
 Ulkomaiset havupuut
Metinfo Puulajit -palvelun tämä osa kertoo ulkomaisista havupuulajeista ja niiden menestymisestä Suomessa.
Ulkomaisista puulajeista erityisesti havupuut ovat pitkään kiinnostaneet suomalaisia, sillä luontaisia havupuulajeja on meillä vähän. Toisaalta maatamme ilmastollisesti vastaavilla alueilla – Pohjois-Amerikassa, Itä-Aasiassa ja eri puolilla Eurooppaa – kasvaa runsaasti havupuita, jotka voisivat menestyä myös Suomessa joko puuta tuottavina metsäpuina tai koristekäyttöön sopivina maisemapuina.
Palvelussa puulajit on ryhmitelty suvuittain. Sukujen yleisesittelyjen lisäksi jokaisesta puulajista on esitelty
 Kaikki palvelussa olevat puulajit ja -suvut
Puuntuotantoon sopivia lajeja vähän, koristekäyttöön sopivia runsaasti
Tutkituista lajeista seitsemän – euroopan- ja siperianlehtikuusen, kontortamännyn, makedonianmännyn, douglaskuusen, serbiankuusen ja sahalininpihdan – arvioitiin suotuisissa olosuhteissa voivan kilpailla puuntuotannossa parhaiden kotimaisten puulajien kanssa.
Euroopan- ja siperianlehtikuusen pituuskasvu on ylittänyt jopa 20 prosentilla kotimaisten viljelykuusikoiden keskimääräisen pituuskasvun vastaavalla metsätyypillä. Koko aineiston pisin puu oli siperianlehtikuusi, joka oli Punkaharjulla saavuttanut 71-vuotiaana 40,5 metrin pituuden.
Puuntuotantoa suurempi merkitys ulkomaisilla puulajeilla on koristepuina. Etelä-Suomessa koristekäyttöön sopivia lajeja arvioitiin olevan noin 20.
|
