Metsämaan kastelu lisää kantarellisatoa

Julkaistu Karjalaisen Pilperöisiä-palstalla 14.9.2006

Kantarellien sienirihmastot voi elvyttää vallattomaan kasvuun kastelemalla. Toimenpide edellyttää, että hyväkasvuisessa koivikossa on kasvanut aikaisempina vuosina kantarelleja. Astun syyskuun alussa Koitereen saarelle. Hyväkasvuisten raudus- ja hieskoivujen joukossa kasvaa pihlajia, harmaaleppiä, muutama mänty ja katajia. Koivujen lehdet ovat saaren tällä kohtaa vihreitä. Muutamia keltaisia lehtiä on jo pudonnut maahan, mutta vähemmän kuin mantereella. Aallot ovat rannassa lempeitä ja maan happaman tuoksun voi aistia nenässä. Ympärillä on ainakin sata keltaista laikkua, kuin ruskan värjäämiä kellanpunaisia lehtiä. Heinien seasta pilkottaa harmaanmustia repaleisia suppiloita ja ruskeita kanamunan kokoisia kohoumia on nousemassa maan pinnalle. Olenko tullut sienten paratiisiin? Itsekseni huudahdan: Oi Koitere, helmi sä Karjalan maan!

Metsämaan kastelu lisää monen hyvän ruokasienen satoa kuivan kesäkauden jälkeen. Sangossa ja maassa kastellun alueen saalista: Herkku- ja männynherkkutatteja sekä kantarelleja. Kuva: Kauko Salo

Saaren isäntä alkoi kastella kantarellikasvustoja vuonna 2003 kantamalla sangolla vettä järvestä. Tuolloin kesäkuukaudet olivat kuumia ja kuivia, kuten tänä kesänä. Kastelun avulla nuoria kantarelleja nousi yhä uudestaan kasteltujen paikkojen läheisyyteen. Tänä kesänä ensimmäiset kantarellit löytyivät saaren koivikosta 8. heinäkuuta ja kasteluveden pumppaaminen alkoi polttomoottorikäyttöisellä vesipumpulla 13. heinäkuuta.

Joka aamu vettä pumpattiin kantarellikasvustoihin elokuun loppupuolelle asti. Muutaman kerran kesähelteillä kantarellikasvustot saivat toisenkin annoksen järvivettä illalla. Kastelulisä oli puolentoista kuukauden aikana rantakaistaleelle (1050 neliömetriä) 130 mm. Lisäksi vettä satoi puolentoista kuukauden aikana 100 mm, josta lähes puolet kertyi elokuun viimeisellä viikolla.

Kantarelleja oli poimittu syyskuun alkuun mennessä seitsemän sangollista ja lisää oli nousemassa useita kymmeniä itiöemiä. Lähisaarista kantarelleja ei löytynyt heinä-elokuun aikana.

Harmaanmustat suppilot kantarellien joukossa olivat mustatorvisieniä, joita esiintyi neljän aarin alueella noin 200 itiöemää. Ensimmäinen mustatorvisienisato, samankokoinen, ilmestyi koivikkoon elokuun puolivälissä ja nämä sienet lahosivat omille kasvupaikoilleen.

Herkkutatit nousivat kastelun ansiosta elokuun alussa. Tällöin herkkutatteja ei vielä kasvanutPohjois-Karjalan metsissä. Tattipiirakkaan poimimme parikymmentä itiöemää ja nousemassa oli runsaasti nuoria I-luokan tatteja. Herkkutattien joukossa oli muutamia männynherkkutatteja ja 3 koivunherkkutattia, joilla lakin vaalearuskea pintakelmu on paksu ja nahkamainen ja sen voi irrottaa helposti lakin reunasta vetämällä.

Kuivina kesinä kastelu lisää kantarellien määrää. Mustatorvisieni näyttää myös hyötyvän kastelusta ja toisin kuin aikaisemmat kastelukokeet ovat osoittaneet, herkkutattien sienirihmastot pitävät humuksen tasaisesta kosteudesta ja voivat tuottaa itiöemiä säännöllisen kastelun seurauksena erityisesti kuivan kesäkauden jälkeen.

Kauko Salo
Metsäntutkimuslaitos