· · ·  Suomeksi   ·  På Svenska   ·  In English  ·  Auf Deutsch ·  По-русски  · · ·     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsänomistajapalvelu

MetINFO - Metsänomistajapalvelu

Sivukartta | Haku
Kanava tutkittuun metsätietoon ja asiantuntijapalveluihin

Laatuseloste

METSÄMAAN OMISTUS

  1. Tilastotietojen relevanssi
    1. 1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus
      1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset
        1.2.1 Kiinteistöluokitukset
        1.2.2 Metsänomistajaluokitukset
      1.3 Palaute
  2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
  3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
  4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
      4.1 Ajallinen vertailtavuus
      4.2 Metsätilakokonaisuus- ja metsälötilastot
      4.3 Valtakunnan metsien inventoinnin pinta-alatiedot
  5. Tietojen saatavuus ja selkeys

Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva valtion tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metlan toimintaa ja tehtäviä säädellään lailla (1114/99) ja asetuksella Metsäntutkimuslaitoksesta (1140/99) muutoksineen (762/05).

Metla on myös tilastolain (280/04) tarkoittama tilastoja laativa viranomainen, jonka tehtävänä on tuottaa toimialaansa koskevia tilastoja. Metlan tilastotuotannosta vastaa Metsätilastollinen tietopalvelu. Metlan tilastojulkaisut ovat osa Suomen virallista tilastoa (SVT). Tilastot julkaistaan Metsätilastollisessa vuosikirjassa, Metsätilastotiedote-sarjassa ja Internetissä Metinfo Tilastopalvelussa.

Metsänomistajan vuosittain suoritettava metsänhoitomaksu perustuu metsänhoitoyhdistyslakiin (534/98) ja Ahvenanmaan maakunnan osalta maakuntalakiin Ahvenanmaan metsänhoitoyhdistyksestä (Ålands författningssamling 51/01). Verohallinto laskee, kantaa ja tilittää metsänhoitomaksut. Tehtävää varten verohallinnolla on perustiedot metsäkiinteistöistä. Metlan laatiman Metsämaan omistus -tilaston tiedot perustuvat verohallinnon aineistoihin.

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Metsämaan omistus -tilasto sisältää metsäkeskusten toiminta-alueittaisia tietoja yksityishenkilöiden metsänomistuksesta. Yksityishenkilöiden omistamiksi katsotaan 1) yksin tai yhdessä puolison kanssa omistetut, 2) kuolinpesien omistamat ja 3) verotusyhtyminä hallinnoidut metsät. Lisäksi ilmoitetaan koko maan tietoja muillekin omistajaryhmille, joita ovat: 1) yhteismetsät, 2) avoimet ja kommandiittiyhtiöt sekä muut elinkeinoyhtymät, 3) osakeyhtiöt, 4) säätiöt ja 5) valtio, kunnat, seurakunnat, muut julkiset yhteisöt ja muut. Vuodesta 2011 alkaen ryhmästä 5 on erotettu omiksi ryhmikseen 6) yhteisetuudet, 7) osuuskunnat, 8) kirkko (=seurakunnat) ja muut uskonnolliset yhdyskunnat, 9) kunta (=kunnat), kuntayhtymä ja maakunta, 10) valtio ja 11) muut.

Metsätilakokonaisuuksista ilmoitetaan lukumäärän ja pinta-alan jakautuminen metsämaan pinta-alan mukaisiin kokoluokkiin. Yksityishenkilöiden omistamista metsätilakokonaisuuksista esitetään myös omistajien lukumäärä. Huomautus. Vuosia 2006–10 koskevissa vastaavanlaisissa taulukoissa nro 3 on ollut metsänomistajien lukumäärää koskeva virhe. Kohdassa ’yksin tai puolison kanssa’ on omistajien lukumäärässä (oikeanpuoleisin sarake) virheellisesti ollut mukana myös metsää omistamattomat puolisot. Virhe nosti omistajien lukumäärän noin 100 000 henkilöä liian korkeaksi. Metsätilakokonaisuuteen voi sisältyä useita metsälöitä, joista esitetään oma erillinen kokojakaumataulukko (taulukko 5).

Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 (2008) on asetettu tavoitteeksi tilakoon kasvattaminen ja metsänomistusmuotojen monipuolistaminen. Tilaston tarkoituksena on seurata erityisesti yksityishenkilöiden omistuksessa olevien metsätilojen määrän ja kokorakenteen kehittymistä alueittain. Lisäksi tilasto tuottaa tietoa muiden metsänomistusmuotojen kehittymisestä koko maan tasolla.

1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset

1.2.1 Kiinteistöluokitukset

Metsätilakokonaisuus tarkoittaa kaikkia saman tai samojen omistajien omistamia metsätiloja yhdessä. Tilakokonaisuuden tulee sisältää vähintään yksi hehtaari metsämaata. Mikäli henkilö omistaa metsätiloja sekä erikseen että kuolinpesän tai yhtymän osakkaana, nämä on luettu eri metsätilakokonaisuuksiksi. Metsätilakokonaisuuteen voi kuulua myös peltoa, tontteja sekä kitu- ja joutomaata, mutta tässä käsitellään vain metsämaata.

Metsätilaksi on luettu ne verohallinnon rekisterissä olevat maatilat, joissa tilaan kuluu metsää. Maatilalla tarkoitetaan itsenäistä taloudellista yksikköä, jolla harjoitetaan maa- tai metsätaloutta (maatilatalouden tuloverolaki 543/1967, 2.2 §). Valtaosa verotuksen maatiloista on puhtaita metsätiloja, eikä niillä harjoiteta lainkaan maataloutta. Metsätila (maatila) voi koostua useammasta metsämaata sisältävästä kiinteistöstä ja/tai määräalasta.

Metsäkiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistörekisteriin merkittyä maanomistuksen yksikköä, johon kuuluu metsämaata.

Metsämaaksi luetaan puun kasvattamiseen käytetty tai tarkoitettu maa, jolla kasvupaikalle sopivan täystiheän puuston keskimääräinen kasvu on korkeimpaan keskimääräiseen tuotokseen johtavana kiertoaikana vähintään 1 kuutiometri kuorellista runkopuuta hehtaarilla (Arvostamislaki 966/06, 7 §).

Metsätilakokonaisuudet luokitellaan tilastossa metsämaan pinta-alan mukaisiin kokoluokkiin.

Tilastossa metsätilakokonaisuus on sijoitettu sen metsäkeskuksen alueelle, jossa sen omistaja tai puolisoista vanhempi vakinaisesti asuu. Verotusyhtymä ja kuolinpesä on sijoitettu siihen metsäkeskukseen, jossa sen asianhoitajaksi nimetty henkilö asuu. Ulkomailla asuvien ja niiden, joiden asuinpaikka on tuntematon, tilatiedot on koottu omalle rivilleen vuodesta 2010 alkaen. Sitä ennen tällaisten omistajien tilatiedot laskettiin mukaan vain koko maan summatietoihin.

Erotukseksi metsätilakokonaisuus -käsitteestä käytetään nimitystä metsälö. Se tarkoittaa samaa kuin metsätilakokonaisuus, mutta rajattuna saman metsänhoitoyhdistyksen toimialueelle. Myöskin puolisoiden erikseen omistamat metsätilat ovat aina erillisiä metsälöitä. Siksi metsälöitä on huomattavasti enemmän kuin metsätilakokonaisuuksia. Jälkimmäisistä poiketen metsälöt sijoitetaan sijaintikuntaansa (ei siis omistajan asuinkuntaan).

1.2.2 Metsänomistajaluokitukset

Yksityishenkilöiden omistamiksi katsotaan 1) yksin tai yhdessä puolison kanssa omistetut, 2) kuolinpesien (tuloverolaki 1535/1992, 17 §) omistamat sekä 3) verotusyhtyminä (tuloverolaki 1535/1992, 4 §) hallinnoidut metsät. Omistuksissa voi olla päällekkäisyyttä.

Yksin tai yhdessä puolison kanssa ((verohallinnon koodi 01) omistetuilla tarkoitetaan avio- tai avopuolisoiden yhdessä tai erikseen omistamia metsätiloja. Nämä muodostavat yhden kokonaisuuden, elleivät puolisot ole vaatineet erillisverotusta, jolloin metsätilat on jaettu tilastossa omiksi kokonaisuuksiksi.

Verotusyhtymä (51) on kahden tai useamman henkilön muodostama yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on kiinteistön hallinta ja käyttö. Verotusyhtymä ei ole oikeushenkilö, joten se ei voi hankkia omaisuutta yhtymän nimiin. Metsätilakokonaisuus on yhtymän osakkaiden nimissä olevaa omaisuutta, johon heillä on murto-osina määritellyt omistusosuudet. Verotusyhtymä voi muodostua monella tavalla, mutta yleisimmin se syntyy kuolinpesästä perinnönjakosopimuksella. Verotusyhtymästä voidaan käyttää sillä harjoitetun toiminnan mukaan myös nimitystä maatalousyhtymä, metsäyhtymä tai kiinteistöyhtymä.

Kuolinpesällä (53) tarkoitetaan kuolleen henkilön varojen ja velkojen muodostamaa taloudellista kokonaisuutta. Kuolinpesän osakkaita ovat henkilön perilliset ja eloonjäänyt puoliso osituksen toimittamiseen saakka. Kuolinpesä lakkaa yleensä perinnönjaossa, mutta se voi osakkaiden niin halutessa säilyä jakamattomana pitkiäkin aikoja. Kuolinpesät ovat erillisverotettuja, joten niiden osakkaiden lukumääriä ei ole saatavissa verottajalta. Kuolinpesien osakkaiden lukumäärä on tässä tilastossa arvioitu Metlan Metsänomistaja 2010 -tutkimuksen perusteella.

Muut metsänomistajat ryhmä sisältää 1) yhteismetsät, 2) elinkeinoyhtymät, 3) osakeyhtiöt, 4) säätiöt ja 5) valtio, kunnat, seurakunnat, muut julkiset yhteisöt ja muut.

Yhteismetsä (55) on osakkaiden todellisiin kiinteistöihin tai ns. ”haamutiloihin” kuuluva yhteinen metsäalue, jonka tarkoituksena on kestävän metsätalouden harjoittaminen osakkaiden hyväksi. Yhteismetsän tuotto jaetaan osakkaille omistusosuuksien suhteessa.

Elinkeinoyhtymillä tarkoitetaan tässä elinkeinoyhtymiä (57), avoimia yhtiöitä (10) ja kommandiittiyhtiöitä (11), jotka vähintään kaksi luonnollista henkilöä on perustanut elinkeinotoiminnan harjoittamista varten ja joiden on tarkoitus toimia osakkaiden yhteiseen lukuun.

Osakeyhtiö on yhtiömuoto, jossa omistus jakautuu siirtokelpoisiin määräosiin (osakkeisiin). Osakeyhtiön perustajina voi olla yksi tai useampia luonnollisia tai juridisia henkilöitä. Tässä tilastossa mukana olevien osakeyhtiöiden toimiala voi olla mikä tahansa paitsi asunto-osakeyhtiö.

Säätiöllä tarkoitetaan tässä säätiölain mukaisia (30) ja muita säätiöitä (39), mutta ei eläkesäätiöitä (32). Säätiö on oikeushenkilö, joka muodostuu tiettyyn tarkoitukseen käytettäväksi erotetusta omaisuudesta. Säätiön perustamiseen tarvitaan lupa patentti- ja rekisterihallitukselta. Säätiöllä tulee olla säännöt, jotka määräävät varallisuuden käytöstä.

1.3 Palaute

Metsätilastollinen tietopalvelu kehittää tilastojaan asiakaslähtöisesti. Tilastoihin voidaan tehdä muutoksia sekä sidosryhmäkeskustelujen että suoran asiakaspalautteen perusteella. Voit lähettää tilaston kehittämisehdotuksia asiakaspalautelomakkeella Metlaan tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen tilasto@metla.fi.

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Metsämaan omistus -tilasto perustuu verohallinnon aineistoihin. Verohallinto on viranomainen, jolla on totaaliaineisto koko maan kiinteistöjen omistuksesta ja pinta-aloista. Metlan julkaisemaa tilastoa varten verohallinto on yhdistellyt aineistojaan metsätilakokonaisuuksien tilastoinnin tarpeiden mukaiseksi. Metsälötilasto perustuu verohallinnon metsänhoitomaksuvelvoitteen seurantaan.

Yhteismetsien lukumäärää ja metsämaan pinta-aloja on tilastossa korjattu Maanmittauslaitoksen yhteismetsistä koostamien tietojen perusteella, koska verohallinnon aineistossa osa yhteisetuuksista (esim. kalastuskunnat ja vesijättömaat, koodi 50) on koodattu virheellisesti yhteismetsiin.

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto julkaistaan vuosittain joulukuussa, kun edellisen kalenterivuoden verotus valmistuu marraskuun alussa. Tilasto kuvaa omistustilannetta joulukuun viimeisenä päivänä. Viive kalenterivuoden päättymisestä tilaston julkaisuun on noin 13 kuukautta.

Tilasto julkaistaan Metinfo Metsänomistajapalvelussa ja Metsätilastotiedotteessa sekä suppeammassa muodossa Metsätilastollisessa vuosikirjassa. Metsätilastojen julkistamiskalenteria ylläpidetään Metinfo Tilastopalvelun Internet-sivuilla.

4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

4.1 Ajallinen vertailtavuus

Tilastot ovat ajallisesti vertailukelpoisia.

4.2 Metsätilakokonaisuus- ja metsälötilastot

Metsätilakokonaisuustilastoa voi rajoitetusti verrata verohallituksen maatilalaskennan metsänhoitomaksuvelvollisuustilastoon, jossa metsälöiden lukumäärät ilmoitetaan myös metsämaan pinta-alan mukaisissa kokoluokissa. Metsänhoitomaksuvelvollisuustilasto kattaa maatilat, joissa on metsämaata. Pääsääntöisesti maatilana ei kuitenkaan pidetä alle kahden hehtaarin kiinteistöä, ellei se ole osa maatilana pidettävää suurempaa kokonaisuutta.

Metsänhoitomaksuvelvollisuustilasto laaditaan metsänhoitoyhdistyksittäin, joten saman omistajan kahden tai useamman metsänhoitoyhdistyksen alueella sijaitsevat kiinteistöt kirjautuvat tilastoon erillisinä. Myös puolisoiden erikseen omistamat kiinteistöt luetaan eri yksiköiksi. Tästä johtuen metsänhoitomaksuvelvollisuuteen perustuva tilasto aliarvioi erityisesti suurten kiinteistöjen lukumäärää, ja yliarvioi tilojen lukumäärää pienissä kokoluokissa. Kaikkiaan metsälöitä on huomattavasti enemmän kuin metsätilakokonaisuuksia. Toinen merkittävä ero on se, että metsälöt on sijoitettu sijaintikuntansa mukaiseen metsäkeskukseen.

Metsätilastollisessa vuosikirjassa on julkaistu vuoteen 2009 asti verohallituksen metsänhoitomaksuvelvollisuustilastoon pohjautuvaa yksityismetsälöiden kokoluokittaista lukumäärätaulukkoa.

Metsänhoitomaksuvelvollisuustilastoon perustuvan metsälön ja metsätilakokonaisuuden eroa havainnollistaa oheinen piirros. Kuviossa A ja B ovat avio- tai avopuolisoita, jotka omistavat yhdessä ja erikseen metsäkiinteistöjä kahden metsänhoitoyhdistyksen X ja Y alueella. Lisäksi A:lla on osuus yhtymässä tai kuolinpesässä yhdessä C:n ja D:n kanssa. Metsänhoitomaksuvelvollisuuteen perustuvassa tilastossa metsälöiden lukumäärä on esimerkkitapauksessa neljä, mutta metsätilakokonaisuuksiin perustuvassa tilastossa metsätilakokonaisuuksia on kaksi.


Kuva: Kaksi metsätilakokonaisuutta, neljä metsälöä

4.3 Valtakunnan metsien inventoinnin pinta-alatiedot

Tässä julkaistut metsämaan pinta-alat poikkeavat Metsäntutkimuslaitoksen valtakunnan metsien inventointien (VMI) pohjalta lasketuista metsämaan omistajaryhmittäisistä pinta-alatiedoista. Tärkeimpänä syynä eroihin on se, että verohallinnon maapohjan laatutiedot pohjautuvat vanhoihin veroluokituksiin, jotka päättyivät 1990-luvun alussa, kun taas Metsäntutkimuslaitoksen maapohjan inventointitiedot perustuvat vuosina 2004–2008 tehtyihin maastomittauksiin. Kitumaa -luokan soiden ojitukset ovat lisänneet metsämaan alaa.

Metsämaan kokonaispinta-ala on VMI:n tietojen mukaan 20,1 miljoonaa hehtaaria, kun verohallinnon tiedoista laskettuna vastaavaksi pinta-alaksi saadaan 17,2 miljoonaa hehtaaria. Vastaavasti yksityismetsien metsämaan pinta-ala on VMI:n mukaan 12,1 miljoonaa hehtaaria, kun se verohallinnon tietojen mukaan on 10,5 miljoonaa hehtaaria.

5. Tietojen saatavuus ja selkeys

Metla julkaisee Metsämaan omistus -tilastoa Metsätilastotiedote -sarjassa ja Metsätilastollisessa vuosikirjassa julkistamiskalenterissa ilmoitettuina ajankohtina. Tilastot ilmestyvät myös Metinfo Tilastopalvelussa, josta löytyvät myös kaikkien metsätilastojen laatuselosteet ja muut niihin liittyvät metatiedot.

Yhteystiedot:
Metsätilastollinen tietopalvelu
Metsäntutkimuslaitos
PL 18, 01301 VANTAA
Puhelin: 029 532 5441
Sähköposti: tilasto@metla.fi

Paluu: Metsämaan omistus

Päivitetty: 19.06.2013 / Yrjö Sevola & KSar | Copyright Metla | Palaute