Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Taustatietoa

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

 

Kuva: Metla/Erkki Annila

Kirjallisuus

Annila, E. 1975. The biology of Pissodes validirostris Gyll. (Col., Curculiniodae) and its harmfulness, especially in Scots pine seed orchards. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 85(6): 1-95.

Annila, E. 1977. Control of the pine cone weevil, Pissodes validirostris Gyll. (Coleoptera: Curculionidae) in pine seed orchards. Communicationes Instituti Forestalis Fenniae 90(6): 1-14.

Annila, E. & Nuorteva, M. 1977. Dates of attack and emergence of Ips amitinus Eichh. (Col., Scolytidae) in Finland. Annales Entomologici Fennici 43. s. 28-30.

Annila, E. & Varama, M. 1985. Mäntymittarituhot ja niiden torjunta Jaamankankaalla. Kasvinsuojelulehti 18 (2):34-37.

Barnes, I., Crous, PW., Wingfield, BD. & Wingfield, MJ. 2004. Multigene phylogenies reveal that red band needle blight is caused by two distinct species of Dothistroma, D. septosporum and D. pini. Studies in Mycology 50: 551–565.

Barnes, I., Kirisits, T., Akulov, A., Chhetri, DB., Wingfield, BD., Bulgakov, TS. & Wingfield, MJ. 2008. New host and country records of the Dothistroma needle blight pathogens from Europe and Asia. Forest Pathology 38: 178–195.

Barnes, I., Kirisits, T., Wingfield, MJ. & Wingfield, BD. 2011. Needle blight of pine caused by two species of Dothistroma in Hungary. Forest Pathology 41: 361369.

Butin, H. 1995. Tree Diseases and Disorders. Causes, Biology and Control in Forest and Amenity Trees. Oxford University Press. Oxford. 252 s.

Ehnström, B & Axelsson, R. 2002 Insekts gnag i bark och ved. ArtDatabanken, SLU, Uppsala.

Eidmann, H. & Klingström, A. 1976. Skadegörare i skogen. Centraltryckeriet, Borås.

Hanso, M. & Torva, A. 1975. Okaspuu-nõgihallitus eestis I.1. Herpotrichia juniperi (Duby) Petr. Ökoloogiast ja morfoloogiast. Metsanduslikud uurimused XII.Tallinn.(Blak snow mould in Estonia I. Metsanduslikud uurimused X1I, Tln., lk 262-279. Summary On ecology and morphology of Herpotrichia juniperi (Duby) Petr.

Hantula, J., Kurkela, T., Hendry, S. & Yamaguchi, T. 2009. Morphological measurements and ITS-sequences show that the new alder rust in Europe is conspecific to Melampsoridium hiratsukanum in East Asia. Mycologia 101: 622-631.

Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. 1987. Metsähyönteiset - Lajintuntemus. Helsingin yliopisto, Maatalous- ja metsäeläintieteen laitos. Julkaisuja 12. 90 s.

Heliövaara, K., Mannerkoski, I. & Siitonen, J. 2004. Suomen sarvijäärät. Tremex Press, Helsinki. 374 s.

Heliövaara, K., Peltonen, M., Mannerkoski, I. & Siitonen, J. 1998. Suomen kaarnakuoriaiset (COLEOPTERA: Scolytidae). Helsingin yliopisto, Soveltavan eläintieteen laitos. Julkaisuja 25. 91 s.

Henttonen, H. 1991. Myyrätuhot peltojen metsityksessä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 391. s. 92-99.

Henttonen, H. 1992. Metsämyyrän merkki - kärkisilmun tuhosta jää mäntyyn laatuvika. Metsälehti N:o 7. s. 11.

Henttonen, H. 1993. Myyrätorjunnan nykynäkymiä. Julkaisussa: Kurkela, T. & Lipponen, K. (toim.). Metsänsuojelututkimuksen tuloksia. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 460. s. 13 - 17.

Henttonen, H. & Niemimaa, J. 1993. Karkottaa myyrät ja hajoaa luontoon - uudet taimisuojat METLAn testissä. Metsälehti N:o 4. s. 24.

Holopainen, J. & Soikkeli, S. 1984. Occurence of Cinara pini (Homoptera, Lachnidae) in Scots pine (Pinus sylvestris) seedlings with disturbed growth. Annales Entomologici Fennici 50, 108-110 s.

Huotari, N. 2012. Tuhkan käyttö metsälannoitteena. 47 s.

Hytönen, J. & Wall, A.  2006.  Foliar colour as indicator of nutrient status of Scots pine (Pinus sylvestris L.) on peatlands. Forest Ecology and Management 237 (1-3): 153-163.

Hyvärinen, A., Jukola-Sulonen, E-L, Mikkelä, H. & Nieminen, T. 1993. Metsäluonto ja ilmansaasteet. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 446. 221 s.

Jalkanen, R. & Kurkela, T. 1984. Männynversoruosteen aiheuttamat vauriot ja varhaiset pituuskasvutappiot. Folia Forestalia 587. 15 s.

Jalkanen, R. 1988. Kovia kokeneet pohjoisen puut. Teollisuuden metsäviesti N:o 1.

Jauhiainen, H. 1996 Lapin rinteillä punainen vyö. Metsälehti 21b: 42-43.

Jukka, L. (toim.) 1988. Metsänterveysopas - metsätuhot ja niiden torjunta. 168 s.

Juutinen, P. & Varama, M. 1986. Ruskean mäntypistiäisen (Neodiprion sertifer) esiintyminen Suomessa vuosina 1966-83. Folia Forestalia 662. 39 s.

Kainulainen, E., Wulff, A. & Holopainen, J. 1987. Oksakirvojen esiintyminen ilman epäpuhtauksille altistetuissa kuusen taimissa. Aquilo Ser. Botanica Tom 25, 48-53 s.

Kaitera, J., Aalto, T. & Jalkanen, R. 1994. Effect of resin-top disease caused by Peridermium pini on the volume and value of Pinus sylvestris saw timber and pulpwood. Scandinavian Journal of Forest Research, 9:376-381.

Kara, K. 1976. Männyn sieni- ja hyönteistuhot. KOP:n kuukausikatsaus B-painos n:o 24.

Koponen, M. 1980. Distribution of Ips amitinus (Eichhoff) (Coleoptera, Scolytidae) in Finland in 1974-1979. Notulae Entomologicae 60. 223-225 s.

Korhonen, K-M., Teivainen, T., Kaikusalo, A., Kananen, A. & Kuhlman, E. 1983. Lapinmyyrän aiheuttamien tuhojen esiintyminen Pohjois-Suomen mäntymetsissä huippuvuoden 1987 jälkeen. Folia Forestalia 572. 18 s.

Korhonen, K.T., Ihalainen, A., Miina, J., Saksa, T. & Viiri, H. 2010. Metsänuudistamisen tila Suomessa VMI10:n aineistojen perusteella. Metsätieteen aikakauskirja 4: 425-478.

Kowalski, T. & O. Holdenrieder. 2009a. Pathogenicity of Chalara fraxinea. Forest Pathology 39 (1):1-7.

Kowalski, T. & O. Holdenrieder. 2009b. The teleomorph of Chalara fraxinea, the causal agent of ash dieback. Forest Pathology 39 (5): 304-308.

Kurkela, T. 1994. Metsän taudit - metsäpatologian perusteet. Otatieto Oy. ISBN 951-672-189-3. 324 s.

Kurkela, T., Hanso, M. & Hantula, J. 1999. Differentiating characteristics between Melampsoridium rusts infecting birch and alder leaves. Mycologia 91: 987-992.

Kärenlampi, L. 1990. Maaekosysteemit vaarassa - uhkat ilmakehästä. Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys r.y. ISBN 952-90-2157-7. 111 s.

Leith, I.D. & Fowler, D. 1987. Urban distribution of Rhytisma acerinum (Pers.) Fries (tar spot) on sycamore. New Phytologist 108: 175-181.

Lilja, A., Hantula, J., Rytkönen, A., Müller, M., Parikka, P., Pouttu, A. & Kurkela, T. 2010. Vieras- ja tulokaslajit tautien aiheuttajina metsäpuilla. Metsätieteen aikakauskirja 3: 283-301.

Löyttyniemi, K. & Lääperi, A. 1988. Hirvi ja metsätalous. Helsingin yliopisto, Maatalous- ja metsäeläintieteen laitos. Julkaisuja 13. 56 s.

Manion, P. D. 1991. Tree disease concepts. 2nd ed. Prentice-Hall, Englewood Cliffs, New Jersey. 402 s.

Mikkola, K., Jalas, I. & Peltonen, O. 1985. Suomen Perhoset Mittarit 1. Suomen perhostutkijain seura. Tampere.

Mikkola, K., Jalas, I. & Peltonen, O. 1989. Suomen Perhoset Mittarit 2. Suomen perhostutkijain seura, Recalmed. Hanko.

Mougou, A., Dutech, C. & Desprez-Loustau, M-L. 2008. New insight into the identity and origin of the causal agent of oak powdery mildew in Europe. Forest Pathology 38: 275-287.

Müller, MM., Hantula, J. & Vuorinen, M. 2009. First observations of Mycosphaerella pini on Scots pine in Finland. Plant Disease 93: 322.

Mälkönen, E. & Sivula, H. 1994. Suomen metsien kunto. Metsien terveydentilan tutkimusohjelman väliraportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 527. 287 s.

Nef, L. & Perrin, R. 1999. Damaging Agents in European Forest Nurseries. Practical Handbook. European Communities, Italy.

Niemelä, T. 2005. Käävät - puiden sienet. Norrlinia 13. 320 s.

Nuorteva, M. 1982. Metsätuholaiset. 91 s.

Nuorteva, M. 1999. Metsähyönteisten maailmasta. 112 s.

Nuorteva, M. & Nuorteva, H. 2007. Hävinneeksi luokitellun koivutuholaisen, pulskamailapistiäisen massaesiintymä Ylämaalla. Metsätieteen aikakauskirja 313-316.

Pappinen, A. 1994. Koivunruskotäpläkärpänen. Kasvinsuojelulehti Vol. 27, nro. 4. s. 116-117.

Pettersson, B. & Samuelsson, H. 1995. Skador på barrträd. 304 s.

Petäistö, R.-L. 2006. Botrytis cinerea and Norway spruce seedlings in cold storage. Baltic Forestry 12(1): 24-33.

Petäistö, R.-L. 2008. Kuusen talvituhotutkimuksia - männyntalvihometta tavattu myös kuusella. Taimiuutiset 2: 11-13.

Petäistö, R.-L. 2008. Infection of Norway spruce container seedlings by Gremmeniella abietina. Forest Pathology 38: 1-15.

Petäistö, R.-L. & Heinonen, J. 2003. Conidial dispersal of Gremmeniella abietina: climatic and microclimatic factors. Forest Pathology 33(6): 353-373.

Petäistö, R.-L., Heiskanen, J. & Pulkkinen, A. 2004. Susceptibility of Norway spruce seedlings to gray mold in the greenhouse during the first growing season. Scandinavian Journal of Forest Research 19(1): 30-37.

Phillips, D. H. & Burdekin, D. A. 1992. Diseases of Forest and Ornamental Trees. The Macmillan Press Ltd. London. 581 s.

Pienmunne, E. & Nummi, P. 1995. Vahinkoselkärankaiset. Helsingin yliopisto, Soveltavan eläintieteen laitos. Julkaisuja 22. 61 s.

Piri, T., Korhonen, K. & Sairanen, A. 1990. Occurrence of Heterobasidion annosum in pure and mixed stands in Southern Finland. Scandinavian Journal of Forest Research. 5:113-125.

Poteri, M. (toim.) 1999. Taimituho-opas. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 737. 128 s.

Pouttu, A. & Annila, E. 2010. Kirjanpainajalla kaksi sukupolvea kesällä 2010. Metsätieteen aikakauskirja 4: 521-523.

Raitio, H. 1985. Hallavauriot männyllä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 184, s. 25-34.

Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.). 2001. Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 431 s.

Reinikainen, A., Veijalainen, H. & Nousiainen, H. 1998. Puiden ravinnepuutokset – metsänkasvattajan ravinneopas. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 688. 44 s.

Roll-Hansen F. & Roll-Hansen H. 1981. Melampsoridium on Alnus in Europe. M. alni conspecific with M. betulinum. Eur J For Pathol 11: 77–87.

Ryman, S. & Holmåsen, I. 1987. Suomen ja Pohjolan sienet. WSOY. Juva. 718 s.

Saalas, U. 1949. Suomen metsähyönteiset. 719 s.

Sandhall, Å. 1991. Ötökät. Suomen oloihin soveltanut Jani Kaaro. 287 s.

Schwenke, W. 1974. Die Forstschädlinge Europas. 2 band. Käfer

Schwenke, W. 1982. Die Forstschädlinge Europas. 4 band. Hautflügler und Zweiflügler

Schulman, E. 1992. Ruskotäpläkärpänen, ikävä yllätys koivun viljelijälle. Tehdaspuu, nro: 2. s. 22-23.

Seppänen, E. J. 1954. Suomen eläimet 8. Suomen suurperhostoukkien ravintokasvit. WSOY, Porvoo-Helsinki.

Takamatsu, S. 2013. Origin and evolution of the powdery mildews (Ascomycota, Erysiphales). Mycoscience 54: 75-86.

Tikkanen, E. 1995. Kuolan saastepäästöt Lapin metsien rasitteena. Itä-Lapin metsävaurioprojektin loppuraportti. Gummerrus. Jyväskylä. 232 s.

Tomminen, J. & Nuorteva, M. 1987. Mäntyankeroinen. Helsingin yliopisto, Maatalous- ja metsäeläintieteen laitos. Julkaisuja 11. 18 s.

Uotila, A. & Kankaanhuhta, V. 1999. Metsätuhojen tunnistus ja torjunta. Metsälehti kustannus. 215 s.

Valle, K.J. 1946. Suomen eläimet 5. Suurperhoset IV Mittarit. WSOY, Porvoo-Helsinki.

Viitasaari, M. 1982. Sahapistiäiset 2 - Xyeloidea ja Megalodontoidea. Helsingin yliopisto, Maatalous- ja metsäeläintieteen laitos. Julkaisuja 5. 72 s.

Viitasaari, M. 1990. Sahapistiäiset 5 - Argidae, Blasticotomidae ja Cimbicidae. Helsingin yliopisto, Maatalous- ja metsäeläintieteen laitos. Julkaisuja 15. 80 s.

Viitasaari, M. & Varama, M. 1987. Sahapistiäiset 4 - Havupistiäiset (Diprionidae). Helsingin yliopisto, Maatalous- ja metsäeläintieteen laitos. Julkaisuja 10. 79 s.

Päivitetty: 12.04.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute