MetINFO - Metsien terveys

Kuva: Metla/Erkki Annila

Kirjallisuus

1. Annila, E. 1975. The biology of Pissodes validirostris Gyll. (Col., Curculiniodae) and its harmfulness, especially in Scots pine seed orchards. Commun. Inst. Forest. Fenn. 85(6): 1-95.
2. Annila, E. 1977. Control of the pine cone weevil, Pissodes validirostris Gyll. (Coleoptera: Curculionidae) in pine seed orchards. Commun. Inst. Forest. Fenn. 90(6): 1-14.
3. Annila, E. & Nuorteva, M. 1977. Dates of attack and emergence of Ips amitinus Eichh. (Col., Scolytidae) in Finland. Ann. Ent. Fenn. 43. s. 28-30.
4. Annila, E. & Varama, M. 1985. Mäntymittarituhot ja niiden torjunta Jaamankankaalla. Kasvinsuojelulehti 18 (2):34-37.
5. Butin, H. 1995. Tree Diseases and Disorders. Causes, Biology and Control in Forest and Amenity Trees. Oxford University Press. Oxford. 252 s.
6. Ehnström, B & Axelsson, R. 2002 Insekts gnag i bark och ved. ArtDatabanken, SLU, Uppsala.
7. Eidmann, H. & Klingström, A. 1976. Skadegörare i skogen. Centraltryckeriet, Borås.
8. Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. 1987. Metsähyönteiset - Lajintuntemus. Helsingin yliopisto, Maatalous- ja metsäeläintieteen laitos, Julkaisuja 12. 90 s.
9. Heliövaara, K., Mannerkoski, I. & Siitonen, J. 2004. Suomen sarvijäärät. Tremex Press, Helsinki. 374 s.
10. Heliövaara, K., Peltonen, M., Mannerkoski, I. & Siitonen, J. 1998. Suomen kaarnakuoriaiset (COLEOPTERA: Scolytidae). Helsingin yliopisto. Soveltavan eläintieteen laitos, Julkaisuja 25. 91 s.
11. Henttonen, H. 1991. Myyrätuhot peltojen metsityksessä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 391. s. 92-99.
12. Henttonen, H. 1992. Metsämyyrän merkki - kärkisilmun tuhosta jää mäntyyn laatuvika. Metsälehti N:o 7. s. 11.
13. Henttonen, H. 1993. Myyrätorjunnan nykynäkymiä. Julkaisussa: Kurkela, T. & Lipponen, K. (toim.). Metsänsuojelututkimuksen tuloksia. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 460. s. 13 - 17.
14. Henttonen, H. & Niemimaa, J. 1993. Karkottaa myyrät ja hajoaa luontoon - uudet taimisuojat METLAn testissä. Metsälehti N:o 4. s. 24.
15. Holopainen, J. & Soikkeli, S. 1984. Occurence of Cinara pini (Homoptera, Lachnidae) in Scots pine (Pinus sylvestris) seedlings with disturbed growth. Annales Entomologici Fennici 50, 108-110 s.
16. Hyvärinen, A., Jukola-Sulonen, E-L, Mikkelä, H. & Nieminen, T. 1993. Metsäluonto ja ilmansaasteet. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 446. 221 s.
17. Jalkanen, R. & Kurkela, T. 1984. Männynversoruosteen aiheuttamat vauriot ja varhaiset pituuskasvutappiot. Folia Forestalia 587, 15 s.
18. Jalkanen, R. 1988. Kovia kokeneet pohjoisen puut. Teollisuuden metsäviesti N:o 1.
19. Jauhiainen, H. 1996 Lapin rinteillä punainen vyö. Metsälehti 21b: 42-43.
20. Jukka, L. (toim.) 1988. Metsänterveysopas - metsätuhot ja niiden torjunta. 168 s.
21. Juutinen, P. & Varama, M. 1986. Ruskean mäntypistiäisen (Neodiprion sertifer) esiintyminen Suomessa vuosina 1966-83. Folia Forestalia 662. 39 s.
22. Kainulainen, E., Wulff, A., Holopainen, J. 1987. Oksakirvojen esiintyminen ilman epäpuhtauksille altistetuissa kuusen taimissa. Aquilo Ser. Botanica Tom 25, 48-53 s.
23. Kaitera, J., Aalto, T. & Jalkanen, R. 1994. Effect of resin-top disease caused by Peridermium pini on the volume and value of Pinus sylvestris saw timber and pulpwood. Scandinavian Journal of Forest Research, 9:376-381.
24. Kara, K. 1976. Männyn sieni- ja hyönteistuhot. KOP:n kuukausikatsaus B-painos n:o 24.
25. Koponen, M. 1980. Distribution of Ips amitinus (Eichhoff) (Coleoptera, Scolytidae) in Finland in 1974-1979. Notulae Entomologicae 60. 223-225 s.
26. Korhonen, K-M., Teivainen, T., Kaikusalo, A., Kananen, A. ja Kuhlman, E. 1983. Lapinmyyrän aiheuttamien tuhojen esiintyminen Pohjois-Suomen mäntymetsissä huippuvuoden 1987 jälkeen. Folia Forestalia 572. 18 s.
27. Kowalski, T., ja O. Holdenrieder. 2009a. Pathogenicity of Chalara fraxinea. Forest Pathology 39 (1):1-7.
28. Kowalski, T., ja O. Holdenrieder. 2009b. The teleomorph of Chalara fraxinea, the causal agent of ash dieback. Forest Pathology 39 (5): 304-308.
29. Kurkela, T. 1994. Metsän taudit - metsäpatologian perusteet. Otatieto Oy. ISBN 951-672-189-3. 324 s.
30. Kärenlampi, L. 1990. Maaekosysteemit vaarassa - uhkat ilmakehästä. Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys r.y. ISBN 952-90-2157-7. 111 s.
31. Löyttyniemi, K. & Lääperi, A. 1988. Hirvi ja metsätalous. Helsingin yliopisto, Maatalous- ja metsäeläintieteen laitos, Julkaisuja 13. 56 s.
32. Manion, P. D. 1991. Tree disease concepts. 2nd ed. Prentice-Hall, Englewood Cliffs, New Jersey. 402 s.
33. Mikkola, K., Jalas, I. & Peltonen, O. 1985 Suomen Perhoset Mittarit 1. Suomen perhostutkijain seura. Tampere.
34. Mikkola, K., Jalas, I. & Peltonen, O. 1989 Suomen Perhoset Mittarit 2. Suomen perhostutkijain seura, Recalmed. Hanko
35. Mälkönen, E. & Sivula, H. 1994. Suomen metsien kunto. Metsien terveydentilan tutkimusohjelman väliraportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 527. 287 s.
36. Niemelä, T. 2005. Käävät - puiden sienet. Norrlinia 13. 320 s.
37. Nuorteva, M. 1982. Metsätuholaiset. 91 s.
38. Nuorteva, M. 1999. Metsähyönteisten maailmasta. 112 s.
39. Nuorteva, M. & Nuorteva, H. 2007. Hävinneeksi luokitellun koivutuholaisen, pulskamailapistiäisen massaesiintymä Ylämaalla. Metsätieteen aikakauskirja 313-316.
40. Pappinen, A. 1994. Koivunruskotäpläkärpänen. Kasvinsuojelulehti Vol. 27, nro. 4. s. 116-117.
41. Pettersson, B. & Samuelsson, H. 1995. Skador på barrträd. 304 s.
42. Phillips, D. H. & Burdekin, D. A. 1992. Diseases of Forest and Ornamental Trees. The Macmillan Press Ltd. London. 581 s.
43. Pienmunne, E. & Nummi, P. 1995. Vahinkoselkärankaiset. Helsingin yliopisto, Soveltavan eläintieteen laitos, Julkaisuja 22. 61 s.
44. Piri, T., Korhonen, K. & Sairanen, A. 1990. Occurrence of Heterobasidion annosum in pure and mixed stands in Southern Finland. Scandinavian Journal of Forest Research. 5:113-125.
45. Poteri, M. (toim.) 1999. Taimituho-opas. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 737. 128 s.
46. Raitio, H. 1985. Hallavauriot männyllä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 184, s. 25-34.
47. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.). 2001. Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 431 s.
48. Ryman, S. & Holmåsen, I. 1987. Suomen ja Pohjolan sienet. WSOY. Juva. 718 s.
49. Saalas, U. 1949. Suomen metsähyönteiset. 719 s.
50. Sandhall, Å. 1991. Ötökät. Suomen oloihin soveltanut Jani Kaaro. 287 s.
51. Schwenke, W. 1974. Die Forstschädlinge Europas. 2 band. Käfer
52. Schwenke, W. 1982. Die Forstschädlinge Europas. 4 band. Hautflügler und Zweiflügler
53. Schulman, E. 1992. Ruskotäpläkärpänen, ikävä yllätys koivun viljelijälle. Tehdaspuu, nro: 2. s. 22-23.
54. Seppänen, E. J. 1954. Suomen eläimet 8. Suomen suurperhostoukkien ravintokasvit. WSOY, Porvoo-Helsinki.
55. Tikkanen, E. 1995. Kuolan saastepäästöt Lapin metsien rasitteena. Itä-Lapin metsävaurioprojektin loppuraportti. Gummerrus. Jyväskylä. 232 s.
56. Tomminen, J. & Nuorteva, M. 1987. Mäntyankeroinen. Helsingin yliopisto, Maatalous- ja metsäeläintieteen laitos, Julkaisuja 11. 18 s.
57. Uotila, A. & Kankaanhuhta, V. 1999. Metsätuhojen tunnistus ja torjunta. Metsälehti kustannus. 215 s.
58. Valle, K. J. 1946. Suomen eläimet 5. Suurperhoset IV Mittarit. WSOY, Porvoo-Helsinki.
59. Viitasaari, M. 1982. Sahapistiäiset 2 - Xyeloidea ja Megalodontoidea. Helsingin yliopisto, Maatalous- ja metsäeläintieteen laitos, Julkaisuja 5. 72 s.
60. Viitasaari, M. 1990. Sahapistiäiset 5 - Argidae, Blasticotomidae ja Cimbicidae. Helsingin yliopisto, Maatalous- ja metsäeläintieteen laitos, Julkaisuja 15. 80 s.
61. Viitasaari, M. & Varama, M. 1987. Sahapistiäiset 4 - Havupistiäiset (Diprionidae). Helsingin yliopisto, Maatalous- ja metsäeläintieteen laitos, Julkaisuja 10. 79 s.