Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Raskasmetallilaskeuma

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

Kuva: Metla/Erkki Oksanen

Raskasmetalli- ja typpilaskeuma Suomessa

– kartoitus sammalten pitoisuuksien perusteella 1985–2010

 

 

 


Tuloksia
| Laskeumakartat | Tiedotteet

SAMMALTEN RASKASMETALLIPITOISUUKSISTA SUOMESSA VUOSINA 1985-2010

Useimpien kartoituksissa mukana olevien raskasmetallien pitoisuudet sammalissa ovat laskeneet Suomessa vuosien 1985 ja 2010 välillä selvästi. Pitoisuuksien lasku oli voimakkainta 1990-luvulla päästöjen vähennystoimista johtuen. Senkin jälkeen keskimääräiset pitoisuudet ovat jonkin verran alentuneet. Koko seurantajaksolla voimakkainta on ollut lyijyn, kadmiumin ja vanadiinin pitoisuuksien lasku. Näiden helposti ilmassa leviävien metallien pitoisuudet ovat laskeneet melko tasaisesti koko Suomessa. Lyijypitoisuuksien aleneminen johtuu pääasiassa siirtymisestä lyijyttömän bensiinin käyttöön 1990-luvun alussa. Kuparin, kromin, sinkin ja raudan pitoisuudet ovat pienentyneet seurantajaksolla erityisesti suurimpien päästölähteiden ympäristössä. Nikkelin keskimääräisissä pitoisuuksissa ei ole sen sijaan tapahtunut merkittävää alenemista johtuen Kuolan päästöjen vaikutuksista nikkelilaskeumaan Lapissa. Sammalten arseeni- ja elohopeapitoisuus mitattiin ensimmäisen kerran vuonna 1995. Arseenin pitoisuudet ovat laskeneet selvimmin Etelä- ja Keski-Suomessa. Elohopean pitoisuudet olivat jo vuonna 1995 koko Suomessa alhaisia eikä niissä ole tapahtunut vuoteen 2010 mennessä merkittävää alenemista.

Suomessa sijaitsevien suurimpien päästölähteiden aiheuttama raskasmetallikuormitus on vähentynyt sammalten pitoisuuksien perusteella tarkastelujaksolla. Esimerkiksi kupari- ja nikkelikuormitus Harjavallan ympäristössä ja kromikuormitus Tornion ympäristössä ovat vähentyneet huomattavasti ja kuormitusten vaikutusalueet ovat supistuneet. Uusiakin merkittäviä päästölähteitä on ilmaantunut kuten Talvivaaran kaivos. Useimpien tutkittujen metallien pitoisuudet ovat korkeimmat Etelä-Suomessa ja pitoisuudet vähenevät kohti pohjoista. Alueelliset erot johtuvat teollisuuden ja liikenteen päästöjen määrien vaihteluista ja kaukokulkeuman vaikutuksesta. Luoteis-Lappi on raskasmetallien laskeuman suhteen Suomen puhtainta aluetta. Kaukokulkeuman vaikutus Suomen raskasmetallilaskeumaan on yleisesti ottaen myös vähentynyt. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin Kuolan kaivosteollisuuden päästöjen kulkeutuminen Lappiin. Sulatoista tulee Suomen puolelle ennen kaikkea nikkeliä ja kuparia. Kuolan päästöjen vaikutus sammalten nikkeli- ja kuparipitoisuuksiin Lapissa on vaihdellut kartoitusvuosina vallitsevista tuulista ja sulattojen tuotantoasteesta riippuen. Vuosina 2005 ja 2010 etenkin nikkelipitoisuudet nousivat aikaisempiin kartoituksiin nähden Inarin kunnan itäosissa.

Useimpien raskasmetallien pitoisuudet ovat Suomessa muiden Pohjoismaiden, Baltian maiden ja Skotlannin ohella alhaisimpia Euroopassa. Raskasmetallilaskeuman vähenemistä on ohjannut tiukentunut lainsäädäntö ja sen myötä sovellettu uusi teknologia. Samansuuntainen kehitys on ollut nähtävissä myös muualla Euroopassa, mikä on vähentänyt raskasmetallien kaukokulkeumaa Suomeen. Tarkempaa tietoa tutkittujen raskasmetallien päästölähteistä, vaikutuksista ympäristöön ja pitoisuuksista sammalissa on esitetty eri raskasmetalleja käsittelevissä osioissa.

Kartoitusten tavoitteena on ollut saada yleiskuva raskasmetallien laskeumasta Suomessa. Koska havaintoverkosto on suhteellisen harva pienten päästölähteiden vaikutus sammalten raskasmetallipitoisuuksiin ei välttämättä näy karttakuvilla ellei päästölähde ole sattunut lähelle sammalten keruupaikkaa. Toisaalta karttojen interpolointiohjelmasta johtuen suurimpien päästölähteiden vaikutusalue saattaa näkyä todellisuutta suurempina. Kartoissa on eri raskasmetallien osalta käytetty samaa väriasteikkoa kuin eurooppalaisessa kartoituksessa (Harmens ym. 2008). Kartat sammalten raskasmetallipitoisuuksista antavat siis suhteellisen kuvan eri raskasmetallien laskeumasta Suomessa. Vihreä väri merkitsee kuitenkin sitä, että ko. metallin laskeuma on alhainen, keltainen ja oranssi väri, että laskeuma on kohtalaisen suuri ja punainen väri puolestaan, että laskeuma on huomattavan korkea. Punainen väri ei vielä välttämättä tarkoita sitä, että laskeumasta olisi merkittävää terveydellistä haittaa ihmisille. Korkeimpien pitoisuuksien alueella on kuitenkin yleensä jokin suuri päästölähde, jonka läheisyydessä laskeuma voi nousta niin korkeaksi, että siitä on jo haittavaikutuksia ympäristölle.

Taulukko 1. Raskasmetallien keskimääräiset pitoisuudet sekä minimi- ja maksimipitoisuudet sammalissa Suomessa vuosina 1985, 1990, 1995, 2000, 2005 ja 2010. Pitoisuudet ilmoitettu mg/kg.

    As Cd Cr Cu Fe Hg Ni Pb V Zn  
1985 Keskiarvo - 0.37 1.49 5.99 379 - 2.24 15.50 4.76 38.10  
  Minimi - 0.03 0.22 1.64 86 - 0.58 2.07 0.28 16.50  
  Maksimi - 1.46 23.80 223.00 2080 - 79.70 49.90 42.70 107.00  
1990 Keskiarvo - 0.28 1.59 5.98 405 - 1.97 10.20 3.48 36.50  
  Minimi - 0.04 <0.05 1.66 91 - 0.57 1.70 1.25 18.60  
  Maksimi - 0.97 15.30 260.00 3120 - 47.30 31.80 13.71 126.00  
1995 Keskiarvo 0.26 0.18 1.54 5.28 331 0.053 1.94 6.22 2.39 38.40  
  Minimi <0.10 0.03 0.57 1.73 64 0.017 0.54 1.07 0.59 17.50  
  Maksimi 1.07 0.67 15.20 144.00 3150 0.150 29.30 19.30 9.07 137.00  
2000 Keskiarvo 0.19 0.12 1.25 3.96 259 0.048 1.83 3.37 1.45 28.80  
  Minimi <0.10 0.01 0.34 1.26 51 0.014 0.46 0.65 0.17 11.50  
  Maksimi 0.81 0.42 9.20 67.70 1950 0.180 68.80 10.00 7.54 88.00  
2005 Keskiarvo 0.12 0.15 1.13 4.11 236 0.044 1.87 2.96 1.43 32.92  
  Minimi <0.10 0.03 0.32 1.65 56 0.017 0.58 0.38 0.25 14.40  
  Maksimi 0.45 0.40 11.40 24.90 2460 0.112 46.60 11.30 11.11 95.00  
2010* Keskiarvo 0.11 0.12 0.97 5.03 243 0.042 2.51 2.05 1.09 31.01  
  Minimi <0.10 0.03 0.34 0.74 53 0.016 0.42 0.40 0.32 11.50  
  Maksimi 1.21 0.44 13.99 55.06 2230 0.119 88.19 6.57 14.20 102.0  

2010* Huom! Vuonna 2010 näytteet kerättiin Etelä- ja Keski-Suomesta ja osasta Lappia eri verkostolta (VMI11) kuin aikaisemmin (VMI8).


Alkuun

Laskeumakartat

Kadmium (Cd) Kupari (Cu) Kromi (Cr) Rauta (Fe)
Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Vanadiini (V) Sinkki (Zn)
Arseeni (As) Elohopea (Hg) Typpi (N)

Alkuun

Tiedotteet

12.09.2012 Raskasmetalli- ja typpilaskeuma vähentynyt Suomessa
27.02.2008 Raskasmetallilaskeuma lisääntynyt Itä-Lapissa
12.12.2001 Ympäristön raskasmetallipitoisuudet pienentyneet Suomessa
14.11.1996 Raskasmetallilaskeuma pienentynyt


Viitelähteet

Päivitetty: 14.06.2013 /Jkar | Copyright Metla | Palaute