Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Raskasmetallilaskeuma

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

 

Kuva: Metla/Erkki Oksanen

Raskasmetalli- ja typpilaskeuma Suomessa

– kartoitus sammalten pitoisuuksien perusteella 1985–2010

 

 

 


KERROSSAMMAL JA SEINÄSAMMAL

Metsäkerrossammal (Hylocomium splendens (Hedw.) Schimp.) kuuluu lehtisammaliin. Se on nimensä mukaisesti selvästi kerroksellinen siten, että edellisen vuoden kasvun päälle kasvaa aina uusi vuosikasvu. Vihreitä vuosikasvuja on yleensä 3 - 4 kpl, tyviosat ovat ruskettuneita. Kerrossammal on yleinen koko maassa. Sitä kasvaa runsaimmin kuusivaltaisilla tuoreilla kankailla, mutta myös kuivahkoilla kankailla, lehtomaisissa metsissä ja rämeillä. Se viihtyy parhaiten varjoisilla paikoilla. Runsaimpana se esiintyy Kainuussa ja Koillismaalla yli 100-vuotiaissa metsissä, missä kasvuolot ovat sille erityisen suotuisia. Parhailla kasvupaikoilla se muodostaa laajoja yhtenäisiä kasvustoja. Kerrossammal on selvästi taantunut viimeisten 50 vuoden kuluessa suuressa osassa Suomea (Reinikainen ym. 2000). Taantumiseen on useita eri syitä. Suurin syy lienee erilaiset metsien käsittelyt - metsien hakkuut, ojitukset ja lannoitukset. Kerrossammal ei siedä liiallista auringonpaistetta ja kuivuutta. Se on myös herkkä ilman epäpuhtauksille.

Kerrossammal
Seinäsammal
Kuvat: Erkki Oksanen


Seinäsammal (Pleurozium schreberi (Willd. ex Brid.) Mitt.), joka kuuluu myös lehtisammaliin, on Suomen yleisin sammallaji. Seinäsammaleella on punertava varsi, josta haarautuu sulkamaisesti sivuversoja. Se viihtyy parhaiten kuivahkoilla ja kuivilla kankailla, joissa maaperä on suhteellisen hapan. Pohjois-Suomessa sitä esiintyy runsaasti myös tuoreilla kankailla. Sitä kasvaa yleisesti myös rämeillä, kallioilla ja kivien päällä. Seinäsammalta on kaikenikäisissä metsissä, mutta parhaiten se viihtyy varttuneissa metsissä valoisissa aukkopaikoissa. Seinäsammal sietää paremmin auringonvaloa kuin kerrossammal. Seinäsammalen esiintymisessä ei ole tapahtunut viimeisten 50 vuoden kuluessa suuria muutoksia (Reinikainen ym. 2000). Etelä-Suomen turvemailla se on jopa runsastunut ojitusten myötä.

Lisätietoja:

  • Ulvinen, T., Syrjänen, K. & Anttila, S. 2002. Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus. Suomen ympäristö 560. 354 s.
  • Reinikainen, A., Mäkipää, R., Vanha-Majamaa, I. & Hotanen, J.-P. 2000. Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa. Tammi. ss. 248-253.
Päivitetty: 20.08.2012 /Jkar | Copyright Metla | Palaute