Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Raskasmetallilaskeuma

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

Kuvat: Metla/Erkki Oksanen

Raskasmetalli- ja typpilaskeuma Suomessa

– kartoitus sammalten pitoisuuksien perusteella 1985–2010

 

 

 


Sinkki ( Zn )


1. Yleistä

Sinkki on sinertävänharmaa, kiiltävä metalli, jota esiintyy monissa mineraaleissa kuten sinkkivälkkeessä ja sinkkisälvässä. Sitä valmistetaan sinkkivälkkeestä rikastamalla. Sinkki on ihmiselle erittäin tärkeä hivenaine, mutta suurina määrinä myrkyllinen. Ihmisellä pääosa sinkistä on sitoutunut lukuisiin entsyymeihin, jotka säätelevät mm. kasvua, kudosten uusiutumista ja monien hormonien (insuliini, testosteroni ym.) toimintaa. Sinkkiä tarvitaan myös mm. valkosolujen tuotannossa sekä vitamiinien ja rasvahappojen aineenvaihdunnassa.

2. Päästölähteistä

Sinkkiä ja erilaisia sinkkiyhdisteitä käytetään mm. teräksen galvanointiin, maalien ja pigmenttien valmistukseen, kumin vulkanoinnissa, akuissa ja paristoissa ja erilaisiin metalliseoksiin kuten messinki, pronssi ja uushopea. Sinkin päästöt ilmaan vähenivät Suomessa vuosien 1990-2000 välillä 570 tonnista 70 tonniin. Vuoden 2000 jälkeen päästöt ovat kuitenkin kasvaneet yli 100 tonniin vuodessa. Vuonna 2008 päästöarvioissa tapahtui selvä nousu aikaisempiin vuosiin nähden, mutta se johtui siitä, että päästöarvoihin otettiin mukaan myös liikenteestä aiheutuvat päästöt (www.ymparisto.fi). Vuonna 2010 päästöt olivat 160 tonnia, josta liikenteen päästöjen osuus oli 24 tonnia. Suurimpia päästölähteitä ovat energiantuotantolaitokset, liikenne ja metalliteollisuus. Suurin yksittäinen sinkin päästölähde on ollut pitkään Kokkolassa sijaitseva sinkkitehdas, mutta sen päästöt ovat vähentyneet tehostuneiden päästövähennysten vuoksi murto-osaan 1990-luvun alkupuolen päästöistä.

3. Sammalten sinkkipitoisuuksista Suomessa ja muualla Euroopassa

Sammalten keskimääräinen sinkkipitoisuus Suomessa oli vuosina 1985 - 1995 lähes 40 mg/kg, mutta on sen jälkeen laskenut noin 30 mg:n tasolle. Pitoisuudet ovat olleet Etelä- ja Keski-Suomessa jonkin verran korkeampia kuin Pohjois-Suomessa. Mitään suuria sinkin päästölähteitä ei sammalten pitoisuuksien perusteella ole erotettavissa. Sinkki on sammalille välttämätön alkuaine, jonka pitoisuuksien vaihtelu on yleensä vähäisempää kuin monien muiden raskasmetallien. Sammalet saavat sinkkiä todennäköisesti myös muualta kuin ilmasta käsin, mm. maaperän pölystä.

Vuoden 2005 kartoituksessa sammalten sinkkipitoisuus oli suurimmassa osassa Eurooppaa alle 40 mg/kg. Keskimääräistä korkeampia pitoisuuksia (yli 80 mg/kg) todettiin paikoitellen mm. Belgiassa, Saksassa, ja monissa Itä-Euroopan maissa (Spatial and temporal trends in heavy metal accumulation in mosses in Europe (1990-2005)).

 

Laskeumakartta

 

Päivitetty: 16.10.2013 /Jkar | Copyright Metla | Palaute