Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Raskasmetallilaskeuma

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

Kuvat: Metla/Erkki Oksanen

Raskasmetalli- ja typpilaskeuma Suomessa

– kartoitus sammalten pitoisuuksien perusteella 1985–2010

 

 

 

 

Rauta ( Fe )


1. Yleistä

Rauta on maankuoren yleisimpiä alkuaineita. Se esiintyy pääasiassa happeen tai rikkiin sitoutuneena muodostaen useita yleisiä mineraaleja kuten rikkikiisu eli pyriitti (FeS2), magnetiitti (Fe3O4) ja hematiitti (Fe2O3). Puhtaana rauta on hopeanväristä, kiiltävää ja pehmeää metallia. Rautaa sisältävät metalliseokset ovat kuitenkin yleensä kovia.

Rauta ei ole ympäristön kannalta erityisen vaarallinen raskasmetalli. Se on välttämätön hivenaine ihmisille ja kaikille muillekin eläville organismeille. Ihminen tarvitsee rautaa veren punasoluissa hemoglobiinin valmistukseen. Hemoglobiini kuljettaa verenkierrossa happea keuhkoista kudoksiin. Rautaa tarvitaan myös mm. soluhengityksessä, solujen energia-aineenvaihdunnassa ja lihassolujen myoglobiinin muodostusta varten. Raudan puute aiheuttaa mm. anemiaa. Liiallinen raudan saanti esimerkiksi juomavedessä ei ole yleensä vaarallista, koska ihminen pystyy säätelemään raudan imeytymistä ravinnosta.

2. Päästölähteistä

Rauta on tärkeä raaka-aine metalli- ja terästeollisuudessa. Rautaa valmistetaan perinteisesti masuuniuuneissa rautaoksidimalmeista. Nykyisin romurauta on kuitenkin tärkein teollisuuden raudan lähde. Raakarautaan hiiltä ja muita aineita sekoittamalla saadaan monenlaisia rautaseoksia kuten terästä ja valurautaa. Rautaa ja sen seoksia käytetään lukemattomiin eri tarkoituksiin, muun muassa koneisiin, kulkuneuvoihin, siltoihin, rakennuksiin, taloustavaroihin, työkaluihin, aseisiin ja muihin laitteisiin. Raudan pääasiallisimmat päästölähteet Suomessa ovat rauta- ja terästeollisuuden tuotantolaitokset. Suurin yksittäinen päästölähde on Raahessa sijaitseva rautatehdas. Rautaa pääsee ilmaan runsaasti myös luonnollisista päästölähteistä kuten maaperästä pölyn mukana. Koko maan rautapäästöjä ilmaan ei tilastoida

3. Sammalten rautapitoisuuksista Suomessa ja muualla Euroopassa

Sammalten keskimääräinen rautapitoisuus oli 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa Suomessa noin 400 mg/kg. Vuonna 2010 se oli vajaa 250 mg/kg. Pitoisuudet ovat laskeneet selvimmin eteläisimmässä Suomessa. Merkittävimmän päästölähteen ympäristössä Raahessa pitoisuudet ovat pysyneet tarkastelujaksolla suurin piirtein samalla tasolla. Rauta on kartoitusten kannalta siinä mielessä ongelmallinen raskasmetalli, että maaperässä olevaa rautaa leviää helposti paljailta maapinnoilta mm. sammaliin.

Suurimmassa osassa Suomea ja muita Pohjoismaita sammalten rautapitoisuus on alhainen eli yleensä alle 300 mg/kg. Vuoden 2005 kartoituksessa sammalten rautapitoisuus vaihteli näillä alueilla yleensä alle 250 mg:sta 1 000 mg:aan kilossa. Monissa Kaakkois-Euroopan maissa ja paikoin Ranskassakin pitoisuudet nousivat yleisesti yli 2 000 mg/kg. Näiden alueiden korkeisiin pitoisuuksiin ovat pääasiassa syynä teollisuuden päästöt ja maaperä, joissakin tapauksissa myös kaivostoiminta. Etenkin Etelä-Euroopassa maaperästä leviää kuivan ja aridisen ilmaston johdosta pölyä kasvillisuuteen, mikä nostaaa sammalten rautapitoisuuksia (Spatial and temporal trends in heavy metal accumulation in mosses in Europe (1990-2005)).

Laskeumakartta

 

Päivitetty: 07.09.2012 /Jkar | Copyright Metla | Palaute