Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Raskasmetallilaskeuma

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

Kuvat: Metla/Erkki Oksanen

Raskasmetalli- ja typpilaskeuma Suomessa

– kartoitus sammalten pitoisuuksien perusteella 1985–2010

 

 

 


Nikkeli ( Ni )


1. Yleistä

Nikkeli on luja ja sitkeä, rautaryhmään kuuluva raskasmetalli, joka kestää hyvin syövyttäviä aineita. Nikkeliä esiintyy yleisesti monissa eri mineraaleissa, useimmiten sulfidimalmeissa, joista merkittävin on pentlantiitti. Sitä on myös rikastuneena raakaöljyssä. Ihminen tarvitsee pieniä määriä nikkeliä elintoimintoihinsa. Suurina pitoisuuksina nikkeli on kuitenkin eläville organismeille haitallista. Sen haitallisuus ihmisen terveydelle riippuu sen esiintymismuodosta. Nikkeli ja sen yhdisteet saattavat aiheuttaa keuhko- ja nenäsyöpää sekä allergisia oireita. Höyrymäisenä nikkeli on hengenvaarallista jo pieninä annoksina.

2. Päästölähteistä

Suomessa terästeollisuus käyttää noin 80 % kaivoksilta saatavasta nikkelistä ruostumattoman teräksen ja muiden metalliseosten valmistamiseen, joissa se parantaa seoksen kovuutta ja korroosionkestävyyttä. Nikkeliä käytetään myös monissa erikoislaitteissa, akuissa, koruissa, rahoissa, erilaisissa pinnoitteissa, rasvan kovetuksessa ym.

Suomen nikkelipäästöt ilmaan ovat vähentyneet viimeisten 25 vuoden aikana vajaasta 70 tonnista noin 20 tonniin vuodessa (www.ymparisto.fi). Nikkeliä pääsee ilmaan runsaimmin kaivos- ja metalliteollisuudesta sekä hiiltä ja öljyä käyttävistä voimalaitoksista. Merkittävimmät nikkelin päästölähteet Suomessa ovat Harjavallan alueella sijaitseva kupari- ja nikkelisulatto sekä nikkelikemikaaleja ja -metallia valmistava tehdas. Kaivoksista leviää myös nikkeliä pölyn mukana, mutta niiden päästöillä on lähinnä paikallisia vaikutuksia. Kaivosten suurimmat ympäristöhaitat aiheutuvat niiden jätevesien kulkeutumisesta vesistöihin. Hiljakkoin avattu Sotkamon Talvivaaran kaivos on yksi Euroopan suurimmista nikkelikaivoksista, jossa malmi rikastetaan bioliuotustekniikalla. Kevitsan nikkelikaivos Sodankylässä aloitti toimintansa kesäkuussa 2012. Kuolan niemimaalla sijaitsevista sulatoista tulee itäisten ilmavirtausten myötä ajoittain huomattavia määriä nikkeliä Koillis-Lappiin pääasiassa Inarin kunnan alueelle.

3. Sammalten nikkelipitoisuuksista Suomessa ja muualla Euroopassa

Sammalten nikkelipitoisuus on Suomessa tausta-alueilla suhteellisen alhainen. Seurantajaksolla nikkelin keskimääräinen pitoisuus laski jonkin verran 1990-luvulla, mutta on noussut 2000-luvulla samalle tasolle kuin vuonna 1985. Pitoisuudet ovat alentuneet kyllä Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta Lapissa Inarin itäosissa ne ovat olleet vuosien 2005 ja 2010 kartoituksissa selvästi korkeampia kuin aikaisempina tutkimusvuosina Kuolan sulattojen päästöistä johtuen. Kuolan sulattojen vaikutus sammalten nikkelipitoisuuksissa on näkynyt aina Keski-Lapissa saakka. Sen sijaan Harjavallan seudulla nikkelilaskeuma on päästöhäiriöistä johtuvaa tilapäistä nousua lukuun ottamatta (v. 2000) selvästi vähentynyt samalla kun vaikutusalue on supistunut.

Keskimääräistä selvästi korkeampia nikkelipitoisuuksia (> 10 mg/kg) Euroopassa todettiin vuoden 2005 kartoituksessa Kuolan lisäksi vain paikoin Kaakkois-Euroopassa ja Ranskassa. Korkeat pitoisuudet ovat yleensä yhteydessä sulattojen, öljynjalostamojen sekä öljyä ja hiiltä käyttävien voimaloiden päästöihin. Sammalten nikkelipitoisuus oli vuonna 2005 keskimäärin Suomea alhaisempi mm. Ruotsissa, Virossa ja Skotlannissa (Spatial and temporal trends in heavy metal accumulation in mosses in Europe (1990-2005)).

 

Laskeumakartta

 

Päivitetty: 16.10.2013 /Jkar | Copyright Metla | Palaute