Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Raskasmetallilaskeuma

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

Kuvat: Metla/Erkki Oksanen

Raskasmetalli- ja typpilaskeuma Suomessa

– kartoitus sammalten pitoisuuksien perusteella 1985–2010

 

 

 

 

Kromi ( Cr )


1. Yleistä

Kromi on sinertävä tai vaaleanharmaa, kiiltävä ja kova metalli, jota esiintyy luonnossa erilaisissa mineraaleissa, mm. kromiitissa. Kovuutensa ja korroosionkestävyytensä vuoksi sitä käytetään paljon metalliteollisuudessa. Kromi on pieninä määrinä ihmisille välttämätön hivenaine erityisesti hiilihydraattien ja rasvojen aineenvaihdunnassa. Kromia tarvitaan mm. veren seerumin kolesterolitason säätelyssä, virtsan sokeripitoisuuden ja hermosolujen toiminnan säätelyissä. Kromiyhdisteistä erityisesti kuudenarvoinen kromi on ihmisille vaarallinen aine. Se vaikuttaa lähinnä hengitysteiden kautta. Suurina määrinä se aiheuttaa lyhytaikaisessa altistuksessa mm. astmaa ja allergiaa sekä pitkäaikaisessa altistuksessa mm. keuhkosyöpää. Luonnossa kromi esiintyy kuitenkin pääasiassa kolmenarvoisena oksidina, joka ei ole ihmisille ja eläimille vaarallista.

2. Päästölähteistä

Kromia pääsee Suomessa ilmaan ja vesistöihin erityisesti ferrokromin ja muiden kromiyhdisteiden tuotannosta. Muita päästölähteitä ovat muun muassa rauta- ja terästeollisuus, energiantuotantolaitokset ja kaivokset. Kromia käytetään runsaimmin ruostumattoman teräksen valmistuksessa. Torniossa sijaitsee yksi Euroopan suurimmista terästehtaista, joka valmistaa ferrokromia. Se on merkittävin kromin päästölähde Suomessa. Koko maassa kromipäästöt ilmaan vähenivät 1990-luvulla noin 40 tonnista noin 20 tonniin vuodessa. 2000-luvun alkupuolella päästöt kasvoivat uudelleen noin 30 tonniin. Sen jälkeen päästömäärät ovat vaihdelleet 15 tonnista 27 tonniin. Vuonna 2010 kromipäästöt olivat 25 tonnia (www.ymparisto.fi).

3. Sammalten kromipitoisuuksista Suomessa ja muualla Euroopassa

Sammalten kromipitoisuus on pysynyt ns. tausta-alueilla suurin piirtein samalla tasolla koko seurantajaksolla. Keskimääräinen pitoisuus Suomessa on laskenut vuodesta 1985 vuoteen 2010 1,49 mg:sta 0,97 mg:aan kilossa kuiva-ainetta. Suurimman päästölähteen eli Tornion terästehtaan kromipäästöt ovat näkyneet sammalissa suhteellisen korkeina kromipitoisuuksina (vuotuiset maksimipitoisuudet noin 11 - 25 mg/kg) Torniojokilaaksossa ja vähemmän kohonneina pitoisuuksina aina Keski-Lapissa saakka. Terästehtaalla on 2000-luvulla panostettu voimakkaasti päästöjen vähentämiseen. Sen myötä sammalten kromipitoisuus on laskenut selvästi Tornion seudulla ja kromipäästöjen vaikutusalue on supistunut. Vuonna 2010 kromipitoisuus jäi Tornion seutua lukuunottamatta lähes koko Suomessa alle 2 mg/kg.

Vuoden 2005 kartoituksessa Euroopan tasolla korkeimmat kromipitoisuudet (> 15 mg/kg) sammalissa todettiin Euroopan kaakkoisosissa Balkanin niemimaan alueella sekä paikoin Ranskassa ja Saksassa. Korkeat pitoisuudet näillä alueilla johtuvat erilaisten teollisuuslaitosten ja hiilivoimaloiden päästöistä (Spatial and temporal trends in heavy metal accumulation in mosses in Europe (1990-2005)).

 

Laskeumakartta

 

Päivitetty: 16.10.2013 /Jkar | Copyright Metla | Palaute