Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Raskasmetallilaskeuma

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

Kuvat: Metla/Erkki Oksanen

Raskasmetalli- ja typpilaskeuma Suomessa

– kartoitus sammalten pitoisuuksien perusteella 1985–2010

 

 

 


Arseeni (As)


1. Yleistä

Arseeni on puolimetalli, joka kuuluu alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä typpiryhmään. Sitä esiintyy luonnossa lähinnä sulfidi- ja sulfidiarsenidimineraaleissa, joista yleisin on arseenikiisu (FeAsS). Sitä on vaihtelevia määriä myös maaperässä. Arseenitrioksidi (As2O3) eli arsenikki tunnetaan erittäin myrkyllisenä yhdisteenä. Muiden arseeniyhdisteiden myrkyllisyys vaihtelee suuresti arseenin hapetusasteesta riippuen. Arseeni on pieninä määrinä joillekin organismeille välttämätön aine.

2. Päästölähteistä

Suomessa arseenin suurimpia ihmisperäisiä päästölähteitä ovat erilaiset metallisulatot, muu metalliteollisuus ja fossiilisia polttoaineita käyttävät lämpövoimalaitokset. Arseenia pääsee pieniä määriä ilmaan myös monista muista lähteistä. Kaivostoiminnassa sitä leviää pölypäästöjen mukana kaivosten lähiympäristöön. Sitä on käytetty tai käytetään edelleen mm. puun suoja-aineissa, herbisideissä, pestisideissä, lasin valmistuksessa, joissakin lääke- ja elektroniikka-alan tuotteissa ja väriaineissa. Nykyään arseenia sisältävien herbisidien ja pestisidien käyttö on kielletty useimmissa maissa. Samoin arseenia sisältäviä CCA-kyllästeiden käyttöä puun suojauksessa on vuoden 1998 jälkeen rajoitettu. Arseenia sisältävät tuotteet luetaan Suomessa nykyisin ongelmajätteeksi.

Arseenipäästöt ovat vähentyneet selvästi Suomessa viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Kun arseenipäästöjen määräksi arvioitiin vuonna 1980 noin 65 tn ja vuonna 1990 vielä noin 35 tn, niin vuonna 2000 ne olivat enää vajaat 5 tn vuodessa (www.ymparisto.fi). Vuonna 2010 päästöt olivat alle 4 tn.

3. Sammalten arseenipitoisuuksista Suomessa ja muualla Euroopassa

Valtakunnallisessa kartoituksessa sammalten arseenipitoisuus mitattiin ensimmäisen kerran vuonna 1995. Silloin arseenin keskimääräinen pitoisuus Suomessa oli 0,26 mg/kg. Sen jälkeen pitoisuudet ovat alentuneet vähitellen koko Suomessa niin, että vuonna 2010 keskimääräinen pitoisuus oli enää 0,11 mg/kg. Pitoisuudet olivat vuosina 1995 ja 2000 korkeimpia Etelä- ja Länsi-Suomessa väheten koillista ja itää kohti. Vuosina 2005 ja 2010 sammalten arseenipitoisuuksissa ei ollut maan eri osien välillä enää suuria eroja. Korkeimmat pitoisuudet havaittiin Satakunnassa, Uudellamaalla ja Inarin itäosissa.

Suomessa sammalten arseenipitoisuudet olivat vuoden 2005 kartoituksessa Ruotsin ja Norjan ohella alhaisimpia Euroopassa. Tuolloin korkeimpia arseenipitoisuuksia (> 1.6 mg/kg) todettiin yleisesti monissa Kaakkois-Euroopan maissa, joissa arseenipitoisuuksia nostivat lähinnä öljynjalostamoiden päästöt ja kupariteollisuus. Korkeita pitoisuuksia todettiin monin paikoin myös Ranskassa (Spatial and temporal trends in heavy metal accumulation in mosses in Europe (1990-2005)).

 

Laskeumakartta

 

Päivitetty: 16.10.2013 /Jkar | Copyright Metla | Palaute