Kuva: Metla/Erkki Oksanen
 Metsien tilan seurantajärjestelmät
Metsäntutkimuslaitos tuottaa tietoa metsien terveydentilasta ja siinä tapahtuvista muutoksista useissa eri tutkimusohjelmissa ja hankkeissa. Metla vastaa yleiseurooppalaisesta metsien tilan seurannasta Suomen osalta. Metsien tilan seuranta on keskeinen osa valtakunnan metsien inventointia. Lisäksi useissa eri tutkimushankkeissa tuotetaan tietoa metsien tilasta ja sen muutoksista.
|Yleiseurooppalainen metsien tilan seuranta | VMI | Raskasmetallikartoitus | Vuotuiskatsaus |
Yleiseurooppalainen metsien tilan seuranta
Suomi on vuodesta 1985 lähtien osallistunut yleisurooppalaiseen metsien terveydentilan seurantaohjelmaan ICP-Forests (International Cooperative Programme on the Assessment and Monitoring of Air Pollution Effects on Forests). Ohjelma pohjautuu kansainväliseen ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan sopimukseen. Ohjelmassa seurataan Euroopan maiden metsien terveydentilaa yhteisesti sovituilla menetelmillä.
Seurannassa on kaksi tasoa, joihin Suomi osallistuu:
- taso I: n. 800 pysyvällä havaintoalalla arvioidaan vuosittain puiden latvusten kunto (harsuuntuneisuus eli neulas- ja lehtikato sekä latvuston värioireet ja tuhonaiheuttajat)
- taso II: 18 metsikössä eri puolilla maata seurataan metsien kunnon ja ilmanepäpuhtauksien sekä muiden stressitekijöiden välisiä suhteita (Suomi mukana vuodesta 1995)
Valtakunnan metsien inventointi (VMI)
Metsien terveydentilaa seurataan myös valtakunnan metsien inventoinneissa (VMI). Vuonna 2004 käynnistyneen Valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI10) aikana siirrytään järjestelmään, jossa maastomittauksia tehdään joka vuosi koko maassa. Inventoinnin mittaukset tehdään systemaattisella ryväsotannalla perustettuihin koealoihin, joista osa on pysyviä.
VMI:ssa arvioidaan puustotunnusten lisäksi metsissä esiintyneet tuhot ja niiden vaikutus puuston kuntoon. Metsikkökuvioilta arvioidaan mahdollisen tuhon ilmiasu, syntyajankohta, aiheuttaja sekä vakavuusaste. Nämä otetaan huomioon metsikön laatua (laatuluokkaa) määritettäessä. Ilman epäpuhtauksien seurantaan liittyen VMI:ssä kerätään tietoa puiden rungoilla ja oksilla kasvavien epifyyttiejäkälien runsaudesta.
Osa koealojen puista valitaan koepuiksi, joista arvioidaan samoin tuhon ilmiasu, syntyajankohta, aiheuttaja ja vakavuusaste. Lisäksi arvioidaan latvuksen suhteellinen neulas- tai lehtikato eli harsuuntuminen.
VMI:n mittaukset tuottavat koko maata ja suuralueita (esim. metsäkeskukset) koskevaa ajantasaista tietoa puun riittävyydestä, metsien kasvusta, tuhoista, monimuotoisuudesta ja hiilivarastoista, jota tarvitaan muun muassa metsien hoidossa, metsävarojen käytön suunnittelussa, metsätalouden kestävyyden seurannassa ja kansainvälisessä metsäpolitiikassa.
Lisätietoja inventoinneista
Metsäsammalten raskasmetallipitoisuudet ja muut bioindikaattorit metsien tilan kuvaajina
Suomen ympäristöön tulevaa raskasmetallikuormitusta on arvioitu sammalnäytteiden peruteella vuodesta 1985 lähtien osana kansainvälistä seurantaa. Suomessa mittaukset on tehty vuosina 1985, 1990, 1995 ja 2000. Raskasmetallikartoituksen tulokset
Metsien tilan vuotuiskatsaus
Metsäntutkimuslaitoksen Metsätuhotietopalvelu-hanke toimittaa maa- ja metsätalousministeriölle vuosittain katsauksen metsissä havaituista tuhoista. Katsaukset koostetaan metsätalouden eri organisaatioiden yhteistyönä.
Raportit eri vuosilta: katso Seurantatulokset-osa.
|
