Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Metsätuho-opas » Tuomenkehrääjäkoi

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

TUOMENKEHRÄÄJÄKOI (Yponomeuta evonymellus)

Oireet

  • Tuomen latvus ja runko hopeanvalkoisen seitin peittämä.
  • Lehdet syöty.

Tuhonaiheuttaja

  • Toukat kellertävän valkoisia ja mustapäisiä.
  • Aikuisella perhosella valkoisissa siivissä mustia pilkkuja.

Yleiskuvaus  | Lisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Yponomeuta evonymellus L., Yponomeuta (Hyponomeuta) padi Zell.

S: Tuomenkehrääjäkoi

Sv: Häggspinnmal

E: Bird-cherry ermine moth

Kuvaus

Tuomenkehrääjäkoi on pienehkö perhonen, jonka valkoisissa etusiivissä on epäsäännöllisissä riveissä mustia pilkkuja. Kehrääjäkoin kellertävän valkoiset mustatäpläiset toukat elävät tuomella kehräämässään harsomaisessa kudoksessa. Tämä kudos verhoaa lehtiä, oksia ja joskus jopa koko rungon. Toukat pystyvät suurina ryhminä esiintyessään syömään puut lehdettömiksi. Tuomenkehrääjäkoi on pihapuiden rumentajana merkittävä tuholainen. Tuomenkehrääjäkoita esiintyy koko maassa.

Lisääntymisbiologia

 

Toukka- ja kotelovaihe

Tuomenkehrääjäkoin toukkia ja niiden kutomaa harsokudosta on havaittavissa tuomessa alku- ja keskikesällä. Toukat koteloituvat kutomansa seitin turviin.

Aikuisvaihe ja talvilepo

Koteloista kuoriutuu loppukesällä aikuisia tuomenkehrääjäkoita, joita saattaa havaita tällöin suurin joukoin tuomien läheisyydessä. Kehrääjäkoi munii vielä samana syksynä, ja myös toukat ehtivät kuoriutua syksyn kuluessa. Toukat eivät kuitenkaan kehity pidemmälle ennen kevättä.

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Tuomenkehrääjäkoin toukat pystyvät iskeytymään eri ikäisiin tuomiin. Tuomenkehrääjäkoita tavataan lehtimetsissä, pensaikoissa, pientareilla ja puutarhoissa.

Tuhon eteneminen

Tuomet toipuvat toukkien syönnistä yleensä hyvin, vaikka ne olisi syöty täysin lehdettömiksi. Tuomet ehtivät tekemään keskikesällä vielä uudet lehdet. Jos tuomet syödään lehdettömiksi useana perättäisenä kesänä, ne voivat kuolla.

Vaikutus puuhun

Tuomenkehrääjäkoin toukat voivat suurina joukkoina esiintyessään syödä tuomet täysin lehdettömiksi.

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen
 Tuomenkehrääjäkoilla on valkoiset etusiivet, joissa on epäsäännöllisiin riveihin järjestäytyneitä mustia pilkkuja. Takasiivet ovat harmaat. Siipien kärkiväli on 22-26 mm.
Toukka
 Toukat ovat kellertäviä ja mustapisteisiä.

Tuhot

Lehtien syönti
 Tuomet voidaan syödä paljaaksi, oksiin jää vaaleaa seittiä.  Paljaaksi syöty tuomi.

Samankaltaiset tuhot

Tuomenkehrääjäkoin kanssa samaan sukuun kuuluvaa oratuomenkehrääjäkoita ( Yponomeuta padellus L.)on tavattu myös tuomelta. Varsinaisia tuhoja sen ei ole kuitenkaan raportoitu aiheuttavan.

 

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Tuomenkehrääjäkoilla ei ole metsätaloudellista merkitystä. Pihapuiden rumentajana se on kuitenkin merkittävä tuholainen.

Tuhoriskin arviointi

Yhtenä kesänä tapahtuva tuomenkehrääjäköin toukkien hyökkäys ei vielä saata tuomia hengenvaaraan. Tuomet toipuvat syönnistä hyvin, ja kasvattavat jo samana kesänä keskikesällä uudet lehdet. Useana perättäisenä kesänä tapahtuva tuomenkehrääjäkoin joukkoesiintyminen voi aiheuttaa tuomien kuoleman.

Torjuntamenetelmät

Tuomenkehrääjäkoin toukkia voidaan torjua pihoilla ja puutarhoissa voimakkaalla vesisuihkulla tai perhostoukkien torjuntaa hyväksytyllä torjunta-aineella.

 

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Kankaanhuhta, V.
Varama, M.
Lipponen, K.
Väkevä, J.
  Annila, E.
Heliövaara, K.
Pouttu, A.
  Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Jukka, L. (1988)
Saalas, U. (1949)
Sandhall, Å. (1991)

 

Sisältöpäivitys 08.08.2003, APou

Päivitetty: 22.02.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute