Lehtitikaskuoriainen (Trypodendron signatum)

Oireet

  • Tikapuumaiset mustuneet käytävät lehtipuutavarassa.

Tuhonaiheuttaja

  • Musta kaarnakuoriainen, jolla keltaiset pitkittäisraidat.
  • Pituus 3,2-3,5 mm.

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

Nimet

T: Trypodendron signatum F., Xyloterus signatum

S: Lehtitikaskuoriainen

Sv: Randig lövvedborre

E: Trypodendron signatum -bark beetle, (Ambrosia beetle)

Kuvaus

Lehtitikaskuoriainen on pitkittäisraitainen kuoriainen, joka iskeytyy lehtipuutavaraan, tuulenkaatoihin ja kuoleviin puihin. Lajin tikapuumaiset mustuneet käytävät porautuvat puuaineeseen pilaten puusta saatavan sahatavaran laadun. Lajin metsätaloudellinen merkitys on hyvin vähäinen. Lehtitikaskuoriainen on sekundaarinen tuhonaiheuttaja, se elää pystyynkuolleissa puissa sekä puutavarassa. Se on melko yleinen koko maassa.

Lisääntymisbiologia

Parveilu ja muninta

Laji parveilee huhtikuun lopulla - toukokuun alussa ilman lämpötilan kohottua yli viidentoista Celsiusasteen. Naaras ja koiras pariutuvat kaarnan pinnalla, jonka jälkeen naaras porautuu kaarnan läpi puuaineeseen koiraan auttaessa valkean purun poistamisessa. Emokäytävä painuu aluksi suoraan parin sentin syvyyteen, jonka jälkeen se haarautuu kahdeksi viistosti vuosilustojen läpi kulkevaksi käytäväksi. Naaras kaivaa kuopat munia varten käytävien ylä- ja alapinnalle.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Toukat kuoriutuvat munista ja nakertavat naaraan mukanaan tuoman sienen heikentämää puuainetta sekä sienirihmastoa. Toukat koteloituvat kaivamaansa lyhyeen käytävään.

Aikuisvaihe ja talvilepo

Aikuiset tikaskuoriasiet kuoriutuvat koteloista heinä- - elokuussa ja kaivautuvat karikkeeseen talvehtimaan. Seuraavan keväänä kuoriaiset kömpivät esiin karikkeesta ja aloittavat parveilun.

Tuhojen esiintyminen

Alkuun  |  Yleiskuvaus  |  Lisääntyminen  |  Tuhojen esiintyminen  |  Tuntomerkit  |  Torjunta  |  Tekijät ja lähteet  ]

Tuhokohteet

Lehtitikaskuoriaista tavataan koivuilta ja lepiltä sekä muilta lehtipuilta, kuten lehmukselta, tammelta ja haavalta. Laji iskeytyy etenkin varjoisissa paikoissa oleviin pystyynkuolleisiin puihin, lumenmurtoihin, tuulenkaatoihin, ylivuotiseen puutavaraan sekä kantoihin.

Tuhon eteneminen

Lehtitikaskuoriainen tarvitsee lisääntyäkseen heikentynyttä tai juuri kuollutta puuainesta, joten jos lähistöllä on sopivaa lisääntymismateriaalia tarjolla kuoriaskanta kasvaa. Elinvoimaisille puille lajista ei ole kuitenkaan vaaraa.

Vaikutus puuhun

Vielä elävissä puissa lehtitikaskuoriaisen iskeytyminen keväällä aiheuttaa mahlavuodon, joka värjää rungon ruskeaksi. Tikaskuoriaisten käytävät yhdessä kuoriaisten kuljettaman ambrosiasienen kanssa pilaavat lehtipuutavaran laadun. Heikentyneen, jo kuolevan puun kannalta, tikaskuoriasten kaiverrus vain nopeuttaa väistämätöntä puun rappeutumista.

Tuntomerkit kuvina

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen

 Kaarnakuoriainen, 3.2-3.8 mm, keltainen selässä mustat juovat, silmä kaksiosainen.  Lehtitikaskuoriainen.

Tuhot

Reiät kuoressa

 Kuoressa reikiä, joista vuotaa mahlaa.

Mustuneet tikapuumaiset käytävät puuaineessa

 Käytävät muistuttavat tikapuita, näkyy halkaistussa puussa.  Lehtitikaskuoriaisen käytäviä.

Samankaltaiset tuhot

Lehtipuupiirtäjä tekee poikittaisia käytäviä myös kuoreen ja mantopuuhun, ei vain puuainekseen. Käytävät ohuempia. Pienitikaskuoriainen tekee samankaltaisia käytäviä lehtipuihin, mutta on hyvin harvinainen laji. Lustokuoriaisen muuten samankaltaisissa käytävissä ei ole erillisiä toukkakammioita.

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

Vahingot metsätaloudessa

Lajin metsätaloudellinen merkitys on vähäinen. Esiintyessään mustuneet tikapuumaiset käytävät heikentävät puutavarasta saatavan sahatavaran arvoa.

Tuhoriskin arviointi

Varjoisassa ja kosteassa sijaitsevat kuolemassa olevat lehtipuut, tuulenkaadot sekä lehtipuutavara ovat alttiita lehtitikaskuoriaisen iskeytymiselle

Torjuntamenetelmät

Lehtipuutavaraa tai tuulenkaatoja ei tule makuuttaa metsässä kesän yli. Myyntiin kasvatettavien lehtipuumetsiköiden elinvoimaisuudesta tulee huolehtia

Tekijät ja lähteet

Alkuun  |  Yleiskuvaus  |  Lisääntyminen  |  Tuhojen esiintyminen  |  Tuntomerkit  |  Torjunta  |  Tekijät ja lähteet  ]

Teksti: Kuvat: Lähteet:
Kankaanhuhta, V.
FFRI, Vienna.
Heliövaara, K.
Nikula, A.
Pouttu, A.
Varama, M.
Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Heliövaara, K., ym. (1998)
Jukka, L. (1988)
Nuorteva, M. (1982)
Nuorteva, M. (1999)
Saalas, U. (1949)
Schwenke, W. (1974)
Uotila, A. & Kankaanhuhta, V. (1999)
   08.08.2003 / APou
MetsätietopalveluMetla Metsien terveysPalautelomake Metsäntutkimuslaitos