|
Oireet
- Tikapuumaiset mustuneet käytävät lehtipuutavarassa.
|
|
Tuhonaiheuttaja
- Musta kaarnakuoriainen, jolla keltaiset pitkittäisraidat.
- Pituus 3,2-3,5 mm.
|
Nimet
T: Trypodendron signatum F., Xyloterus signatum
S: Lehtitikaskuoriainen
Sv: Randig lövvedborre
E: Trypodendron signatum -bark beetle, (Ambrosia beetle)
Kuvaus
Lehtitikaskuoriainen on pitkittäisraitainen kuoriainen, joka iskeytyy
lehtipuutavaraan, tuulenkaatoihin ja kuoleviin puihin. Lajin tikapuumaiset
mustuneet käytävät porautuvat puuaineeseen pilaten puusta saatavan
sahatavaran laadun. Lajin metsätaloudellinen merkitys on hyvin vähäinen.
Lehtitikaskuoriainen on sekundaarinen tuhonaiheuttaja, se elää pystyynkuolleissa
puissa sekä puutavarassa. Se on melko yleinen koko maassa.
Parveilu ja muninta
Laji parveilee huhtikuun lopulla - toukokuun alussa ilman
lämpötilan kohottua yli viidentoista Celsiusasteen. Naaras ja koiras
pariutuvat kaarnan pinnalla, jonka jälkeen naaras porautuu kaarnan
läpi puuaineeseen koiraan auttaessa valkean purun
poistamisessa. Emokäytävä painuu aluksi suoraan parin sentin
syvyyteen, jonka jälkeen se haarautuu kahdeksi viistosti vuosilustojen
läpi kulkevaksi käytäväksi. Naaras kaivaa kuopat munia varten
käytävien ylä- ja alapinnalle.
Muna-, toukka- ja kotelovaihe
Toukat kuoriutuvat munista ja nakertavat naaraan mukanaan tuoman
sienen heikentämää puuainetta sekä sienirihmastoa. Toukat koteloituvat
kaivamaansa lyhyeen käytävään.
Aikuisvaihe ja talvilepo
Aikuiset tikaskuoriasiet kuoriutuvat koteloista heinä- - elokuussa
ja kaivautuvat karikkeeseen talvehtimaan. Seuraavan keväänä kuoriaiset
kömpivät esiin karikkeesta ja aloittavat parveilun.
Tuhokohteet
Lehtitikaskuoriaista tavataan koivuilta ja lepiltä sekä muilta lehtipuilta,
kuten lehmukselta, tammelta ja haavalta. Laji iskeytyy etenkin varjoisissa
paikoissa oleviin pystyynkuolleisiin puihin, lumenmurtoihin, tuulenkaatoihin,
ylivuotiseen puutavaraan sekä kantoihin.
Tuhon eteneminen
Lehtitikaskuoriainen tarvitsee lisääntyäkseen heikentynyttä tai
juuri kuollutta puuainesta, joten jos lähistöllä on sopivaa
lisääntymismateriaalia tarjolla kuoriaskanta kasvaa. Elinvoimaisille
puille lajista ei ole kuitenkaan vaaraa.
Vaikutus puuhun
Vielä elävissä puissa lehtitikaskuoriaisen iskeytyminen keväällä
aiheuttaa mahlavuodon, joka värjää rungon ruskeaksi. Tikaskuoriaisten
käytävät yhdessä kuoriaisten kuljettaman ambrosiasienen kanssa pilaavat
lehtipuutavaran laadun. Heikentyneen, jo kuolevan puun kannalta, tikaskuoriasten
kaiverrus vain nopeuttaa väistämätöntä puun rappeutumista.
Tuhonaiheuttaja
Aikuinen
Tuhot
Reiät kuoressa
Mustuneet tikapuumaiset käytävät puuaineessa
Samankaltaiset tuhot
|
Lehtipuupiirtäjä tekee poikittaisia käytäviä myös kuoreen ja mantopuuhun, ei vain puuainekseen. Käytävät ohuempia.
Pienitikaskuoriainen tekee samankaltaisia käytäviä lehtipuihin, mutta on hyvin harvinainen laji.
Lustokuoriaisen muuten samankaltaisissa käytävissä ei ole erillisiä toukkakammioita.
|
Vahingot metsätaloudessa
Lajin metsätaloudellinen merkitys on vähäinen. Esiintyessään
mustuneet tikapuumaiset käytävät heikentävät puutavarasta saatavan
sahatavaran arvoa.
Tuhoriskin arviointi
Varjoisassa ja kosteassa sijaitsevat kuolemassa olevat lehtipuut,
tuulenkaadot sekä lehtipuutavara ovat alttiita lehtitikaskuoriaisen
iskeytymiselle
Torjuntamenetelmät
Lehtipuutavaraa tai tuulenkaatoja ei tule makuuttaa metsässä kesän
yli. Myyntiin kasvatettavien lehtipuumetsiköiden elinvoimaisuudesta
tulee huolehtia
| Teksti: |
Kuvat: |
Lähteet: |
- Kankaanhuhta, V.
|
- FFRI, Vienna.
- Heliövaara, K.
- Nikula, A.
- Pouttu, A.
- Varama, M.
|
- Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
- Heliövaara, K., ym. (1998)
- Jukka, L. (1988)
- Nuorteva, M. (1982)
- Nuorteva, M. (1999)
- Saalas, U. (1949)
- Schwenke, W. (1974)
- Uotila, A. & Kankaanhuhta, V. (1999)
|