Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Metsätuho-opas » Havutikaskuoriainen

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

HAVUTIKASKUORIAINEN (Trypodendron lineatum)

Oireet

  • Havupuissa; puutavarassa, kuolleissa pystypuissa, tuulenkaadoissa
  • Vaaleata purua puiden pinnalla
  • Nuppineulanpään kokoiset reiät suoraan puun sisään
  • Tikapuumainen mustunut syömäkuvio pintapuussa.

Tuhonaiheuttaja

  • Ruskeanmusta pitkittäisjuovainen kaarnakuoriainen.
  • Kuoriaisen pituus 3,0-3,5 mm.

YleiskuvausLisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Trypodendron lineatum Ol., Xyloterus lineatum, Tomicus lineatum

S: Havutikaskuoriainen, Havupuuntikaskuoriainen

Sv: Randig vedborre

E: Striped ambrosia beetle, Conifer ambrosia beetle

Kuvaus

Havutikaskuoriainen on ruskeanmusta pitkittäisjuovainen kuoriainen. Laji pilaa havupuutavaraa kaivamalla pitkiä tikapuumaisia käytäviä pintapuuhun. Myöhemmin kuoriaisten mukanaan tuoman sinistäjäsienen rihmasto saa aikaan käytävien mustumisen. Havutikaskuoriaisen vioittama sahatavara ei kelpaa vientiin, mutta on teknisesti kelvollista moniin tarkoituksiin. Laji on sekundäärinen eikä vioita eläviä puita, vaan iskeytyy tuoreisiin, juuri kuolleisiin, puihin ja puutavaraan. Havutikaskuoriainen on yleinen koko maassa. Toinen havupuulla elävä tikaskuoriaislaji T. proximum on hyvin samankaltainen kuin havutikaskuoriainen, ja tekee samanlaista tuhoa.

Lisääntymisbiologia

 

Parveilu ja muninta

Parveilu alkaa Etelä-Suomessa keväällä tavallisesti lämpötilan noustua +15 C-asteeseen. Tämä tapahtuu yleensä huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa. Parveilu loppuu yleensä kesäkuun puoliväliin mennessä. Havutikaskuoriaisen iskeytymisestä jää havutukkien pinnalle vaaleita purukasoja. Iskeytyy ainoastaan kuorelliseen puuhun.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Jalattomat valkeat toukat elävät käytävissä puuaineen sisällä syöden emon istuttamaa sienirihmastoa. Emo pysyttelee käytäväverkoston suulla säädellen ruumillaan käytäviin pääsevän kosteuden määrää siten, että käytävissä olevalla sienirihmastolla on edulliset kasvuolosuhteet.

Aikuisvaihe ja talvilepo

Havutikaskuoriaiset aikuistuvat heinä - elokuussa. Ne ryömivät ulos käytävistään talvehtimaan karikekerrokseen, josta ne jälleen keväällä aloittavat lentonsa.

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Havutikaskuoriainen elää juuri kuolleiden mäntyjen, kuusten ja lehtikuusten puuaineessa etenkin varjoisilla paikoilla. Laji iskeytyy tuoreisiin tuulenkaatoihin, kuorelliseen puutavaraan, kantoihin sekä pystyynkuolleisiin puihin, niin kauan kuin kosteusolot puussa säilyvät sopivina. Syksyllä 2001 myrskyn kaatamiin kuusiin havutikaskuoriaisia iskeytyi vielä keväällä 2003.

Tuhon eteneminen

Havutikaskuoriaisten elinkierto on yksivuotinen. Karikkeen seassa talvehtivat kuoriaiset iskeytyvät vakituisille varastopaikoille kerättyyn puutavaraan, ellei iskeytymistä ehkäistä esim. kastelulla.

Vaikutus puuhun

Tikaskuoriaisnaaras kaivaa emokäytäväänsä aluksi suoraan kohti puun ydintä noin 2 - 4 senttimetrin matkan. Tämän jälkeen käytävä haarautuu kahtia. Haarautuneet käytävät jatkuvat vuosilustojen suuntaisina. Emokäytävät sekä niiden ylä- ja alapuolelle myöhemmin kaiverretut toukkakäytävät muistuttavat ulkonäöltään antennia tai yksipuisia tikkaita. Käytävät eivät ulotu sydänpuuhun. Puuaine mustuu käytävien ympäriltä.

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen
 Kaarnakuoriainen,  2.8-3.8 mm, punertavan keltaiset peitinsiivet, mustia juovia.  Aikuinen havutikaskuoriainen.

Tuhot

Purua kuorella
 Kuoren raoissa vaaleaa purua.  Puru on valkeaa ja hienojakoista.  Purua kuorella.
Käytävät puuaineessa
 Käytävät, 1-2 mm, näkyvät reikinä puun pinnassa, puuaines sinistynyt.  Käytävät, 1-2 mm, haaroittuvat puun sisällä.  Käytävät muistuttavat tikapuita, näkyy halkaistussa puussa.

Samankaltaiset tuhot

Tikaskuoriaisen syömäkuviot ovat lajiryhmälle hyvin tyypillisiä. Havupuilla esiintyy Suomessa kaksi hyvin samankaltaista lajia.

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Havutikaskuoriainen luetaan yleisimpiin ja merkittävimpiin havupuutavaramme vioittajiin. Lajin pilaamien tukkien arvo saattaa laskea jopa 40 %. Lajin vioittama sahatavara ei kelpaa vientiin, jonka lisäksi ongelmana on vioitusten vaikea havaittavuus automaattisessa lajittelussa. Omassa käytössä olevassa sahatavarassa kuoriaisten vioitukset ovat enemmän esteettinen haitta. Käytävät eivät merkittävästi heikennä kotitarvesahatavaran teknistä laatua.

Tuhoriskin arviointi

Havutikaskuoriaiset iskeytyvät mieluiten edellisenä syksynä ja samana keväänä kaadettuun puutavaraan, joissa on sienen kasvun kannalta sopivin kosteus. Arimpia kohteita havutikaskuoriaisen kannalta ovat varjoisilla paikoilla olevien mänty- ja kuusipuutavarapinojen päällimmäiset kerrokset.

Torjuntamenetelmät

Syksyn ja talven aikana kaadettu havupuutavara tulisi kuljettaa pois metsästä ennen parveilun alkua, viimeistään huhtikuun alkupuolella. Tukkipinot voidaan varastopaikalla käsitellä tarkoitukseen hyväksytyllä torjunta-aineella. Pinojen jatkuva kastelu sekä peittäminen ehkäisee kuoriaisten iskeytymistä.

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Kankaanhuhta, V.
Pouttu, A.
  Annila, E.
FFRI, Vienna
Heikkilä, R.
Heliövaara, K.
  Jukka, L. (1988)
Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Heliövaara, K. ym. (1998)
Nuorteva, M. (1982)
Nuorteva, M. (1999)
Pettersson, B. & Samuelsson, H. (1995)
Saalas, U. (1949)
Uotila, A. & Kankaanhuhta, V. (1999)

Sisältöpäivitys 08.08.2003, APou

Päivitetty: 22.02.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute