KUUSENTUOMIRUOSTE (Thekopsora areolata)

Oireet Kuusen kasvainten mustuminen ja käyristyminen tartuntakohdasta Kuusen käpyjen ennenaikainen avautuminen Harmaa itiömassa kuusen vanhojen käpyjen käpysuomuissa   Tuhonaiheuttaja Kasvaimen kuoren halkeamissa mustia-ruskeita helmi-itiöpesäkkeitä Useita tumman punaruskeita millimetrin läpimittaisia helmi-itiöpesäkkeitä käpysuomujen sisä- ja ulkopinnalla Vanhoissa kävyissä harmaata itiömassaa käpysuomuissa Tummanpunaiset-violetit laikut tuomen lehdillä

[ Yleiskuvaus  |  Lisääntyminen  |  Tuhojen esiintyminen |  Tuntomerkit |  Torjunta |  Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

Nimet

T: Thekopsora areolata (Fr.) P. Magn

S: Kuusentuomiruoste

Sv: Grankotterost, Granens häggrost

E: Cherry-spruce rust

Kuvaus

Kuusentuomiruoste on isäntäkasvia vaihtava ruostesieni, jonka pikkukuroma- ja helmi-itiöasteet esiintyvät kuusen kävyissä tai joskus versoilla ja kesä-, talvi- ja kantaitiöasteet kehittyvät tuomella. Tuomiruoste voi tappaa kuusen latvaversoja aiheuttaen nuorissa kuusissa pituuskasvun hidastumista. Runsaana esiintyessään ruoste vähentää merkittävästi kuusen siementuotantoa. Yleensä tartunnan saanut käpy on kauttaaltaan sienen tuhoama. Tartunta tapahtuu versojen kasvaessa ja käpyjen kehittyessä touko-kesäkuussa. Nuoret hyväkasvuiset vuosikasvaimet ovat erityisen alttiita tartunnalle. Tautia esiintyy koko maassa.

Lisääntymisbiologia

Tartunta

Kuusella tartunta tapahtuu emikukkiin tai kasvaviin versoihin alkukesällä. Ensin kehittyvät yleensä pikkukuromapullot, joiden jälkeen helmi-itiöpesäkkeet muodostuvat kehittyneiden käpyjen suomuissa tai versoissa solukon sisään. Versojen vioittuminen on nähtävissä heinäkuussa. Kävyissä helmi-itiöpesäkkeiden kehitys aikaansaa käpysuomujen pörhistymisen auki syksyyn mennessä, kun puolestaan terveissä kävyissä suomut pysyvät kiinni kevääseen saakka.

Lisääntyminen

Seuraavana keväänä helmi-itiöt saastuttavat tuomen lehtiä, joille kehittyy punaisenvioletteja laikkuja. Näihin laikkuihin lehtien alapinnalle kehittyy keltaisenruskeita kesäitiöpesäkkeitä. Myöhemmin ennen lehtien varisemista syksyllä samoihin laikkuihin lehtien yläpinnalle kehittyy punaisia talvi-itiöpesäkkeitä. Talvi-itiöpesäkkeet talvehtivat maassa ja avautuvat alkukesällä kuusen kukinnan ja versojen pituuskasvun aikaan. Sienen elinkierto on kaksivuotinen. Kävyissä helmi-itiöpesäkkeet voivat levittää itiöitä vuosia tartunnan saaneista kävyistä.

Tuhojen esiintyminen

Tuhokohteet

Viljavilla mailla tuomien läheisyydessä kasvavilla kuusilla on riski saada tartunta. Lisäksi peltojen laitamat ja entiset hakamaat, joiden läheisyydessä tuomi on lisääntynyt pitkään jatkuneen laiduntamisen seurauksena, ovat tuomiruostetta suosivia kuusen kasvupaikkoja. Tuomiruostetta esiintyy yleisesti kuitenkin myös hyvin kaukana tuomista, joten sieni saattaa levitä myös ilman väli-isäntiä.

Tuhon eteneminen

Ruosteen on mahdollista levitä etenkin niillä kasvupaikoilla, joilla tuomea on runsaasti. Vanhat, sairaat kävyt saattavat levittää tautia puun latvasta vuosien ajan.

Vaikutus puuhun

Helmi-itiöpesäkkeet kehittyvät versoissa solukon sisään aiheuttaen halkeamia. Saastuneet kohdat muuttuvat tummanruskeiksi ja kasvavat versot käyristyvät itiöpesäkkeiden kohdalta. Versojen ulkonäkö muistuttaa männynversoruosteen vaivaamia männyn versoja. Tartunnan saaneiden käpyjen suomut pörhistyvät auki jo syksyllä, kun terveiden käpyjen suomut pysyvät kiinni seuraavaan kevääseen. Sieni saattaa tuhota pahimmillaan koko siemensadon hyvinä käpyvuosina.

Tuntomerkit kuvina

Tuhonaiheuttaja

Itiöemä

Tuhot

Kasvainten kehityshäiriöt

Käpyjen kuoleminen

Samankaltaiset tuhot

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

Vahingot metsätaloudessa

Nuoriin kuusiin ruoste aiheuttaa runkovikoja ja hidastaa puuston normaalia pituuskehitystä. Runsaana esiintyessään ruoste saattaa tuhota koko kuusen siemensadon. Myös joulukuusiviljelmillä tuhot saattavat olla merkittävät.

Tuhoriskin arviointi

Viljavilla mailla sijaitsevat nopeakasvuiset kuusikot, joiden läheisyydessä on tuomia, ovat tuhoaltteimpia. Kuusentuomiruosteen aiheuttama haitta metsissä on ollut kuitenkin verraten vähäinen, ja maisemallisesti arvokkaiden tuomien hävittämistä ei yleensä suositella. Tuomien hävittäminen kuusen siemenviljelmien ympäristöstä on perusteltua. Vanhat, sairaat kävyt kuusen latvassa saattavat levittää tautia vuosia epidemian jälkeen.

Torjuntamenetelmät

Tuomien poisto kuusen siemenviljelmien ja joulukuusiviljelmien lähistöltä. Vanhojen, sairaiden käpyjen poisto etenkin siemenviljelmillä.

Tekijät ja lähteet

Sisältöpäivitys 09-2000, VKan

Tietojen päivitys: 27.1.2012 J. Kaitera