Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

METSO (Tetrao urogallus )

Oireet

  • Havupuiden päätesilmuja syöty.
  • Neulaset katkottu eri kohdista.
  • Neulasten katkaisupinta karkea.

 

 

Yleiskuvaus Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Tetrao urogallus L.

S: Metso

Sv: Tjäder

E: Capercaillie

Kuvaus

Metso on suurin kanalinnuistamme. Metso sekä toinen yleinen metsäkanalintumme, teeri, voivat vioittaa pieniä männyntaimia syömällä niistä silmuja ja neulasia. Syönti tapahtuu yleensä alkukesällä heti istutuksen jälkeen tai syksyllä. Taimia syödään aikaisin keväällä sekä syksyllä. Jo kevättalvella saattavat linnut katkoa pienten taimien latvoja silmuja tavoitellessaan. Niillä alueilla, joilla metsot talvehtivat, saattaa löytyä yksittäisiä mäntyjä, jotka ovat joutuneet talvisyönnin, eli hakomisen, kohteeksi. Metsätaloudellista haittaa ei hakomisestakaan yleensä synny, sillä hakomismännyt ovat usein jo ennestään kitukasvuisia ja puu toipuu neulasmäärän vähenemisestä. Metsoa tavataan koko maassa

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Metsojen ja teerien syönnin kohteeksi joutuvat pienet männyntaimet etenkin istutusaloilla sekä taimitarhoilla. Talvella metsot hakovat tavallisesti sellaisia pituuskasvunsa lopettaneita, kitukasvuisia ja sairaita mäntyjä, jotka ovat muista puista erillään ja joista on hyvät mahdollisuudet tähystää.

Tuhon eteneminen

Männyntaimet toipuvat yleensä hyvin metsojen syönnistä. Ne muodostavat syötyjen silmujen ja versonalkujen tilalle uusia versoja sivusilmuista.

Vaikutus puuhun

Metsot katkovat neulaset eri kohdista ja syövät silmut kokonaan. Neulasten katkaisukohta on karkea ja epäsäännöllinen. Taimen päätesilmun vioittuminen johtaa taimen pensastumiseen. Täysikasvuisissa männyissä, joissa metsot ruokailevat talvella, neulasmäärän väheneminen on harvoin enemmän kuin 35 %.

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhot

Neulasten syönti ja silmujen syönti
 Syöntijälkeä männyntaimessa.  Syöntijälkeä männyntaimessa.  Metson hakomia taimia.

Samankaltaiset tuhot

Metson ja teeren syöntijäljen voi sekoittaa joidenkin hyönteisten syöntijälkiin.

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Metsojen ja teerien ruokailu männyntaimikoissa saattaa aiheuttaa paikallisesti merkittäviä tuhoja. Esim. talvena 1979-1980 teeret aiheuttivat Oulussa ja Alastarossa kaksivuotiaissa männyntaimikoissa tuhot, joiden arvo kohosi 0.5 miljoonaan markkaan. Metsojen ja teerien vanhemmissa puissa aiheuttamat tuhot ovat taloudellisesti lähes merkityksettömiä. Tuhot ovat yleisempiä Pohjois-Suomessa, jossa vahva lumipeite estää muun ravinnon saannin. Taimitarhoilla tuhoilla ei ole ollut taloudellista merkitystä.

Tuhoriskin arviointi

Metso ja teeri eivät aiheuta merkittävää tuhoriskiä taimikoille. Männyntaimet toipuvat yleensä näiden lintujen syönnistä muodostamalla sivusilmuista uusia versoja. Pienialaiset uudistusalat varttuneiden metsien ympäröimänä joutuvat helpoimmin syönnin kohteeksi.

Torjuntamenetelmät

Metso- ja teerikantoihin voidaan vaikuttaa metsästyksellä. Metsätaloudellisista syistä tapahtuvaan kantojen säätelyyn ei kuitenkaan ole ollut aihetta. Metsojen ja teerien aiheuttamia tuhoja on Suomessa jouduttu torjumaan vain taimitarhoilla.

 

Tekijät ja lähteet


Teksti: Kuvat: Lähteet:
Kankaanhuhta, V.
Väkevä, J.
Lilja, S.
Lipponen, K.
 
Annila, E.
Kytö, M.
Nikula, A.
 
Jukka, L. (1988)
Pienmunne, E. & Nummi, P. (1995)
Pettersson, E. & Samuelsson, H. (1995)
Poteri, M. (1999)

 

Sisältöpäivitys 08.08.2003, APou

Päivitetty: 22.02.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute