Kuusijäärät (Tetropium spp.)

	Oireet Vanhojen kuusien kuivuminen. Loivareunaiset ruskean purun täyttämät mutkittelevat toukkakäytävät kuusen tyvellä.
	Tuhonaiheuttaja Kuusijäärillä kiiltävä tai himmeä etuselkä (pituus 10-18 mm). Toukat, vaaleita, kapeita ja ruskeapäisiä. Toukan pää kapea ja hieman keskiruumiista ulkoneva.

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

Nimet

T: Tetropium fuscum F., Tetropium castaneum L.

S: Himmeäkuusijäärä, Kiiltokuusijäärä

Sv: Liten barkbock, Allmän barkbock

E: Brown spruce longicorn, Longhorn beetle

Kuvaus

Kuusella esiintyy kaksi elintavoiltaan samankaltaista kuusijäärälajia, kiiltokuusijäärä ja himmeäkuusijäärä. Niiden pituus on 10-18 mm. Kiiltokuusijäärällä peitinsiivet ovat mustat tai ruskehtavat ja etuselkä on aina kiiltävä. Himmeäkuusijäärän peitinsiipien tyviosat ovat vaaleammat ja etuselkä on aina himmeä. Kuusijäärät aloittavat monesti iäkkäiden harsuuntuneiden, tai heikkokuntoisten kuusien kuivattamisen. Kuusijäärien toukkakäytäviä löytää kuusten tyviltä. Kuusijäärät voivat toimia primaarisina tuhonaiheuttajina, eli ne pystyvät iskeytymään täysin terveisiin puihin. Monesti ne iskeytyvät kuitenkin puihin myös sekundaarisinä tuhonaiheuttajina samaan aikaan tai hieman toisten tuhonaiheuttajien iskeytymisen jälkeen. Kuusijäärät ovat levinneet yli koko Suomen.

Lisääntymisbiologia

Parveilu ja muninta

Aikuisia kuusijääriä tapaa kesä- ja heinäkuussa, joskus vielä elokuun alussakin, kuusten kannoilta tai rungoilta. Jäärät munivat kuusten tyviosiin.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Kuoriuduttuaan munista toukat alkavat nakertaa mutkittelevia käytäviä kaarnan alle. Toukka-ajan pituus vaihtelee melkoisesti. Sen kesto on muutamasta kuukaudesta aina seuraavaan kesään saakka, Pohjois-Suomessa vieläkin pitempään. Toukka talvehtii puun sisälle kaivamassaan 4-5 cm:n pituisessa kotelo-ontelossa. Toukka koteloituu useimmiten seuraavana kesänä. Koteloita voi löytää puuaineesta aina heinäkuun alkupuolelle saakka.

Aikuisvaihe

Aikuiset kuoriutuvat viimeistään elokuun alkuun mennessä. Kuusijäärien sukupolviaika on Etelä-Suomessa yksi vuosi ja Pohjois-Suomessa vähintään kaksi vuotta.

Tuhojen esiintyminen

Tuhokohteet

Kuusijäärät iskeytyvät elävien kuusien tyviosiin. Lajia voi esiintyä eri kokoisissa ja ikäisissä puissa. Useimmiten puut ovat suhteellisen vanhoja tai jo yli-ikäisiä. Myös juurineen kaatuneet, vielä elossa olevat kuuset houkuttelevat kuusijääriä.

Tuhon eteneminen

Kuusijäärien ilmestyminen puuhun merkitsee lähes aina puun kuolemaa. Jäärien olemassaolo puussa houkuttelee paikalle myös kaarnakuoriaisia ja pikikärsäkkäitä. Jos saastuneita puita ei korjata pois, tuho saattaa levitä myös läheisiin puihin.

Vaikutus puuhun

Kuusijäärien toukkakäytävät ovat leveitä ja mutkikkaita. Nämä loivareunaiset käytävät ulottuvat heikkokuntoisemmissa puissa puuainekseen asti. Hyväkuntoisissa puissa käytävät sijaitsevat nilassa. Kuusijäärien kotelo-ontelot ovat 4-5 cm pituisia. Ne ulottuvat 2,5-3 cm syvyyteen puuaineeseen.

Toukkien syönnin seurauksena puun kuorenalaiset nestevirtaukset alkavat heiketä. Vähitellen puu alkaa kuivua pystyyn. Kaarnakuoriasten ja pikikärsäkkäiden iskeytyminen puuhun vielä nopeuttaa kuolemista.

Tuntomerkit kuvina

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen

Toukka

Tuhot

Käytävät kuoren alla

Samankaltaiset tuhot

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

Vahingot metsätaloudessa

Kuusijäärät kuivattavat vanhoissa kuusikoissa yksittäisiä puita siellä täällä pystyyn. Lajin merkitys talousmetsissä tulee lisääntymään, jos yli-ikäiseten metsien osuus kasvaa. Jäärien toukkien tekemien kotelo-onteloiden aiheuttama tekninen vahinko on melko vähäistä.

Tuhoriskin arviointi

Iäkkäät, harsuuntuneet sekä juurikäävän vaivaamat puut ovat altteimpia kuusijäärien iskeytymiselle.

Torjuntamenetelmät

Kuusikoiden kasvukunnon ja elinvoimaisuuden säilyttäminen ehkäisee kuusijäärien iskeytymistä. Kuusijäärien saastuttamat yksittäiset puut on poistettava metsästä kesän aikana. Pelkkä runkojen kuoriminen ei auta kuusijäärien leviämisen ehkäisyssä, sillä toukkien syksyllä kaivamat koteloitumisontelot ovat puun sisällä.

Tekijät ja lähteet