Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Metsätuho-opas » Runkohaapsanen

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

RUNKOHAAPSANEN (Saperda carcharias)

Oireet

  • Sormen paksuiset puun suuntaiset käytävät haavalla rungon tyviosassa.
  • Aikuisten haapsasten nakertamia risareunaisia reikiä haavan tyvellä.
  • Karkeata purua käytävissä ja tyvellä olevista rei'istä ulos työnnettynä.

Tuhonaiheuttaja

  • Pikkusormen kokoinen toukka on jalaton ja valkea.
  • Aikuinen on harmaankeltainen jäärä, jolla on ruumiissa mustia kuoppapisteitä.

Yleiskuvaus  | Lisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Saperda carcharias L.

S: Runkohaapsanen

Sv: Större aspvedbock

E: Large poplar longhorn

Kuvaus

Runkohaapsanen on 22-28 mm pitkä harmaankeltainen sarvijäärä. Sen ruumis on täynnä mustia pisteitä. Runkohaapsasen toukka on valkea ja jalaton. Sen pää on kapea ja miltei etureunaansa myöten keskiruumiiseen vajonnut. Aikuinen haapsanen nakertaa haavan lehtiin rosoreunaisia reikiä. Merkittävimmät vahingot saa aikaan kuitenkin toukka. Se voi kaivertaa jopa metrin mittaisen 10-15 mm leveitä käytäviä haavan rungon keskustaan. Runkohaapsanen on haavan vahingollisin puuainestuholainen, jonka käytävät edesauttavat lahottajasienten pääsyä puuainekseen. Runkohaapsanen on primaarinen tuhonaiheuttaja, eli se pystyy iskeytymään täysin terveisiin haapoihin. Laji elää Etelä- ja Keski-Suomessa. Sitä on tavattu aina Rovaniemen korkeudelle saakka.

Lisääntymisbiologia

 

Parveilu ja muninta

Aikuiset runkohaapsaset ovat liikkeellä heinä-elokuussa. Naaras laskee munansa haapojen tyvelle kuoren rakosiin.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Munista kehittyvät toukat ravitsevat itseään ensin nilalla, mutta painuvat sitten rungon keskustaan. Toukat elävät rungon sisällä kolmesta neljään vuotta työnnellen aina välillä karkeata purua ulos sisäänmenoreiästään. Nuoret toukat talvehtivat käytävissään puun tyvellä tai jopa maanpinnan alapuolella. Täysikasvuiset toukat talvehtivat tekemiensä käytävien yläpäässä. Ne koteloituvat seuraavana keväänä.

Aikuisvaihe

Koteloista kuoriutuneet aikuiset lähtevät lentoon keskikesällä. Niitä näkee heinä-elokuussa nakertelemassa haapojen lehtiä. Runkohaapsasen kehitysaika on 2-4 vuotta.

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Runkohaapsanen elää haavalla ja poppeleilla. Aikuiset järsivät rosoreunaisia reikiä haavan lehtiin. Toukat porautuvat haavan puuaineeseen, rungon keskustaan. Runkohaapsanen valitsee asuinpuukseen aurinkoisella paikalla, metsänreunassa, valoisassa metsässä tai harvennetussa taimikossa sijaitsevan haavan.

Tuhon eteneminen

Toukkien puiden tyviosaan nakertamat käytävät voivat venyä jopa metrin mittaisiksi. Käytävät toimivat lahottajasienten leviämistienä haavan sisuksiin. Runkohaapsasen toukkien asuttamista puista aikuistuneet yksilöt voivat siirtyä lähistön haapoihin munimaan.

Vaikutus puuhun

Aikuiset runkohaapsaset nakertavat haapojen lehtiin reikiä. Toukat syövät ensin haavan nilaa. Sitten ne kaivautuvat syvälle haavan puuaineeseen, jossa ne nakertavat 10-15 millimetrin läpimittaisia käytävää. Käytävät voivat olla jopa metrin mittaisia. Aikuisten ulostulorei'istä ja toukkakäytävistä leviää puuhun värivikaa ja lahoa aiheuttavia sieniä.

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen
 Runkohaapsanen on 22-28 mm pitkä, kellanharmaa, tiheästi mustapisteinen sarvijäärä.
Toukka
 Runkohaapsasen toukka on jalaton. Sen kapea pää on miltei etureunaansa myöten vajonnut keskiruumiiseen.  Runkohaapsasen toukkia.

Tuhot

Reiät kuoressa
 Aikuisen runkohaapsasen ulostuloreikiä.  Runkohaapsasen tekemä reikä. Kuvassa myös tikan jälkiä.
Purua kuorella tai puun tyvellä
 Runkohaapsasen toukan sisäänmenoreiästään ulos työntämää purua.
Käytävät puuaineessa
 Runkohaapsasen toukan tekemiä käytäviä. Käytävissä karkeata purua.  Toukkien nakertamat käytävät ovat 10-15 millimetrin läpimittaisia.  Toukkien nakertamia käytäviä.

Samankaltaiset tuhot

Äkämähaapsasen toukka käyttää myöskin haapaa ravintonaan. Se iskeytyy kuitenkin haavan oksiin. Haavanlasisiiven toukat elävät haapojen tyviosissa, mutta lajin toukkien tuottama puru ei ole niin karkeaa kuin runkohaapsasen. Aivan erinäköinen puuntuhoojan toukka viihtyy myös haavoissa ja poppeleissa, mutta tekee samankaltaisia väljiä käytäviä.

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Runkohaapsanen on haavan vahingollisin puuainestuholainen. Toukkakäytävien aiheuttaman teknisen laadun alenemisen lisäksi käytävien kautta etenevä lahovika alentaa puutavaran laatua. Puisto- ja koristepuut ovat usein haapsasten vaivaamia, ja toukkakäytävät lisäävät puiden kaatumisriskiä.

Tuhoriskin arviointi

Mitä valoisemmilla ja aurinkoisemmilla paikoilla haavat kasvavat, sitä hanakammin runkohaapsaset käyvät niihin käsiksi. Haapsasten iskeytyminen metsikön sisällä oleviin haapoihin on harvinaista.

Torjuntamenetelmät

Runkohaapsasen iskeytymistä haapoihin voidaan ehkäistä kasvattamalla haavat varjoisissa metsissä sekapuuna. Haapataimikot tulee lisäksi pitää riittävän tiheinä ja varjoisina, esim. kuusialikasvos haapojen alla ehkäisee haapsasten iskeytymistä. Runkohaapsaskantaa voi yrittää lisäksi vähentää poistamalla toukkien asuttamat puut.

 

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Kankaanhuhta, V.
Varama, M.
Väkevä, J.
  Annila, E.
FFRI, Vienna.
Heikkilä, R.
Varama, M.
  Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Jukka, L. (1988)
Nuorteva, M. (1982)
Nuorteva, M. (1999)
Saalas, U. (1949)
Uotila, A. & Kankaanhuhta, V. (1999)

Sisältöpäivitys 08.08.2003, APou

Päivitetty: 22.02.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute