Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

KUPLAMÖRSKY (Rhizina undulata)

Oireet

  • Havupuiden taimien kuoleminen kuloalalla 2-3 v. palamisen jälkeen.
  • Ensioireita männyllä neulasten kellastuminen ja kasvainten kasvun heikkeneminen.

Tuhonaiheuttaja

  • Ruskea vaaleareunainen sieni palaneella kasvualustalla (halkaisija 2-8 cm).


YleiskuvausLisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Rhizina undulata Fr., Rhizina inflata (Schaeff.) Karst.

S: Kuplamörsky

Sv: Rotmurkla

E: Rhizina root rot

Kuvaus

Kuplamörsky on kotelosieniin kuuluva juuristopatogeeni. Sen ruskeita - tummanruskeita poimuttuneita itiöemiä löytää syksyisin palaneilta metsämailta. Suomessa ja Ruotsissa kuplamörskytuhot ovat rajoittuneet männyntaimikoihin. Kuplamörskyä esiintyy koko maassa.

 

Lisääntymisbiologia

 

Tartunta

Kuplamörskyn metsämaassa olevat itiöt tarvitsevat itääkseen lämpötilan kohoamisen vähintään 38-45 asteeseen Celsiusta. Sienirihmat tarvitsevat lisäksi kasvaakseen tuoretta kuollutta juuriainesta. Myös metsämaan pH :n on oltava sienen kasvulle riittävän alhainen. Maan pH 4-6 on sienen kasvulle sopiva.

Kasvu

Kuolleista juurista sienen rihmat leviävät elävien puiden juuriin. Sieni alkaa lahottaa juuria. Kestää vuodesta kahteen ennen kuin ensimmäiset merkit tartunnasta alkavat näkyä elävissä puissa.

Lisääntyminen

Kuplamörskyn itiöemät kehittyvät heinä-lokakuussa. Runsaimmin niitä esiintyy männyn kantojen ympärillä.

 

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Kuplamörsky tuhoaa kulotetuille metsäaloille istutettuja männyntaimia. Joskus kuplamörsky tappaa myös vanhempaa puustoa. Lisäksi sienen on havaittu tappavan myös kuusia ja lehtikuusia.

Tuhon eteneminen

Sienen itiöemien määrä vähenee kuloaloilla ratkaisevasti, kun kulosta on kulunut 3-5 vuotta. Tämän aiheutta se, että kuolleiden puiden juuristojen ohutjuuret ovat tähän mennessä hajonneet jo niin paljon, että sienen kyky tuottaa itiöemiä heikkenee.

Vaikutus puuhun

Kuplamörskyn sienirihmasto siirtyy kuolleiden puiden juurista ja ympäröivästä metsämaasta elävien puiden juuriin alkaen lahottaa niitä. Pienemmät taimet kuolevat pian. Jos kuplamörsky iskeytyy riukuasteella olevien puiden juuristoon, ohutjuuret kuolevat pian ja vahvemmat juuret peittyvät kellanvalkeaan sienirihmastoon, joka muodostaa kerroksen juurien pinnalle. Rihmasto tunkeutuu juurien sisälle ja aiheuttaa halkeamia juurten kuoreen. Myöhemmässä vaiheessa neulaskatoa saattaa ilmetä puiden latvuksessa kesken kasvukauden.

 

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Itiöemiä
 Kuplamörskyn itiöemät ovat 5-15 cm leveitä, levymäisiä kuhmuisia,
 ruskeita - tummanruskeita ja usein valkoreunaisia. Itiöemien löytyminen
 edellyttää, että metsäala on palanut.  Kuplamörskyn itiöemiä aiemmin palaneella metsämaalla.

Samankaltaiset tuhot

Männyntyvitervastauti

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Kulotuksen väheneminen aiemmista vuosikymmenistä on vähentänyt kuplamörskyn merkitystä taudinaiheuttajana. Tällä hetkellä kuplamörskyn metsätaloudellinen merkitys on lähes olematon.

Tuhoriskin arviointi

Kuplamörskyn merkitys on tällä hetkellä kulotuksen vähäisyyden vuoksi minimaalinen. Tuhoriski vähenee 3-5 vuodessa kulon jälkeen kuolleiden puiden hienojuurien lahotessa. Sienen itiöiden itäminen vaatii sienen tai ympäröivän maan lämpökäsittelyn ja tuoretta, kuollutta, juuristoa ravinnoksi. Vasta tämän jälkeen sieni pystyy leviämään läheisiin puihin.

Torjuntamenetelmät

Pahimmat kuplamörskytuhot vältetään, kun metsänviljely tehdään vasta muutaman vuoden kuluttua kulotuksesta. Kulotusaloille on viisainta istuttaa havupuita vasta, kun itiöemiä ei havaita kulotusta seuraavina syksyinä. Suositeltavampaa kuin havupuiden istutus on havupuiden kylvö tai lehtipuiden istutus.

Englannissa on kaivettu ojia kuloalueiden reunoille, jottei kuplamörsky pääse leviämään ympäröivien metsien terveisiin puihin. Tätä menetelmää uskotaan olevan mahdollista käyttää sienen leviämisen estämiseen myös kuloalueiden sisällä.

Tekijät ja lähteet


Teksti: Kuvat: Lähteet:
Kankaanhuhta, V.
Lipponen, K.
Väkevä, J.
Jalkanen, R.
Butin, H. (1995)
Jukka, L. (1988)
Kurkela, T. (1994)
Pettersson, E. & Samuelsson, H. (1995)
Phillips, D. & Burdekin, D. (1992)

Sisältöpäivitys 09-2000, VKan

Päivitetty: 22.02.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute