HAVUKANTOJÄÄRÄ (Rhagium inquisitor)

	Oireet Havupuun kannoissa, tuulenkaadoissa ja puutavarassa esiintyvät tikuista rakennetut seppeleet, eli kotelokehdot. Kaarna irtoaa helposti havupuutavarasta Tuhonaiheuttaja Mustan-kellanharmaankirjava lyhyttuntosarvinen sarvijäärä. Valkealla toukalla leveä, ruskea pää.
	[ Yleiskuvaus | Lisääntyminen | Tuhojen esiintyminen |  Tuntomerkit |  Torjunta |  Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

Nimet

T: Rhagium inquisitor L.

S: Havupuunkantojäärä, Havukantojäärä

Sv: Barrträdslöpare

E: (Longhorn beetle, Longicorn beetle)

Kuvaus

Havupuunkantojäärä on 13-18 mm pitkä harmaakarvainen sarvijäärä. Sillä on lyhyet tuntosarvet ja etuselän sivuilla tunnusomaiset suuret hampaat. Havukantojäärän leveäpäiselle toukalle on tunnusomaista, että se valmistaa pitkistä puutikuista ympärilleen kotelokehdon, jossa syksyllä aikuistuva kuoriainen talvehtii. Toukkakäytävät kulkevat kuoren alla, mutta eivät painu puun sisään. Havukantojäärä on hyvin yleinen, mutta metsätaloudellisesti vaaraton laji. Sitä tapaa usein tukkipinoilta. Havukantojäärä on sekundäärinen tuhonaiheuttaja, eli se iskeytyy puihin ja puutavaraan vasta sitten, kun toiset hyönteiset jo elävät niissä. Lajia esiintyy koko Suomessa.

Lisääntymisbiologia

Parveilu ja muninta

Kevätkesällä aikuisia havukantojääriä näkee juoksentelevan esim. puutavarapinoilla, puiden kannoilla ja kaatuneiden puiden rungoilla. Jäärät etsivät sopivia munintapaikkoja. Ne munivat kuoren alle.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Munista kuoriutuneet toukat asustavat puissa tai puutavarassa kuoren alla. Ne eivät kuitenkaan tee käytäviään puun sisään. Toukat valmistavat pienistä puutikuista ja kehruunesteestään itselleen seppeleen muotoisen kotelokehdon sellaisiin kohtiin puuta, jossa kaarna on paksua.

Aikuisvaihe ja talvilepo

Havukantojäärä aikuistuu syksyllä. Se talvehtii toukan tekemässä kotelokehdossa. Lajin sukupolviaika on usein kaksivuotinen.

Tuhojen esiintyminen

Tuhokohteet

Lajia tavataan havupuun kannoista, tuoreista rungoista sekä pitkään kaatuneina olleista ja pystyynkuolleista puista. Havukantojäärän suosimia puulajeja ovat kuuset, männyt ja lehtikuuset.

Tuhon eteneminen

Laji on yleinen, muttei aiheuta tuhoja.

Vaikutus puuhun

Havukantojäärän toukka ei käytä ravinnokseen tuoretta nilaa. Suuria toukkia löytyykin kaarnan alta tavallisesti vasta seuraavana kesänä puun kuoleman jälkeen. Havukantojäärät eivät tunkeudu puun sisustaan.

Tuntomerkit kuvina

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen

Toukka

Kotelo

Samankaltaiset tuhot

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

Vahingot metsätaloudessa

Havukantojäärä ei aiheuta metsätaloudellista vahinkoa.

Tuhoriskin arviointi

Havukantojäärä on yleinen, mutta täysin vaaraton laji.

Torjuntamenetelmät

Lajia ei tarvitse torjua.

Tekijät ja lähteet

Sisältöpäivitys 07.08.2003, APou