Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Metsätuho-opas » Havukantojäärä

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

HAVUKANTOJÄÄRÄ (Rhagium inquisitor)

Oireet

  • Havupuun kannoissa, tuulenkaadoissa ja puutavarassa esiintyvät tikuista rakennetut seppeleet, eli kotelokehdot.
  • Kaarna irtoaa helposti havupuutavarasta

Tuhonaiheuttaja

  • Mustan-kellanharmaankirjava lyhyttuntosarvinen sarvijäärä.
  • Valkealla toukalla leveä, ruskea pää.

 

YleiskuvausLisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

 

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Rhagium inquisitor L.

S: Havupuunkantojäärä, Havukantojäärä

Sv: Barrträdslöpare

E: (Longhorn beetle, Longicorn beetle)

Kuvaus

Havupuunkantojäärä on 13-18 mm pitkä harmaakarvainen sarvijäärä. Sillä on lyhyet tuntosarvet ja etuselän sivuilla tunnusomaiset suuret hampaat. Havukantojäärän leveäpäiselle toukalle on tunnusomaista, että se valmistaa pitkistä puutikuista ympärilleen kotelokehdon, jossa syksyllä aikuistuva kuoriainen talvehtii. Toukkakäytävät kulkevat kuoren alla, mutta eivät painu puun sisään. Havukantojäärä on hyvin yleinen, mutta metsätaloudellisesti vaaraton laji. Sitä tapaa usein tukkipinoilta. Havukantojäärä on sekundäärinen tuhonaiheuttaja, eli se iskeytyy puihin ja puutavaraan vasta sitten, kun toiset hyönteiset jo elävät niissä. Lajia esiintyy koko Suomessa.

Lisääntymisbiologia

 

Parveilu ja muninta

Kevätkesällä aikuisia havukantojääriä näkee juoksentelevan esim. puutavarapinoilla, puiden kannoilla ja kaatuneiden puiden rungoilla. Jäärät etsivät sopivia munintapaikkoja. Ne munivat kuoren alle.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Munista kuoriutuneet toukat asustavat puissa tai puutavarassa kuoren alla. Ne eivät kuitenkaan tee käytäviään puun sisään. Toukat valmistavat pienistä puutikuista ja kehruunesteestään itselleen seppeleen muotoisen kotelokehdon sellaisiin kohtiin puuta, jossa kaarna on paksua.

Aikuisvaihe ja talvilepo

Havukantojäärä aikuistuu syksyllä. Se talvehtii toukan tekemässä kotelokehdossa. Lajin sukupolviaika on usein kaksivuotinen.

 

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Lajia tavataan havupuun kannoista, tuoreista rungoista sekä pitkään kaatuneina olleista ja pystyynkuolleista puista. Havukantojäärän suosimia puulajeja ovat kuuset, männyt ja lehtikuuset.

Tuhon eteneminen

Laji on yleinen, muttei aiheuta tuhoja.

Vaikutus puuhun

Havukantojäärän toukka ei käytä ravinnokseen tuoretta nilaa. Suuria toukkia löytyykin kaarnan alta tavallisesti vasta seuraavana kesänä puun kuoleman jälkeen. Havukantojäärät eivät tunkeudu puun sisustaan.

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen
 Havukantojäärä männyn kuorella  Havukantojäärä puutavarassa  Havukantojäärä on 13-18 mm:n mittainen, harmaakasvainen sarvijäärä, jolla on lyhyet tuntosarvet ja etuselän sivuilla suuret hampaat. Peitinsiipien musta väri muodostaa usein epäselviä poikkijuovia.  Havukantojäärä
Toukka
 Toukka ja sen valmistama seppelemäinen kotelokehto.  Vaalealla toukalla on jalat sekä leveä, ruskea, pää.
Kotelo
 Koteloitunut havukantojäärä.

Samankaltaiset tuhot

Havukantojäärän toukat voi sekoittaa esim. vahingollisten tukkijäärien toukkiin.

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Havukantojäärä ei aiheuta metsätaloudellista vahinkoa.

Tuhoriskin arviointi

Havukantojäärä on yleinen, mutta täysin vaaraton laji.

Torjuntamenetelmät

Lajia ei tarvitse torjua.

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Kankaanhuhta, V.
Väkevä, J.
  FFRI, Vienna.
Heliövaara, K.
Nikula, A.
  Jukka, L. (1988)
Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Nuorteva, M. (1982)
Nuorteva, M. (1999)
Saalas, U. (1949)

Sisältöpäivitys 07.08.2003, APou

Päivitetty: 21.02.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute