Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Metsätuho-opas » Keihäsmittari

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

KEIHÄSMITTARI (Rheumaptera hastata)

Oireet

  • Koivujen lehdet kehrätty yhteen.
  • Lehdet ruskettuvat keskikesällä.

Tuhonaiheuttaja

  • Musta-valkoinen perhonen, jolla siivissä valkea keihäänkärjen muotoinen kuvio.
  • Siipien kärkiväli 26-35 mm.
  • Ruskea toukka, voi olla vihertävä tai kokonaan musta.
  • Toukan pituus 20-26 mm.

Yleiskuvaus  | Lisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

 

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Rheumaptera hastata (L.) Cidaria (Eulype) hastata

S: Keihäsmittari, Valkomustamittari

Sv: Vitbandad björkfältmätare

E: Argent and Sable, Spear-marked black moth

Kuvaus

Keihäsmittari on musta-valkoinen perhonen, jonka siivissä on tunnusomainen keihäänkärkikuvio siiven ulkoreunassa. Lennossa se näyttä pääosin valkealta. Toukat ovat 20 - 26 mm pitkiä, ruskeita, joskus vihertäviä tai kokonaan mustia. Selän pitkittäisviirut ovat ohuet, kellertävät, ja kyljen juova leveä, punakeltainen. Kokonaan mustalla muodolla voi olla kellanpunaiset täplät huokosten kohdalla. Kotelo talvehtii maassa lehtien suojassa. Toukka elää koivujen lisäksi pajuilla, herukoilla, mustikalla ym. yhteenkehrättyjen lehtien välissä. Alkukesällä aikuisten perhosten parveilu voi olla huomiotaherättävä, mutta toukkien aiheuttamat tuhot ovat jääneet koivutaimikoissa paikallisiksi. Keihäsmittari on yleinen ja on levinnyt koko Suomeen.

Lisääntymisbiologia

 

Parveilu ja muninta

Keihäsmittarit parveilevat kesäkuussa, vilkkaimmillaan juhannuksen tienoilla. Pohjoisessa parveilu päätty heinäkuun puolivälissä. Naaraat munivat lehdille.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Toukat kuoriutuvat munista kesä-heinäkuussa. Ne syövät lehden yläpintaa ja kehräävät samalla lehtiä yhteen suojakseen. Toukat ryömivät maahan koteloitumaan lehtien väliin ja talvehtivat koteloina.

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Keihäsmittarin toukkien syönti keskittyy koivutaimikoihin, jotka voivat tulla täysin paljaaksisyödyiksi. Ravintokasveina ovat yleisimmin koivut, mutta pajut, mustikka, juolukka, herukat ja suomyrtti kelpaavat myös.

Tuhon eteneminen

Keihäsmittarien massaesiintymiset kestävät yleensä vuoden, jonka jälkeen perhoskanta romahtaa.

Vaikutus puuhun

Toukat syövät koivunlehdistä yläpintaa. Lehdet ruskettuvat ja käpristyvät loppukesään mennessä. Hyväkuntoiset koivut toipuvat yleensä tuhosta, jollei niiden kasvukunto ole heikentynyt syystä tai toisesta.

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen

Keihäsmittari vaikuttaa valkoiselta perhoselta, kun lähisukuinen vasamamittari  on  yleisvaikutelmaltaan musta.  Aikuiset keihäsmittarit vierailevat mm. vatukoissa imemässä mettä. Keihäsmittarin etusiiven reunassa on tunnusomainen keihäänkärkikuvio.

Tuhot

Lehtien syönti
 Toukkien syöntiä koivikossa.

Samankaltaiset tuhot

Monet perhos-, pistiäis- ja kovakuoriaislajit nakertavat koivun lehtiä.

 

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Keihäsmittarituhojen metsätaloudellinen merkitys ei ole suuri. Tuhoalueet ovat yleensä pieniä ja puut toipuvat tavallisesti hyvin yksivuotisesta vioituksesta. Pitkälle jalostettujen arvotaimien tuhoutuessa menetys voi kuitenkin olla paikallisesti merkittävä. Huomiota herättäviä massaesiintymiä on ollut mm. vuosina 2000 ja 2001 keskisessä Suomessa.

Tuhoriskin arviointi

Keihäsmittarien syömät koivut toipuvat yleensä tuhosta. Vaihtoehtoisten ravintokasvien puuttuminen lisää tuhoriskiä koivutaimikossa.

Torjuntamenetelmät

Käytännössä torjunta on useimmiten kannattamatonta. Taimitarhoilla keihäsmittareita on mahdollista torjua hyönteisten yleistorjunta-aineilla. Valmisteen on kuitenkin vaikutettava lehtien kautta, sillä toukat ovat piilossa lehtien suojassa.

 

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Pouttu, A.   Poteri, M.
Pouttu, A.
  Valle, K. J. (1946)
Mikkola ym. (1985)
Poteri, M. (2002)

 

Sisältöpäivitys 14.01.2005, APou

Päivitetty: 21.02.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute