Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Metsätuho-opas » Männynversokääriäinen

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

MÄNNYNVERSOKÄÄRIÄINEN (Rhyacionia buoliana)

Oireet

  • Männyntaimen kasvainten ja versojen taipuminen.
  • Kasvaimen sisällä käytävä, joka on täynnä ruskeata purua.

Tuhonaiheuttaja

  • Harmaanruskea toukka, jonka pää kiiltävän musta.
  • Aikuisella perhosella kellanpunaisissa etusiivissä hopeanhohtoisia poikkijuovia.

YleiskuvausLisääntyminen | Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Rhyacionia buoliana Den. & Schiff., Evetria buoliana, Tortrix buoliana

S: Männynversokääriäinen

Sv: Tallskottvecklare

E: (European) pine-shoot moth

Kuvaus

Männynversokääriäinen on pikkuperhoseksi isohko perhonen, jonka etusiivet ovat heleän kirjavat, punakeltaiset ja säännöttömien hopeanvalkoisten poikkijuovien kirjaamat. Männynversokääriäisen toukka on harmaanruskea ja sen pää on kiiltävänmusta. Männynversokääriäisen toukat vaivaavat syönnillään männyntaimia. Toukat syövät aluksi neulasia ja kaivautuvat sitten silmuihin, joissa ne jatkavat syöntiään aiheuttaen myöhemmässä vaiheessa ranganvaihdoksia ja mutkia taimiin. Männynversokääriäisellä on Suomessa harvinaisuutensa vuoksi vähäinen metsätaloudellinen merkitys. Lajia esiintyy koko maassa.

Lisääntymisbiologia

 

Parveilu ja muninta

Männynversokääriäinen parveilee kesäkuun lopulla tai heinäkuussa. Lajin näkee lentelevän pääasiassa iltapäivisin. Naaras laskee munansa männyn oksiin neulastuppiin tai niiden välittömään läheisyyteen.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Toukat kuoriutuvat noin kolmen viikon kuluttua muninnasta, eli useimmiten tämä tapahtuu elokuun alussa. Aluksi toukat kaivavat neulasten tyviä, jonka jälkeen ne kaivautuvat sisälle silmuihin. Toukat kutovat silmun sisällä ympärilleen harvan kudoksen, jonka sisällä ne talvehtivat. Seuraavana kesänä toukat valitsevat majapaikoikseen yhden männyn kasvaimista, ja alkavat syödä kasvainten sisustaa. Toukat koteloituvat kesäkuussa vuosikasvainten tyveen tai silmuun.

Aikuisvaihe

Aikuinen kuoriutuu kotelosta kesäkuun loppupuolella tai heinäkuun alkupäivinä ja aloittaa lentonsa.

 

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Männynversokääriäinen iskeytyy männyntaimiin. Kääriäiset voivat vaivata taimia aina noin viidenteentoista ikävuoteen asti. Vakavimmat tuhot sattuvat tavallisimmin kuivilla kankailla, varsinkin jos taimikko on harva ja aukkoinen.

Tuhon eteneminen

Männynversokääriäiskanta voi otollisissa oloissa vuodesta toiseen kehittyessään kasvaa niin, että koko männyntaimikko voi saada pahoja laatuvikoja.

Vaikutus puuhun

Aluksi männynversokääriäisen toukka syö 4-6 kpl neulasia, jotka vähitellen kellastuvat. Tämän jälkeen toukka kaivautuu silmuihin, missä se talvehtii. Se alkaa seuraavana kesänä kaivertaa kehittyviä vuosikasvaimia ontoiksi. Kasvaimet alkavat joko kuivua tai saada epämuodostumia ja kasvaa edelleen käyristyneinä. Seurauksena on ranganvaihdoksia, mutkia taimiin sekä oksien tiheää pensastumista.

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen
 Männynversokääriäinen

Tuhot

Kasvainten kehityshäiriö
 Männynversokääriäisen toukan vioittama kasvain.  Vioittunut kasvain.

Samankaltaiset tuhot

Muut verso- ja silmukääriäiset Ytimennävertäjät (kasvaimen sisälle kaiverrettu käytävä tyhjä) Männynversoruoste Halla

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Männynversokääriäinen on mäntyjen laatua alentava tuholainen, joka aiheuttaa pääasiassa ranganvaihtoja ja mutkia. Lajin harvinaisuuden vuoksi tuhoilla on vain vähäinen metsätaloudellinen merkitys.

Tuhoriskin arviointi

Vakavimmat tuhot ovat sattuneet kuivilla kankailla, etenkin, jos taimikko on ollut harvaa ja aukkoista.

Torjuntamenetelmät

Männyntaimikot tulisi kasvattaa riittävän tiheinä. Taimikoiden harvennukset tulisi suorittaa vasta latvuston sulkeuduttua. Useita puulajeja kasvavia taimikoita tulisi suosia.

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Kankaanhuhta, V.
Varama, M.
Väkevä, J.
  FFRI, Vienna.
Heikkilä, R.
Pouttu, A.
  Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Saalas, U. (1949)
Uotila, A. & Kankaanhuhta, V. (1999)

 

Sisältöpäivitys 07.08.2003, APou

Päivitetty: 21.02.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute