PIHKAKÄÄRIÄINEN (Retinia resinella)

	Oireet Pihkaäkämä männyntaimen päärangassa tai oksissa. Kasvain kuollut äkämän yläpuolelta. Puun ytimeen asti ulottuva koro rungossa. Tuhonaiheuttaja Kellertävän punainen toukka pihkaäkämän sisällä.
	[ Yleiskuvaus  |  Lisääntyminen  |  Tuhojen esiintyminen |  Tuntomerkit |  Torjunta |  Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

Nimet

T: Retinia resinella (L.), Petrova resinella, Evetria r., Grapholitha r.

S: Pihkakääriäinen

Sv: Hartsgallvecklare

E: Pine resin gall moth

Kuvaus

Pihkakääriäinen kuuluu pikkuperhosiin. Se on tumma, pieni perhonen, jonka mustanruskeissa siivissä näkyy lyijynhohtoisia kirjauksia. Pihkakääriäisnaaras munii keskikesällä männyntaimen kärkisilmun alapuolelle päärankaan tai oksaan. Kellertävän punainen pihkakääriäisen toukka aiheuttaa männynversoon sormenpään kokoisen pihkaäkämän, jonka sisässä se elää ja myöhemmin koteloituu. Puun päärangassa oleva äkämä voi aiheuttaa latvaverson kuolemisen ja puun haaroittumisen. Pihkakääriäinen on levinnyt koko maahan.

Lisääntymisbiologia

Parveilu ja muninta

Perhonen lentelee pääasiallisesti kesäkuussa ja heinäkuun alkupuoliskolla ja laskee munansa männynversoihin.

Toukka- ja kotelovaihe

Toukka elää aluksi vuosikasvaimen kärjessä, johon se kaivaa uurteen. Toukka elää äkämässä, joka muodotuu männyn erittämästä pihkasta, toukan erittämistä aineista ja ulosteista. Äkämä kasvaa noin herneen kokoiseksi ensimmäisenä vuonna ja lopullisen koon 3-4 cm se saavuttaa toisena vuonna. Toukka syö männynversoa äkämässä. Toukka talvehtii äkämässä kaksi kertaa ja koteloituu siihen kolmantena keväänä.

Aikuisvaihe ja talvilepo

Perhonen kuoriutuu kotelosta alkukesällä. Talvehtiminen tapahtuu toukkana.

Tuhojen esiintyminen

Tuhokohteet

Taimikot ja nuoret männiköt ovat altteimpia pihkakääriäisen iskeytymiselle. Sitä saattaa kuitenkin esiintyä myös vanhemmissa puissa, varsinkin niiden alimmissa oksissa. Tuholainen on yleisin kuivilla kankailla ja rämeillä. Lajia tavataan myös vuorimännyllä.

Tuhon eteneminen

Toukka elää äkämässä ja käyttää ravinnoksi versoa. Syöntikohtaan kehittyy syvä koro. Tuho voi kehittyä myös niin pahaksi, että äkämäpahkulan yläpuolinen osa oksasta tai päärangasta kuivuu ja mahdollisesti taittuu pahkulan kohdalta.

Vaikutus puuhun

Syönnin seurauksena verso voi kuolla tai siihen voi kehittyä koro, jonka keskus on ensimmäisessä vuosirenkaassa. Pääversossa oleva äkämä voi aiheuttaa latvaverson kuoleman ja pääranganvaihdoksen.

Tuntomerkit kuvina

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen

Toukka

Tuhot

Pihkaäkämä kasvaimessa

Kasvainten kuoleminen

Kasvainten kehityshäiriö

Rungossa koroja

Samankaltaiset tuhot

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

Vahingot metsätaloudessa

Pihkakääriäisen toukan eläminen kaksi kasvukautta versossa saa taimikoiden kehittymisen hidastumisen lisäksi aikaan puutavaran arvon alenemista. Kääriaisen aiheuttamat laatuviat ovat yleensä lieviä.

Tuhoriskin arviointi

Pihkakääriäisten aiheuttamat äkämät ovat yleisiä taimilla ja nuorilla männyillä. Tuholainen on yleisin kuivilla kankailla ja rämeillä. Pihkakääriäisen aiheuttamat tuhot eivät yleensä ole laajuudeltaan niin vakavia, että torjuntatoimiin olisi tarvetta ryhtyä.

Torjuntamenetelmät

Harvennuksessa voidaan runkovikaiset puut poistaa. Suoranaisiin torjuntatoimiin ei ole aihetta.

Tekijät ja lähteet

Sisältöpäivitys 14.01.2005, APou