Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista
|
PIHKAKÄÄRIÄINEN (Retinia resinella)
Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta
Nimet
T: Retinia resinella (L.), Petrova resinella, Evetria r., Grapholitha r.
S: Pihkakääriäinen
Sv: Hartsgallvecklare
E: Pine resin gall moth
Kuvaus
Pihkakääriäinen kuuluu pikkuperhosiin. Se on tumma, pieni perhonen, jonka mustanruskeissa siivissä näkyy lyijynhohtoisia kirjauksia. Pihkakääriäisnaaras munii keskikesällä männyntaimen kärkisilmun alapuolelle päärankaan tai oksaan. Kellertävän punainen pihkakääriäisen toukka aiheuttaa männynversoon sormenpään kokoisen pihkaäkämän, jonka sisässä se elää ja myöhemmin koteloituu. Puun päärangassa oleva äkämä voi aiheuttaa latvaverson kuolemisen ja puun haaroittumisen. Pihkakääriäinen on levinnyt koko maahan.

Lisääntymisbiologia
Parveilu ja muninta
Perhonen lentelee pääasiallisesti kesäkuussa ja heinäkuun alkupuoliskolla ja laskee munansa männynversoihin.
Toukka- ja kotelovaihe
Toukka elää aluksi vuosikasvaimen kärjessä, johon se kaivaa uurteen. Toukka elää äkämässä, joka muodotuu männyn erittämästä pihkasta, toukan erittämistä aineista ja ulosteista. Äkämä kasvaa noin herneen kokoiseksi ensimmäisenä vuonna ja lopullisen koon 3-4 cm se saavuttaa toisena vuonna. Toukka syö männynversoa äkämässä. Toukka talvehtii äkämässä kaksi kertaa ja koteloituu siihen kolmantena keväänä.
Aikuisvaihe ja talvilepo
Perhonen kuoriutuu kotelosta alkukesällä. Talvehtiminen tapahtuu toukkana.

Tuhojen esiintyminen
Tuhokohteet
Taimikot ja nuoret männiköt ovat altteimpia pihkakääriäisen iskeytymiselle. Sitä saattaa kuitenkin esiintyä myös vanhemmissa puissa, varsinkin niiden alimmissa oksissa. Tuholainen on yleisin kuivilla kankailla ja rämeillä. Lajia tavataan myös vuorimännyllä.
Tuhon eteneminen
Toukka elää äkämässä ja käyttää ravinnoksi versoa. Syöntikohtaan kehittyy syvä koro. Tuho voi kehittyä myös niin pahaksi, että äkämäpahkulan yläpuolinen osa oksasta tai päärangasta kuivuu ja mahdollisesti taittuu pahkulan kohdalta.
Vaikutus puuhun
Syönnin seurauksena verso voi kuolla tai siihen voi kehittyä koro, jonka keskus on ensimmäisessä vuosirenkaassa. Pääversossa oleva äkämä voi aiheuttaa latvaverson kuoleman ja pääranganvaihdoksen.

Tuntomerkit kuvina
Tuhonaiheuttaja
Aikuinen
Toukka
Tuhot
Pihkaäkämä kasvaimessa
Kasvainten kuoleminen
Kasvainten kehityshäiriö
Rungossa koroja
Samankaltaiset tuhot

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet
Vahingot metsätaloudessa
Pihkakääriäisen toukan eläminen kaksi kasvukautta versossa saa taimikoiden kehittymisen hidastumisen lisäksi aikaan puutavaran arvon alenemista. Kääriaisen aiheuttamat laatuviat ovat yleensä lieviä.
Tuhoriskin arviointi
Pihkakääriäisten aiheuttamat äkämät ovat yleisiä taimilla ja nuorilla männyillä. Tuholainen on yleisin kuivilla kankailla ja rämeillä. Pihkakääriäisen aiheuttamat tuhot eivät yleensä ole laajuudeltaan niin vakavia, että torjuntatoimiin olisi tarvetta ryhtyä.
Torjuntamenetelmät
Harvennuksessa voidaan runkovikaiset puut poistaa. Suoranaisiin torjuntatoimiin ei ole aihetta.

Tekijät ja lähteet
|
Teksti: |
|
Kuvat: |
|
Lähteet: |
|
Hilli, S.
Väkevä, J.
Kankaanhuhta, V. |
|
Annila, E.
FFRI, Vienna
Heliövaara, K.
Jalkanen, R.
Pouttu, A.
Väkevä, J. |
|
Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Jukka, L. (1988)
Nuorteva, M. (1982)
Nuorteva, M. (1999)
Saalas, U. (1949)
Sandhall, Å. (1991)
Uotila, A. & Kankaanhuhta, V. (1999) |
Sisältöpäivitys 14.01.2005, APou

|