PORO (Rangifer tarandus)

	Oireet Lehtipuiden taimet syöty lähes kokonaan. Hankausjälkiä männynrungoissa.
	[ Yleiskuvaus  |  Tuhojen esiintyminen |  Tuntomerkit |  Torjunta |  Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

Nimet

T: Rangifer tarandus (L.)

S: Poro

Sv: Ren

E: Reindeer

Kuvaus

Poro kuuluu hirvieläimiin. Sekä porouroksilla että naarailla, eli hirvailla ja vaatimilla, on sarvet. Porot ovat märehtijöitä. Maajäkälät muodostavat yli 80 % porojen ravinnosta, varvut kymmenen prosenttia ja loppuosa ravinnosta koostuu heinistä, oksista sekä lehdistä. Poron ravinnokseen käyttämistä jäkälistä palleroporonjäkälä on merkittävin. Poronlaidunnus aiheuttaa tuhoja taimikoissa. Lisäksi kasvanut porojen määrä on vaikuttanut jäkälikköjen vähenemiseen ja tätä kautta pohjoiseen metsäluontoon. Jäkäliköt vaikuttavat metsien ravinnekiertoon sekä maaperän lämpö- ja kosteusolosuhteisiin. Suojaavan jäkäläpeitteen puuttuessa puiden juuret ovat huomattavasti alttiimpia pakkasvaurioille kuin runsasjäkäläpeitteisten metsien puiden juuret. Poronhoitoalueen eteläraja kulkee Oulun - Kuhmon korkeudella.

Tuhojen esiintyminen

Tuhokohteet

Porot vahingoittavat etenkin lehtipuiden taimia, tai saattavat syödä ne lähes kokonaan. Lisäksi ne talvella ravinnonhankinnan ohessa etenkin kylmällä säällä vioittavat männyntaimia. Pienet taimet voivat vioittua myös porojen tallaamisen seurauksena.

Tuhon eteneminen

Useina talvina toistuvat porojen talviruokailut saattavat vaarantaa taimikon kehityksen.

Vaikutus puuhun

Porot syövät lehtipuiden lehtiä ja kasvaimia. Porojen talvilaidunnus aiheuttaa mekaanisia vaurioita etenkin alle puolimetrisiin männyntaimiin. Porot aiheuttavat lisäksi runkovauriota kookkaampiin puihin keloessaan sarviaan niihin. Vaurioituneet puut ovat myös alttiimpia sairastumaan eri sienitauteihin. Puiden juuristolle jäkäläpeitteen puutteesta aiheutuvat pakkasvauriot ilmenevät puiden huonokuntoisuutena tai kuolemisena vasta myöhemmin.

Tuntomerkit kuvina

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen

Tuhot

Lehtien syönti

Samankaltaiset tuhot

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

Vahingot metsätaloudessa

Kasvanut porokanta on vaikuttanut jäkälikköjen vähenemiseen ja sitä kautta pohjoiseen metsäluontoon. Tietoa siitä, missä määrin jäkäläkato muuttaa pohjoista metsäekosysteemiä, tiedetään vielä melko vähän. Laiduntamattoman ja laidunnetun metsäalan erottaa jäkäläpeitteen paksuudesta.

Kokonaisuutta tarkastellen porojen aiheuttamien tallaus- ja kaivuuvahinkojen merkitys on metsänhoidolliselta kannalta vähäinen. Lehtipuutaimikoissa porot saattavat nousta todelliseksi ongelmaksi syömällä taimet lähes kokonaan.

Tuhoriskin arviointi

Porojen aiheuttamat vahingot ovat suhteessa poromääriin ja vallitseviin ympäristötekijöihin.

Porojen aiheuttamat tuhot keskittyvät metsämaille, joilla on jäkäläkerros.

Riskialttiimpia ovat luontaisesti uudistetut metsäalat. Joskus tuhoja saattaa esiintyä myös viljelytaimikoissa porojen talviruokintapaikkojen lähistöllä. Alle metrin korkuiset taimikot ovat alttiimpia porojen kaivamisesta ja tallaamisesta aiheutuville tuhoille.

Torjuntamenetelmät

Porojen aiheuttamia vahinkoja kyetään ehkäisemään säätelemällä porokantoja. Taimikkotuhoja pystytään ehkäisemään aitaamalla riskialueilla olevat taimikot.

Tekijät ja lähteet

Sisältöpäivitys 09-2000, VKan