HIMMEÄMONIKIRJAAJA (Polygraphus subopacus)

	Oireet Kuolleita kuusia. Kuusella kuori tarttunut lujasti kiinni runkoon. Pariutumiskammiosta lähtee yleensä kaksi emokäytävää. Vain emokäytävien loppupäät näkyvät kaarnan alla. Tuhonaiheuttaja Kuoriaisen pituus 2,0-2,5 mm.
	[ Yleiskuvaus | Lisääntyminen | Tuhojen esiintyminen |  Tuntomerkit |  Torjunta |  Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

Nimet

T: Polygraphus subopacus Thoms.

S: Himmeämonikirjaaja

Sv: Mindre dubbelögad bastborre

E: Four-eyed bark beetle

Kuvaus

Himmeämonikirjaaja on aitomonikirjaajaa pienempi ja himmeämpi laji. Sen syömäkuvioissa kuusella on yleensä vain kaksi vaakasuoraa sakaraa. Syömäkuviot sijaitsevat kaarnan sisustassa. Ne ulottuvat vain osittain nilaan saakka. Himmeämonikirjaajaa esiintyy hoikahkoissa pystypuissa, jotka sijaitsevat varjoisissa paikoissa. Himmeämonikirjaajan iskeytymiskyvyssä on suuria eroja. Hyvin usein laji esiintyy primaarisena tuhonaiheuttajana, eli se on kyennyt iskeytymään täysin terveisiin puihin. Toisinaan sitä tavataan kuitenkin myös sekundaarisena tuhonaiheuttajana, eli sen on tullut puuhun vasta huomattavasti seuralaisiaan myöhemmin. Himmeämonikirjaaja on levinnyt Pohjois-Suomea myöten kautta koko kuusen levinneisyysalueen. Se on pohjoisessa hieman yleisempi kuin etelässä.

Lisääntymisbiologia

Parveilu ja muninta

Lajin parveiluaika on yleensä heinä-syyskuussa. Parveilevia kuoriaisia on kuitenkin tavattu myös jo toukokuun lopulla ja kesäkuun alkupäivinä.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Muna-, toukka- ja kotelovaiheen ajoitus vaihtelee parveiluajan epäsäännöllisyydestä johtuen.

Aikuisvaihe ja talvilepo

Talvehtiminen tapahtuu eri kehitysasteilla. Yleensä kuitenkin toukat talvehtivat ja aikuiset kuoriutuvat koteloista vasta seuraavana kesänä. Sukupolvi on yksivuotinen.

Tuhojen esiintyminen

Tuhokohteet

Himmeämonikirjaaja iskeytyy yleisimmin vielä pystyssä oleviin kuusiin. Kulometsissä se on ensimmäisiä ja yleisimpiä kaarnakuoriaisiamme. Himmeämonikirjaaja viihtyy parhaiten vallituissa ja kooltaan hoikissa puissa.

Tuhon eteneminen

Jos himmeämonikirjaajan saastuttamat puut jätetään metsään talven yli, pääsevät usein toukkina talvehtivat kirjaajat iskeytymään seuraavana kesänä lähistön puihin.

Vaikutus puuhun

Himmeämonikirjaajan käytävät sijaitsevat kaarnan sisällä ja ulottuvat vain osaksi nilaan saakka. Kuoriaista voi löytää puusta tyvestä latvaan saakka. Se voi elää eri paksuisessa kaarnassa, usein myös oksissa. Himmeämonikirjaajan iskeytymisen seurauksena nilan nestevirtaukkset heikkenevät ja puu alkaa kuivua pystyyn.

Tuntomerkit kuvina

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen

Tuhot

Käytävät kuoren alla

Samankaltaiset tuhot

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

Vahingot metsätaloudessa

Laji aiheuttaa metsässä yksittäisten puiden ja puuryhmien kuolemista. Laji on yksi vahingollisimmista kuusella elävistä kaarnakuoriaisistamme.

Tuhoriskin arviointi

Laji iskeytyy vallittuihin, varjossa eläviin, pystypuihin tai tilapäisesti esim. kuivuudesta kärsiviin puihin. Jos saastuneita puita ei korjata pois, kuoriaiset levittäytyvät läheisiin puihin.

Torjuntamenetelmät

Himmeämonikirjaajan saastuttamat puut tulee kaataa ja kuljettaa pois metsästä ennen seuraavaa kasvukautta. Koska kuoriaisen toukat kehittyvät kaarnan sisällä, tulee saastuneiden puiden kuorintajätteestä hankkiutua eroon esim. polttamalla.

Tekijät ja lähteet

Sisältöpäivitys 11.01.2005, APou