HAAVANMUSTAVERSO (Pollaccia radiosa)

Oireet Haavan lehtien ja versojen kärkien mustuminen kesäkuussa. Haavan lehdillä mustia tai ruskeita laikkuja kesäkuusta alkaen.     [ Yleiskuvaus | Lisääntyminen |  Tuhojen esiintyminen |  Tuntomerkit |  Torjunta |  Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

Nimet

T: Pollaccia radiosa (Lib.) Bald. & Cif., Venturia macularis

S: Haavanmustaverso

Sv: Aspskorv

E: Pollaccia Shoot Blight of Poplar

Kuvaus

Haavanmustaversosieni tappaa kasvavia haavan versoja. Sen iskeytymisen tunnistaa lehtien ja kasvavien versojen kuolleesta, mustuneesta, solukosta. Jos tartunta sattuu lehtien olleessa jo isompia, voi tauti näkyä ruskeina tai mustina terävärajaisina laikkuina lehdillä isoissakin haavoissa. Mustaversotauti on yleinen sateisina kesinä voimakkaasti kasvavissa haavanvesakoissa. Haavanmustaversoa esiintyy koko maassa.

Lisääntymisbiologia

Tartunta

Sienen tartunta voi tapahtua koko kasvukauden ajan, mutta vain kasvaviin lehtiin ja versoihin.

Kasvu

Noin seitsemän vuorokauden kuluttua tartunnasta ensimmäiset oireet ovat havaittavissa haavan lehdillä. Kolme päivää myöhemmin vihertävän vivahteen saaneissa lehtilaikuissa on havaittavissa kuromaitiöitä, jotka eivät muodostu kuromaitiöpesäkkeisiin, vaan suoraan sairaiden versojen ja lehtien pinnalle.

Lisääntyminen

Sieni lisääntyy pääasiassa kuromaitiöidensä avulla, joiden leviäminen on runsainta alkukesällä. Sienen koteloitiöaste kehittyy maahan varisseilla haavan lehdillä, joilla sieni kuolleiden versojen lisäksi talvehtii. Koteloitiöiden aiheuttama primaarinen, eli ensisijainen, tartunta on kuitenkin vähäistä.

Tuhojen esiintyminen

Tuhokohteet

Pienet haavantaimet ja vesat ovat arimpia haavanmustaversotaudille. Sieni pystyy kuitenkin tekemään lehdettömäksi kookkaitakin haapoja.

Tuhon eteneminen

Alkukesän sateisuus saattaa laukaista haavanmustaversoepidemian, joka pystyy tekemään lehdettömäksi kookkaitakin haapoja. Epidemia voi jatkua vielä seuraavanakin kesänä, joskin jo laantuneena.

Vaikutus puuhun

Haavanmustaverso saa aikaan haavan verson ja siihen kiinnittyneiden lehtien lakastumisen: ne muuttuvat ruskeanmustiksi ja käpristyvät alaspäin koukkumaisiksi. Verson muoto muistuttaa pakkasen vioittaman verson muotoa. Taudin jatkuessa useina vuosina seurauksena on haavantaimen ulkonäön muuttuminen puskamaiseksi.

Tuntomerkit kuvina

Tuhonaiheuttaja

Itiöemä

Tuhot

Lehtien ja verson mustuminen

Lehtien kuoleminen

Samankaltaiset tuhot

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

Vahingot metsätaloudessa

Tauti saa aikaan kasvunmenetyksiä ja runkomuodon huononemista haavalla. Haavan kasvatuksen yleistyessä taudin merkitys taimikoiden kehityksen hidastajana kasvaa.

Tuhoriskin arviointi

Alkukesän sateisuus lisää tuhoriskiä. Nuorilla haavantaimilla ja taudille alttiilla haapaklooneilla on suurempi riski saada tartunta.

Torjuntamenetelmät

Haavanmustaverson torjuntaan ei yleensä ole tarvetta. Taudin torjuntamenetelmiä ei tällä hetkellä tunneta.

Tekijät ja lähteet

Sisältöpäivitys 14.01.2005, APou