Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsien terveys » Metsätuho-opas » Käpypikikärsäkäs

MetINFO - Metsien terveys

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien terveydestä ja tuhonaiheuttajista

KÄPYPIKIKÄRSÄKÄS (Pissodes validirostis)

Oireet

  • Männynkäpy hieman kutistunut ja suippokärkinen.
  • Keskilapakkoa, käpysuomuja ja siemeniä syöty.
  • Pyöreä kärsäkkään ulostuloreikä.

Tuhonaiheuttaja

  • Tavallisesti 1-3 vaaleata toukkaa kävyn sisällä.
  • Aikuinen käpypikikärsäkäs on 5 - 6 mm pitkä.

Yleiskuvaus  |  Lisääntyminen  |  Tuhojen esiintyminen Tuntomerkit Torjunta Tekijät ja lähteet ]

Yleiskuvaus tuhonaiheuttajasta

 

Nimet

T: Pissodes validirostis Sahlberg

S: Käpypikikärsäkäs

Sv: Tallkottvivel

E: Pine cone weevil

Kuvaus

Käpypikikärsäkäs on 5-6 mm pitkä kuoriaislaji, jonka etuselän takanurkat ovat suorakulmaiset ja peitinsiipien takimmainen poikkijuova kaksivärinen. Poikkijuovan sivut ovat keltaiset ja keskellä on valkoista. Käpypikikärsäkäs munii nuoriin männyn käpyihin. Munista kehittyvät toukat ruokailevat kävyn sisäosissa syöden mm. siemenet. Myös aikuiset kärsäkkäät nakertelevat nuoria ja yksivuotisia käpyjä. Laji aiheuttaa männyllä merkittävää siemensadon pienenemistä ja saattaa siemenviljelmillä olla huomattava tuholainen. Lajia esiintyy koko maassa.

Lisääntymisbiologia

 

Parveilu ja muninta

Käpypikikärsäkkäät lähtevät liikkeelle talvehtimispaikoistaan yleensä toukokuun ensimmäisellä viikolla. Naaras laskee munansa vuoden ikäisiin käpyihin. Munia esiintyy touko- ja kesäkuussa.

Muna-, toukka- ja kotelovaihe

Munia on tavallisesti käpyä kohti yksi kappale, joskus jopa kolme. Munista kehittyvät toukat syövät kävyn sisäosia kesä- ja heinäkuussa. Toukat koteloituvat heinäkuun puolivälin ja elokuun puolivälin välisenä aikana.

Aikuisvaihe ja talvehtiminen

Uudet aikuiset kuoriutuvat koteloista elokuun loppupuolella tai syyskuun alussa. Ne lähtevät syyskuussa laskeutumaan kävyistä puitten tyville ja karikkeeseen talvehtimaan. Vanhat kärsäkkäät ovat tehneet tämän jo aiemmin heinäkuun puolessa välissä. Keski- ja Pohjois-Suomessa kärsäkkäät talvehtivat ensimmäisen talvensa toukkana. Nämä kärsäkkäät aikuistuvat vasta seuraavana kesänä heinäkuussa.

Tuhojen esiintyminen

 

Tuhokohteet

Käpypikikärsäkkäät iskeytyvät männynkäpyihin. Lajia tavataan erityisen runsaasti myös kontortamännyn kävyistä. Käpypikikärsäkkään esiintymiselle edullisimpia kasvupaikkoja ovat kumpuilevat kangasmaat. Aikuinen tekee kaikille pikikärsäkkäille tyypillisiä neulanpistomaisia vioituksia taimiin ja oksiin.

Tuhon eteneminen

Käpypikikärsäkästuhot jatkuvat samoilla alueilla vuodesta toiseen, sillä karsäkkäät kiipeävät joka kevät talvehtimispaikoistaan puiden tyviltä ja karikkeesta munimaan sekä ruokailemaan mäntyjen latvaan.

Vaikutus puuhun

Männynkävyssä elää yhdestä kolmeen käpypikikärsäkkään toukkaa. Ne syövät keskilapakkoa, käpysuomuja ja siemeniä. Vioittueet kävyt kutistuvat hieman, käyvät suippokärkisemmiksi ja väriltään kellanharmaiksi. Usein ne putoavat ennenaikaisesti maahan. Taimille aiheutuneet tuhot ovat samankaltaisia kuin muidenkin pikikärsäkkäiden, mutta käpypikikärsäkäsaikuiset voivat nakerrella vastaavia vioituksia nuoriin käpyihin tai niiden varteen.

Tuntomerkit kuvina

 

Tuhonaiheuttaja

Aikuinen
 Käpypikikärsäkäs on 5-6 mm pitkä laji, jonka etuselän takanurkat ovat suorakulmaiset ja peitinsiipien takimmainen poikkijuova kaksivärinen. Poikkijuova on sivuilta keltainen ja keskeltä valkoinen.  Aikuinen käpypikikärsäkäs.  Käpypikikärsäkäs männyn kävyllä.
Toukka
 Toukkia kävyissä.

Tuhot

Käpyjen syönti
 Käpypikikärsäkkään ulostuloreikiä kävyissä.  Ulostuloreiät ovat pyöreitä.  Käpypikikärsäkkään vioittama kontortamännyn käpy (yleiskuva).

Samankaltaiset tuhot

Männyn kävyissä elää myös käpymittarien toukkia ja joskus käpykoisakin.

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

 

Vahingot metsätaloudessa

Käpypikikärsäkkäät voivat tuhota männyn siemenviljelyksillä 15-20 % käpysadosta. Vastaavat tuhot kontortamännyllä voivat kohota jopa 75-80 prosenttiin käpysadosta.

Tuhoriskin arviointi

Metsässä käpypikikärsäkkään aiheuttamat tuhot eivät muodostu männyille tai niiden lisääntymiselle varsinaiseksi uhaksi. Sensijaan varsinkin kumpuileville kangasmaille perustetuille siemenviljelyksille kärsäkäs saattaa aiheuttaa ongelmia. Siemenviljelyksillä olevien mäntykloonien tuhonkestävyydessä saattaa olla huomattaviakin eroja. Siemenviljelysten tuhoalttiutta lisää kontortamäntyjen kasvattaminen viljelysten lähistöllä.

Torjuntamenetelmät

Käpypikikärsäkästä käpytuholaisena ei kannata torjua metsässä. Männyn siemenviljelmillä torjunta kannattaa. Viljelmät tulee perustaa suhteellisen suurille tasaisille peltoaukeille, jotka eivät ole kärsäkkään luontaisia elinpaikkoja. Pohjois-suomalaisten kantapuiden vartteilla esiintyy vähemmän tuhoja Keski-Suomen viljelmillä, kuin pohjoisessa. Viljelmiltä kannattaa poistaa alttiiksi havaitut mäntykloonit. Keski-Suomessa kannattaa lisäksi kerätä viljelmiltä kärsäkkäiden asuttamat kävyt syksyllä. Käpypikikärsäkkäitä on mahdollista torjua myös kemiallisesti tukkimiehentäin torjuntaan hyväksytyillä torjunta-aineilla.

Tekijät ja lähteet


  Teksti:   Kuvat:   Lähteet:
  Kankaanhuhta, V.
Väkevä, J.
Pouttu, A.
  Annila, E.
FFRI, Vienna
Heliövaara, K.
  Annila, E. (1975)
Annila, E. (1977)
Heliövaara, K. & Mannerkoski, I. (1987)
Nuorteva, M. (1982)
Saalas, U. (1949)

 

Sisältöpäivitys 14.01.2005, APou

Päivitetty: 18.02.2013 /eh | Copyright Metla | Palaute